Työperäisen hyväksikäytön kitkeminen
Työperäinen hyväksikäyttö ja harmaa talous ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Ilmiöitä ruokkivat olematon kiinnijäämisriski ja liian matalat rangaistukset.
Kilpailuasetelmat yritysten välillä vinoutuvat, kun rehellisesti toimivat yritykset eivät pärjää kilpailussa rikollisille toimijoille. Laittomasta toiminnasta kärsivät rehdisti toimivien yrittäjien lisäksi sen kohteena olevat työntekijät sekä koko Suomen kansantalous. SAK ja sen jäsenliitot esittävät voimakkaita keinoja ilmiön kitkemiseksi.
SAK:n ja jäsenliittojen toimenpide-ehdotukset työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi
1. Alipalkkauksen kriminalisointi
Säädetään alipalkkauksen erillisestä kriminalisoinnista Norjan mallin mukaisesti, jolloin palkan tai sen osien maksamatta jättäminen olisi rikos. Tämä madaltaa puuttumiskynnystä, selkeyttää rangaistavuuden edellytyksiä ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia. Petteri Orpon hallitusohjelmassa sovitut ja oikeusministeriön virkamiesmietintöön pohjautuvat ehdotetut kriminalisoinnit kiskonnasta ja törkeästä kiskonnasta työelämässä ovat askel eteenpäin, mutta eivät poista tarvetta alipalkkauksen kriminalisoinnille.
2. Viranomaisille riittävät resurssit ja toimivaltuudet työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja siitä johtuvan harmaan talouden torjumiseksi
Ilmiöiden kitkemiseksi ja rehellisen kilpailun varmistamiseksi Verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja poliisin resursseja tulee kasvattaa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Samalla tämä myös lisää valtion tuloja ja vahvistaa sosiaalivakuutusjärjestelmän rahoituspohjaa.
Työsuojeluviranomaisten oikeuksia saada riittäviä selvityksiä tulee kasvattaa ja vahvistaa valvonnan tehokkuutta riittävillä hallinnollisilla sanktioilla. Viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojen vaihdon edellytyksiä tulee parantaa. Rikoksiin syyllistyvien yritysten rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten liiketoimintakieltoa ja yhteisösakkoa, tulee kiristää.
3. Tilaajavastuun laajentaminen
Alihankintaketjujen pituutta rajoitetaan ja tilaajavastuu ulotetaan kattamaan koko ketju, mukaan lukien vastuu palkanmaksusta ja työehdoista. Velvoitetaan tilaajavastuulaissa tilaaja selvittämään, ovatko sopimuskumppanin palveluksessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden työluvat kunnossa.
4. Hankintalain täsmentäminen
Kaikilta hankintayksiköiltä edellytetään hankintasopimuksen erityisehtona asianomaisen työehtosopimuksen noudattamista ja siihen liittyviä riittäviä sopimussanktioita. Lisäksi hankintasopimuksessa edellytetään ehtoa, jonka mukaan tarjoaja on vastuussa hankinnan kohteessa työskentelevälle henkilöstölle aiheutuneesta vahingosta, mikäli tarjoajan käyttämä alihankkija rikkoo Suomen työlainsäädäntöä tai henkilöstöä ko. työssä koskevaa työehtosopimusta.
Tarjoajan syyllistyminen vakavaan alipalkkaukseen katsotaan pakolliseksi poissulkemisperusteeksi. Palveluhankinnoissa tarjous valitaan aina parhaan hinta–laatu-suhteen perusteella ja hankintaviranomaisen on vaadittava palveluhankintojen tarjoajilta tiedot alihankkijoista ja vuokratyövoiman käytöstä.
5. Työnteko-oikeuden varmentaminen rakennusalalla
Pääurakoitsijoille ja rakennuttajille asetetaan velvollisuus varmistaa kaikkien työmaalla työskentelevien ulkomaalaisten työnteko-oikeus, myös alihankkijoiden osalta. Nykyään ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä saatetaan ohjata yrittäjiksi ilman heidän suostumustaan tai ymmärrystään.
Toimeksiantajan pitää jatkossa varmistua siitä, että yrittäjänä toimivalla kolmannen maan kansalaisella on kokoaikaiseen yritystoiminnan harjoittamiseen oikeuttava oleskelulupa. Jos tätä sääntöä rikotaan, siitä täytyy seurata sanktio.
6. Veronumeron laajentaminen
Rakennusalalla hyväksi todetut käytännöt veronumerosta laajennetaan ns. riskialoille, kuten toimitilapalveluihin, ravintola-alalle, taksialalle, siivous- ja kunnossapitoalalle ja ruokalähettien toimintaan. Näissä esiintyy paljon työperäistä hyväksikäyttöä, työnantajavelvoitteiden laiminlyöntiä ja veronkiertoa.
7. Sekä ammattiliittojen kanneoikeuden että ryhmäkanneoikeuden laajennus työlainsäädäntöä koskeviin oikeusjuttuihin
Työntekijät ovat usein haavoittuvassa asemassa, jolloin heillä ei ole mahdollisuuksia huolehtia oikeuksistaan. Siksi ammattiliitoille tulee antaa oikeus tehdä kanne työntekijän sijaan. Samalla ryhmäkanneoikeus pitää laajentaa työlainsäädäntöä koskeviin oikeusjuttuihin, jotta liitto voi tarvittaessa ajaa useamman työntekijän asiaa samalla kanteella.
8. Työehtosopimuksen tulkintaetuoikeuden siirtäminen työntekijäpuolelle
Ruotsin mallin mukaisesti työntekijäpuolen kanta sovitusta pätee riitatilanteessa, kunnes asia ratkaistaan lopullisesti. Tämä vahvistaa työntekijöiden edunvalvontaa ja ehkäisee turhia riitoja.
9. Työsopimusten muodolla kikkailulle on säädettävä lainsäädännölliset rajat, jotka ehkäisevät nykyistä paremmin työperäistä hyväksikäyttöä
Määräaikaisten sopimusten ketjuttamista tulee säännellä tiukemmin, pakkoyrittäjyyttä esim. alustataloustyössä tulee ehkäistä tulkinnalla työntekijäasemasta sekä työntekijän kannalta vastentahtoiset vaihtelevan työajan sopimukset (ns. nollatuntisopimukset) tulisi kokonaan kieltää ilman erityistä perustetta. Tällä puututaan jo aiemmin mainittuun ilmiöön, jossa ulkomaalaistaustaisia ja nuoria työntekijöitä ohjataan yrittäjiksi ilman heidän suostumustaan tai ymmärrystään.
10. Selvitetään käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönoton laajentamista
Selvitetään, miten rakennusalalla käytössä oleva ja hyväksi havaittu käännetty arvonlisäverovelvollisuus voidaan ottaa käyttöön niillä aloilla, joissa se on mahdollista toteuttaa.
11. Yritysvastuusääntelyn vahvistaminen
Yritysten vastuuta työntekijöiden oikeuksista niiden arvoketjuissa lisätään yritysvastuusääntelyllä. Tämä toteutetaan ensisijaisesti toimeenpanemalla jo voimassa oleva yritysvastuudirektiivi kunnianhimoisesti. Suomen tulee estää direktiivin vesittäminen käynnissä olevassa Omnibus I -käsittelyssä, jotta se parantaa tehokkaasti työntekijöiden oikeuksien loukkauksista kärsineiden oikeussuojaa. Sääntely pidetään linjassa OECD:n, YK:n ja yritysvastuustandardien kanssa.
12. Toimenpiteiden vaikuttavuuden takaamiseksi uhreille on taattava tosiasiallinen mahdollisuus saada oikeutta
Oikeudenkäyntikulujen kasvu ja prosessikynnyksen nousu ovat ongelmallisia, ellei käytössä ole tosiasiallisesti toimivia sanktio- ja oikeussuojaprosesseja. Uhreille on taattava julkinen oikeusapu ja tulkkausapu uhreille, joilla on puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito. Aiemmin mainitut ammattiliittojen kanneoikeuden laajennus sekä ryhmäkanneoikeuden laajennus työlainsäädäntöä koskeviin oikeustapauksiin sekä viranomaisten toimivaltuuksien vahvistaminen olisivat äärimmäisen tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan.
Opi lisää aiheesta työperäinen hyväksikäyttö
Työperäinen hyväksikäyttö ei ole enää marginaalinen ilmiö Suomessa – ja ikävä kyllä myös sen vakavinta muotoa eli ihmiskaupaksi luokiteltavaa rikollisuutta esiintyy nykypäivän työelämässä. Mitä voimme tehdä?
Tutustu SAK:n kolmiosaiseen videosarjaan, joka tarjoaa mahdollisuuden oppia lisää ihmiskaupasta työelämässä. Kouluttajana videossa toimii Maahanmuuttovirastosta ylitarkastaja Terhi Tafari, joka työskentelee Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä.
Videosarja on osa SAK:n Työelämän pelisäännöt -palvelua, jonka tavoite on ennaltaehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä.