Eläkkeissä nuoret ovat häviäjiä ja neljä muuta väitettä

Listasimme viisi yleistä eläkekeskustelussa pyörivää väitettä. Väitteisiin vastaa SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari. Hän osallistui SAK:n edustajana valmisteilla olevan eläkeuudistuksen neuvottelemiseen ja on mukana sosiaali- ja terveysministeriön hallituksen esitystä valmistelevassa työryhmässä.

1.Eläkejärjestelmässä nuoret ovat häviäjiä eivätkä tule saamaan kohtuullista eläkettä

– Tuorein eläkeuudistus tehtiin nimenomaan siksi, että nuorten eläkkeet voidaan turvata. Jatkossa työnantajien ja työntekijöiden maksamasta eläkevakuutusmaksusta rahastoidaan aiempaa isompi siivu tulevaisuuden varalle. Lisäksi työeläkeyhtiöille sallitaan osakesijoituksissa jonkin verran nykyistä suurempi riskinotto, millä haetaan parempia tuottoja sijoituksille ja tätä kautta enemmän rahaa eläkkeiden maksamiseen. Näillä muutoksilla vaikutetaan myös siihen, että palkoista perittävä työeläkemaksu ei nouse tulevaisuudessa kohtuuttomasti.

2. Alin eläkeikä karkaa nuorilla yhä kauemmas

– Pitää paikkansa, että alin eläkkeelle jäämisikä nousee asteittain. Tämä muutos tehtiin jo vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Esimerkiksi vuosina 1962–1964 syntyneiden alin eläkeikä nousi 65-vuoteen. Nykyisten 25-vuotiaiden alin eläkeikä on tämän hetken arvion mukaan 68,4 vuotta.

Alla oleva taulukko kuvaa alinta ja ylintä vanhuuseläkeikää 1960-1965 syntyneillä (työeläkkeet) ja työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden ylärajaa. (Lähde Eläketurvakeskus)

– Viime aikoina julkisuudessa käydyssä keskustelussa on unohdettu se, että jo 20 vuotta sitten vuoden 2005 eläkeuudistuksessa päätettiin joustavasta eläkeiästä eli mikään ei pakota jäämään eläkkeelle, kun alin eläkeikä saavutetaan. Esimerkiksi nyt eläkeikään tulevat, voivat käydä töissä 70-vuoden ikään asti ja tämän jälkeenkin työntekoa on mahdollista jatkaa, jos työnantajan kanssa näin sovitaan.

– Eläkkeelle jäämisikä on noussut arvioitua enemmän viime vuosina. Se, että ihmiset jaksavat ja haluavat työskennellä pidempään, auttaa vähentämään painetta nostaa eläkemaksuja tai alinta eläkkeelle jäämisikää tulevaisuudessa. Jotta tämä hyvä kehitys jatkuu, tarvitaan myös työelämän kehittämistä.

– Monet raskasta työtä tekevät eivät pysty työskentelemään välttämättä edes alimpaan eläkeikään asti. Jotta myös heidän mahdollisuutensa työskennellä pitempään toteutuisivat, on kiinnitettävä huomiota työoloihin ja työkyvyn ylläpitämiseen.

3. Nopea eläkeiän nosto on paras tapa varmistaa se, että eläkkeille riittää maksajia

– Asia ei ole näin yksinkertainen. Valitettavasti keskustelussa on jäänyt varjoon työhyvinvoinnin tärkeä merkitys eläkejärjestelmän kestävyydessä. Korkea työllisyys, hyvä työn tuottavuus ja pitkät työurat tarkoittavat sitä, että eläkkeiden maksajia on enemmän. Näiden eteen pitää tehdä pitkäjänteisesti työtä.

– Työelämän kehittäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen ei ole tärkeää vain työntekijöiden itsensä kannalta vaan myös työurien pidentämisen näkökulmasta. Erityisesti lisääntyneisiin nuorten mielenterveysongelmiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Tuorein eläkeuudistus sisältää ehdotuksia mielenterveysongelmien ehkäisyn ja hoidon keinojen selvittämisestä sekä työterveyshuollon kehittämisestä.

– SAK on esittänyt ikääntyneille työntekijöille mahdollisuutta työajan lyhentämiseen. Olemme myös tehneet ehdotuksen siitä, miten työssä olevien osaamista työuran aikana tulisi kehittää. Nämä molemmat toimet tukisivat tavoitetta työurien pidentämisestä.

4. Nykyisten eläkeläisten tai eläkeikää lähestyvien eläkkeitä leikkaamalla voidaan turvata nuorten eläkkeet

– Tehokkaampia tapoja ovat eläkkeiden rahastoinnin lisääminen ja parempien sijoitustuottojen hakeminen eläkerahalle. Keskieläke oli viime vuonna 2100 euroa, ja on hyvä huomata, että Suomessa on paljon eläkeläisiä, joiden eläke on hyvin pieni. Noin joka kolmas eläkkeensaaja sai viime vuonna eläkettä alle 1500 euroa kuukaudessa.

– On tärkeää, että kaikki – myös nuoret– luottavat eläkelupaukseen eli siihen, että he tulevat saamaan kohtuullisen eläkkeen. Tämän takia eläkejärjestelmän toimivuutta täytyy seurata ja järjestelmää uudistaa tarpeen vaatiessa

5. Maahanmuutolla on ratkaiseva rooli eläkejärjestelmän kestävyydessä

– Työperäinen maahanmuutto kompensoi syntyvyyden laskua, mutta ei paikkaa sitä kokonaan. Syntyvyyden lasku on eläkkeiden rahoituksen kannalta pitkällä aikavälillä ongelma ja se oli suurin syy siihen, että tuorein eläkeuudistus päätettiin tehdä. Aiemmin tehdyt arviot syntyvyydestä eivät ole toteutuneet, ja lisäksi meillä on tulevaisuudessa yhä enemmän eläkeikäisiä ihmisiä. Tämä on hankala yhtälö, jota nyt valmistelussa olevalla uudistuksella korjataan.

Valmisteilla olevan eläkeuudistuksen voimaantulon on tarkoitus alkaa vaiheittain 1.heinäkuuta 2026 alkaen.