Ammattiin opiskelevia edustavan SAKKIn puheenjohtaja Kaisla Kanerva: Kuunnelkaa nuoria

Ammattiin opiskelevien etuja valvovan SAKKIn puheenjohtajaa Kaisla Kanervaa harmittaa, että amisten ääni ei kuulu kunnolla heistä käytävässä keskustelussa. Tähän täytyy saada muutos, viime keväänä puheenjohtajaksi valittu Kanerva sanoo.

Kaisla Kanerva on luottamustoimessa mutta samalla ensimmäisessä vakituisessa työsuhteessaan. Hän sanoo rakastavansa työtään.

– Jokainen päivä on merkityksellinen ja tarjoaa uuden oppimista, uusia kokemuksia ja tapaamisia mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Tunnen vahvasti, että tämä on minun juttuni, Kanerva sanoo ja kertoo, miten päätyi tutustumaan SAKKIn toimintaan.

– En tiennyt SAKKIsta yhtään mitään, mutta näin hississä ilmoituksen järjestön kevätpäivistä. Mietin, että liittyykö tämä jotenkin shakin pelaamiseen. Päätin osallistua ja vasta paikan päällä minulle selvisi, mistä on kyse.

Kevätpäivillä puhuttiin muun muassa koulutuspolitiikasta. Se oli herätys Kanervalle.

– Ikään kuin valo olisi syttynyt päässäni, innostuin tosissani. Oli sattumaa, että ylipäänsä menin tapaamiseen.

SAKKI eli Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto edustaa 170 000 ammatillista opiskelijaa. Kanerva eteni liitossa nopeasti aktiivijäsenestä varapuheenjohtajuuden kautta puheenjohtajaksi.

Kanerva sanoo, että kulunut puolivuotta puheenjohtajana on ollut ”tulikaste, joka on edellyttänyt paljon perehtymistä ja uuden oppimista”.

– Onneksi SAKKIn toimiston porukka on mahtavaa. Olen aina tarvittaessa saanut heiltä apua ja tukea.

Lisää lähiopetusta työharjoittelun rinnalle

Viime aikoina julkisuudessa on taas kerran keskusteltu ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaidosta ja pärjäämisestä työelämässä. Keskustelu hivenen ärsyttää Kaisla Kanervaa, sillä siinä ei juurikaan kuulu nuorten oma ääni. Kanervasta vaikuttaa siltä, että työpaikkojen ja nuorten odotukset ovat kaukana toisistaan.

– Kun nuori tulee työharjoitteluun, työpaikalla voidaan odottaa valmista työntekijää. Nuorelle harjoittelu kutenkin usein tarkoittaa ensi kosketusta työelämään ja omaan tulevaan ammattiin.

Kanerva huomauttaa, että työharjoittelun laatu voi vaihdella paljon. Osalla työpaikkoja nuorilta vaaditaan aivan liikaa olettaen, että he solahtavat mutkattomasti joukkoon ja ovat yksi työntekijöistä. Jos vastuuta annetaan taitoihin nähden liikaa, lopputuloksena on opiskelijan itsetunnon kolhiintuminen.

Yhtä ikäviä ovat työpaikat, joissa työharjoittelussa oleva nuori laitetaan siivoamaan, viemään roskia ja keittämään kahvia, jolloin omasta tulevasta ammatista ei opi mitään.

– Oppilaitosten pitäisi seurata nykyisten tarkemmin työharjoittelujen laatua.

Kanervan mielestä työharjoittelua ei ole ammatillisissa opinnoissa liikaa, sillä se on paras tapa oppia itse työ. Ongelma on enemmän lähiopetuksen puutteissa ja sen liian vähäisessä määrässä.

– Juuri lähiopetuksesta on voitu joutua leikkaamaan ja siihen pitäisi nyt panostaa. Nuorilta odotetaan liikaa itseohjautuvuutta. Moni jää tuuliajolle ilman tukea, riittävää ohjausta ja yhteisöä, johon kuulua.

Koulutusleikkaukset jurppivat

Orpon hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa, vaikka hallituspuolueet lupasivat ennen eduskuntavaaleja, että koulutuksesta ei leikata.

– 120 miljoonaa euroa on valtava summa! Vaalilupausten syöminen tuntuu todella epäreilulta ja saa miettimään, arvostavatko päättäjät oikeasti koulutusta, vaikka puheissa näin sanovat. Tuntuu, että erityisesti ammatillisen koulutuksen arvoa ei aina tunnisteta.

Kaisla Kanerva muistuttaa, että koulutukseen laitetut eurot maksavat itsensä takaisin. Kyse on investoimisesta tulevaisuuteen ja siitä, että Suomessa on jatkossakin ammattilaisia, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Ammattiylpeyttä ja tulevaisuuden uskoa tuettava

Tällä hetkellä SAKKIa työllistää erityisesti oppivelvollisten velkaantumiseen liittyvät kysymykset. Toisen asteen opiskelijat ovat oppivelvollisuuden piirissä, jos he ovat alle 18-vuotiaita. Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien velkaantuminen on lisääntynyt, eikä tilannetta helpota opintotukeen tehdyt muutokset, Kaisla Kanerva kertoo.

Liitossa laaditaan parhaillaan myös tulevan vaalikauden tavoitteita ja niiden lobbaaminen päättäjille käynnistyy ensi vuonna.

Kanerva kertoo panneensa merkille, että ammatillinen koulutus näyttää kiinnostavan päättäjiä ja he kysyvät tapaamisissa paljon. Ikävää on se, että ongelmat tuntuvat jyräävän julkisuudessa alleen positiiviset asiat.

– Opiskelijat eivät aina tunnista julkisuudessa käydystä keskustelusta itseään ja koulutusalaansa. Pelkkä ongelmista puhuminen syö nuorten tulevaisuuden uskoa ja ammattiylpeyttä.

Haastattelun lopuksi Kaisla Kanerva haluaakin tuoda esiin ammatilliseen koulutukseen liittyviä positiivisia asioita. Ensimmäinen niistä on OECD:n viime vuonna julkaistu laaja aikuisten osaamista ja muun muassa ammatillista koulutusta kartoittava tutkimus. Ammatillisen opetuksen tasoa vertailevassa osiossa Suomi oli ykkönen.

Toisena Kanerva mainitsee ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa edistävän Skills Finlandin, joka järjestää vuosittain ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailun Taitajan. Se on paikka, jossa nuoret pääsevät loistamaan ja näyttämään positiivisessa hengessä osaamistaan.

Pirjo Pajunen