Kilpailukykysopimus lyhyesti

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta 29. helmikuuta.

Tavoitteena uusien työpaikkojen luominen

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on

  • parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä,
  • lisätä talouskasvua,
  • luoda uusia työpaikkoja,
  • tukea julkisen talouden sopeuttamista ja
  • edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle on, että hallitus

  • vetää valmistelemansa pakkolait pois,
  • peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset ja
  • toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.

Työ- ja virkaehtosopimuksia jatketaan vuodella

  • Työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella.
  • Palkat pysyvät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan.

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut kasvavat

  • Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä 2017–2020.
  • Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavasti samalla määrällä.
  • Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 2017–2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä.
  • Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vastaavasti samalla määrällä.
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017–2019 vähintään noin prosenttiyksikön. Vuodesta 2020 alkaen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus on pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä.

Työaika pitenee

  • Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.
  • Ammatti- ja työnantajaliitot sopivat työajan pidentämisen toteuttamistavasta alakohtaisesti.

Julkisen sektorin lomarahat pienenevät väliaikaisesti

  • Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

Työntekijöiden muutosturva paranee

Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan. Ne velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää.

  • Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen.
  • Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa.
  • Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Paikallista sopimista kehitetään työehtosopimuksissa

Paikallista sopimista ei lisätä erillisellä lainsäädännöllä. Sen sijaan ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä työehtosopimuksissa. Neuvottelut koskevat muun muassa seuraavia asioita:

  • Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu työpaikkoja vaarantaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
  • Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen, kun paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään.
  • Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää.
  • Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että vain seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset tehdään:

  • Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.
  • Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.
  • Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan.
  • Laajennetaan yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

Neuvottelukierros 2017

  • Syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen. Kierroksella syntyvät ratkaisut tukevat kasvua ja työllisyyttä.

Aikuiskoulutustuki turvataan

Maan hallitukselle työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät seuraavia toimia:

  • Aikuiskoulutuksen perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi, kuten hallitus on esittänyt.
  • Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 19:stä 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia.
  • Aikuiskoulutustuen muutokset tulevat voimaan vuonna 2017.

Sopimisen kulttuuri

  • Keskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Soveltamisneuvottelut toukokuun loppuun mennessä

  • Ammatti- ja työnantajaliitot käyvät toukokuun loppuun mennessä alakohtaiset soveltamisneuvottelut, joissa sovitaan, miten kilpailukykysopimuksen edellyttämät muutokset toteutetaan alan työ- tai virkaehtosopimuksessa.
  • Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen sopimusta tukevia toimenpiteitä 1. kesäkuuta.
  • Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, kilpailukykysopimus ei tule voimaan.

Palkansaajan ostovoima pienenee – kokonaisostovoima kasvaa

Kilpailukykysopimuksen ostovoimavaikutus 2017–2020

Kilpailukykysopimuksen ostovoimavaikutus

Kuviossa on eritelty vain kilpailukykysopimuksen vaikutuksia palkansaajien ostovoimaan. Samaan aikaan ostovoimaan vaikuttavat lukuisat muut tekijät, mm.

  • tulevat palkankorotukset
  • henkilökohtainen palkkakehitys
  • yleinen inflaatio
  • mahdolliset verokevennykset ja
  • muu veropolitiikka.

Työllisyyteen vaikuttaa yleinen talouskehitys.