Ostovoimakuoppa on kurottu umpeen jo tänä keväänä

Vappu on todellinen työläisten juhla tänä vuonna, sillä reaalipalkka saavuttaa elinkustannuskriisiä edeltävän huipun toukokuun ensimmäisellä viikolla.

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on seurannut ennusteita ja laskenut, milloin ostovoimakuoppa täyttyy eli palkan ostovoima palautuu vuoden 2021 tasolle.

– Nyt näyttää siltä, että tällä tahdilla ostovoimakuoppa kurotaan umpeen vuoden toisella neljänneksellä viikolla 19, joka on toukokuun ensimmäinen viikko. Vuoden loppuun mennessä reaalipalkka on kasvanut 1,3 % yli elinkustannuskriisiä edeltävästä huipusta, Lainà iloitsee.

Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin reaalipalkka (palkan ostovoima, jossa on huomioitu inflaation vaikutus) oli enää 0,7 % alle elinkustannuskriisiä edeltävän huipun. Vuoden 2027 lopussa reaalipalkka on kasvanut jo 2,6 % yli elinkustannuskriisiä edeltävän huipun.

Varsinkin työntekijöiden näkökulmasta viime työehtosopimusneuvottelukierroksella neuvotellut palkankorotukset ovat kasvattaneet ostovoimaa ja täyttäneet palkkakuopan.

– Palkat kasvoivat 3,5 % viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Tästä 3,0 % tuli ammattiliittojen neuvottelemien sopimuskorotusten ansiosta ja vain 0,5 % muista syistä johtuen.

Vuoden aikana ei ollut laisinkaan inflaatiota, joten reaalipalkat kasvoivat tämän vuoksi myös 3,5 % vuodentakaiseen verrattuna.

Inflaation kiihtyminen Iranin sodan vuoksi voi lykätä vielä reaalipalkan palautumista.

Korotukset tuntuvat kukkarossa

Kokoaikaisen ja keskituloisen palkansaajan (3 713 €/kk) reaalipalkka kasvoi 1 100 eurolla vuonna 2025. Eniten reaalipalkkaa nostivat ammattiliittojen neuvottelemat sopimuskorotukset – lähes 1 200 euroa vuodessa. Palkkaliukumat sekä hintatason lasku kumpikin vahvistivat ostovoimaa alle 150 eurolla vuodessa.

– Sen sijaan hallituksen välillisen verotuksen kiristykset, kuten arvolisäveron nostaminen, nostivat hintoja ja siten söivät ostovoimaa n. 350 euron arvosta, Patrizio Lainà muistuttaa.

Ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten vaikutus näkyy ostovoimassa verotuspäätöksiä enemmän. Esimerkiksi lastenhoitajan tulotasolla (2 588 €/kk) käteen jäävät tulot kasvavat palkankorotuksen ansiosta 749 eurolla vuodessa, mutta veronkorotukset leikkaavat siitä 16 euroa pois. Veturinkuljettajan tulotasolla (4 880 €/kk) palkankorotus kasvattaa käteen jääviä tuloja 1 185 euroa vuodessa, mutta verotuksen kiristyminen syö siitä 238 euroa.

– Veronkevennykset näkyvät vasta pääministerin tulotasolla (15 000 €/kk), jolloin käteen jää peräti 4 688 euroa enemmän vuodessa.

SAK seuraa työntekijöiden ostovoiman kehitystä säännöllisesti. Tutustu tarkemmin tuoreimpiin tietoihin.