Joustoturva ei toteudu ilman työnhakijoiden tukemista – kolme kehitysehdotusta tarkastelussa

Joustoturvalla tarkoitetaan työmarkkinoiden joustavuuden ja yhteiskunnan turvaverkkojen tasapainoa. SAK on valmis edistämään sellaisia uudistuksia, jotka tukevat työllistymistä ja turvaavat työnhakijoiden asemaa.

Joustoturvamallissa on kolme osaa eli työsuhdeturva, kattava ja hyvä työttömyysturva sekä tehokas aktiivinen työvoimapolitiikka eli yhteiskunnan toimet, joilla työnhakijoita autetaan kohti työtä. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta joustoturva toteutuu.

Selvityshenkilöiden Heikki Räisäsen ja Johanna Alatalon selvityksen mukaan joustoturvamalli voisi lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä pitkällä aikavälillä. Heidän mielestään Suomessa työsuhdeturvan joustoturvan perustaso saavutetaan jo valmisteilla olevilla työsuhdeturvan muutoksilla, jotka esimerkiksi lisäävät työnantajien mahdollisuuksia irtisanoa työntekijöitä ja tehdä määräaikaisia sopimuksia.

Sen sijaan selvityshenkilöiden mukaan työttömyysturvan taso ei ole Suomessa riittävä joustoturvan toteutumiseksi. Tällä hallituskaudella työttömyysturvaa on leikattu entisestään. Selvityshenkilöt ehdottavatkin esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tasokorotuksia.
Eniten tehtävää heidän mukaansa on työnhakijoiden palveluissa. SAK:n työllisyyden asiantuntija Alli Tiensuu kommentoi kolmea selvityshenkilöiden ehdotusta asian korjaamiseksi.

Ehdotus: aktiivinen työvoimapolitiikka

”Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitusta lisätään vuosittain vuoteen 2040 saakka, jolloin rahoitustaso on 180 miljoonaa euroa nykytasoa korkeampi. Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitus suunnataan sekä aktiiviohjelmien volyymin kasvattamiseen että työvoimapalvelujen vahvistamiseen. Lisärahoituksella toteutetaan muut aktiivista työvoimapolitiikkaa koskevat ehdotukset. Tavoitteena on aktivointiasteen nostaminen noin 40 prosenttiin.”

SAK on samaa mieltä, että on ratkaisevan tärkeää lisätä aktiivisia toimia työttömyyden vähentämiseksi . Esimerkiksi Suomen työllisyyspalveluilla on vähemmän resursseja käytössä kuin Tanskalla, joka usein nostetaan esimerkiksi hyvästä työttömyyden hoitamisesta.

Suomessa työllisyyspalvelut siirtyivät tämän vuoden alusta kuntien järjestämisvastuulle. Kuntaliiton mukaan palveluiden rahoitus on jo lähtöjään aliresursoitu.

– Ilman kunnollista resurssointia palvelut eivät pysty tehokkaaseen työnvälitykseen, Alli Tiensuu muistuttaa.

SAK on viestittänyt esimerkiksi työministeri Matias Marttiselle, että työllisyyspalveluihin tarvitaan tämän hetken heikossa työllisyystilanteessa pitkän aikavälin resurssilisäysten lisäksi nopeita toimia.

– Ehdotamme että määräaikaista lisärahoitusta lisätään vuosille 2026–2027 yhteensä 80 miljoonaa euroa eli 40 miljoonaa kullekin vuodelle. Rahoitus tulisi antaa kohdennettuna valtionavustuksena, jotta se kohdistuisi varmasti työllisyyspalveluihin. Tarvetta on erityisesti esimerkiksi työvoimakoulutuksessa, palkkatuessa ja kielikoulutuksessa, Tiensuu toteaa.

Ehdotus: kuntouttavat toimet

”Kuntouttavat toimet rakennetaan kokonaan uudelleen yhteistyössä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Kuntouttavien työvoimapoliittisten toimien volyymia kasvatetaan merkittävästi. Kuntoutusjaksojen jälkeen suorittaneille tarjotaan osaamisen päivitystä ja joka tapauksessa tehostettuja työnvälityspalveluja. Suorittanut henkilö saa myös määräaikaisen työttömyysturvan suojaosan.

Kuntouttava työtoiminta nykymuodossaan lopetetaan. Uudistamisesta on päätetty, mutta ehdotuksemme on laajempi kuntoutustoimien uudistus, intensiteetin ja volyymin lisäys. Aktiiviseen sosiaalipolitiikkaan kuuluva, mutta aktivointiasteeseen laskettava kuntouttava työtoiminta on jäänyt vaikutuksiltaan heikoksi. Tarve laadukkaaseen kuntouttavaan toimintaan on kuitenkin mittava. Eri toimijoiden yhteistyöllä on saatavissa aikaan vaikuttavaa kuntoutustoimintaa, joka parantaa myös keskipitkällä aikavälillä avoimille työmarkkinoille osallistumista. On myös tunnistettava se, että osa työttömistä työnhakijoista tarvitsee paitsi työvoimapolitiikan toimia, myös sosiaali- ja terveyspalveluja.”

SAK kannattaa kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja monella pitkään työelämässä olleella on haasteita myös terveyden kanssa.

– Näiden työnhakijoiden kohdalla toimiva palvelupolku edellyttää, että he saavat tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut hyvinvointialueelta. Keskeistä onkin toimiva yhteistyö työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden välillä, Alli Tiensuu muistuttaa.

Kuten selvityshenkilöt korostavat, keskeistä on myös se, mitä tapahtuu kuntouttavan toiminnan jälkeen. Tämä tulisi SAK:n mielestä pohtia vähintään alustavasti jo kuntoutustoimia suunniteltaessa.

– On hyvä idea, että kuntoutusjaksojen jälkeen osallistujille tarjotaan osaamisen päivitystä ja tehostettuja työnvälityspalveluja. Yksi keino tulee olla työnvälityksen avulla löydetty palkkatuettu työ, Tiensuu sanoo.

Ehdotus: palkkatuki

”Palkkatuet suunnataan pääosin yrityssektorille, osin myös kolmannelle sektorille. Palkkatuet julkisella sektorilla lopetetaan. Samalla palkkatukien volyymiä kasvatetaan merkittävästi ja otetaan käyttöön myös lyhytkestoinen 3 kuukauden rekrytointituki. Julkisella sektorilla ei jatkossa käytetä palkkatukia ollenkaan.”

Tutkimusten mukaan palkkatuki yrityksille on yksi tehokkain työvoimapolitiikan keino. SAK kannattaa sen käyttöä lämpimästi, koska palkkatukityö on oikea työ työehtosopimuksen mukaisella palkalla.

Julkisen puolen palkkatuki on jo lähes kokonaan lakkautettu tällä hallituskaudella, ja kuntien mahdollisuudet hyödyntää sitä ovat hyvin rajalliset.

– Menisimme kuitenkin kehityksessä toiseen suuntaan kuin selvityshenkilöt: näemme kaikkein vaikeimmin työllistyvien kohdalla palkkatukityön julkiselle sektorille tarpeellisena vaihtoehtona. Esimerkiksi kuntoutusjakson jälkeen voi olla hyvin vaikeaa edes palkkatuen turvin löytää yrityksestä työpaikkaa, Alli Tiensuu sanoo.

Julkisen sektorin palkkatuesta tulisi SAK:n mielestä rakentaa ponnahduslauta avoimille työmarkkinoille. Lisäksi julkisen puolen palkkatuetun työn hyötyjä esimerkiksi vaikeasti työllistyvän hyvinvoinnille olisi tutkittava.

Kaikkia kolmea elementtiä tarvitaan

Joustoturva ei toteudu ilman kunnianhimoista ja vaikuttavaa aktiivista työvoimapolitiikkaa eli työttömien aktiivista tukemista työelämään. SAK on valmis edistämään sellaisia uudistuksia, jotka tukevat työllistymistä ja turvaavat työnhakijoiden asemaa.

Julkisen talouden kustannukset kasvaisivat muutosten myötä. Selvityshenkilöiden mukaan pitkällä aikavälillä julkisen talouden tilanne kuitenkin jonkin verran paranee. Keskeistä on huomata, että jos joustoturvamallia Suomeen halutaan, edellytys on mallin jokaisen kolmen elementin toimivuus. Ilman lisäpanostusta malli ei ole mahdollinen ja sen hyödyt jäävät saavuttamatta.