Perukaa pätkätyölaki

Akava julkaisi viime viikolla kyselyn, jossa selvitettiin työnantajien näkemyksiä määräaikaisuuksia koskevan lakimuutoksen vaikutuksista työsuhdekäytäntöihin. Työnantajien suhtautuminen työsuhdeturvaa heikentävään ehdotukseen on huolestuttava. Samaan aikaan työntekijöiden huoli yhä epävarmemmasta ja epäoikeudenmukaisemmasta työelämästä kasvaa.

Akava Works -kyselyn tulokset eivät tulleet sinänsä yllätyksenä. Olemme työntekijäpuolella jatkuvasti kertoneet, miten tämäkin hallituksen uudistus tulee vaikuttamaan laajasti monien työntekijöiden elämään. Huono, täysin ideologinen ja yksipuolinen valmistelu jatkaa Orpon hallituksen linjaa, jonka tavoitteena on luoda työmarkkinat, jotka puolustavat heikomman osapuolen sijaan vahvempaa, työnantajaa.

Yli puolet yritysedustajista vastasi kyselyssä, että vakituisen työsuhteen sijaan osa uusista työntekijöistä tultaisiin palkkaamaan määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että yhä useampi uusi työntekijä aloittaisi työnsä vakituisen työn sijaan määräaikaisena, eikä työn jatkuvuudelle olisi mitään taetta.

Huolestuttavaa vastauksissa on erityisesti se, että mahdollisuutta sopia määräaikainen työsuhde ilman perustetta ilmoittivat käyttävänsä kaiken kokoiset yritykset. Eniten tätä mahdollisuutta käyttäisivät henkilöstömääriltään suurimmat yritykset. Pysyvän työvoiman sijaan uusissa työsuhteissa tultaisiin siis jatkossa käyttämään paljon enemmän määräaikaisuuksia.

Lopputulos näyttää pahimmillaan olevan pitkitetty koeaika.

Tuleva lakimuutos koskettaa isoa osaa SAK:laisten alojen työpaikoista. Luottamushenkilöpaneelimme mukaan 77 prosenttia SAK:laisista työpaikoista on sellaisia, joissa on määräaikaisia työsuhteita. Eniten määräaikaisia on yksityisillä palvelualoilla (87 %) ja vähiten teollisuudessa (65 %).

Akava Worksin kyselyn mukaan uusi lainsäädäntö otetaan innokkaimmin käyttöön teollisuuden ja rakentamisen aloilla sekä isoissa ja keskisuurissa työpaikoissa. Lain alkuperäinen idea pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta ei näytä toteutuvan, vaan lopputulos näyttää pahimmillaan olevan pitkitetty koeaika. Tämä on todella harmillista, muttei yllätä. Poliittinen ohjaus työlainsäädännön valmistelussa on ollut todella vahvaa ja työryhmissä työnantaja- ja yrittäjä-äänin nuijitut lopputulokset ovat hallitusohjelmakirjauksiakin tiukempia.

Määräaikaisten työsuhteiden hyödyntäminen on kasvanut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Vuodesta 2009 lähtien määräaikaisten työsuhteiden määrä työikäisillä 15–64-vuotiailla on kasvanut noin 20 prosenttia, kun samalla aikavälillä jatkuvien työsuhteiden määrä on kasvanut vajaan kuusi prosenttia (ks. SAK:n, Akavan ja STTK:n eriävä mielipide, joka löytyy linkitetyn uutisen lopusta).

Määräaikaisuudet koskettavat nykyisin eniten nuoria, maahan muuttaneita ja naisia. Suhteessa Suomessa syntyneisiin maahan muuttaneet ovat enemmän määräaikaisissa työsuhteissa. Nuorten osalta tilanne on sama: 15–29-vuotiaista 32 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, kun esimerkiksi 55–64-vuotiailla luku on alle viisi prosenttia.

Lisäksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 58 prosenttia määräaikaisessa työsuhteessa olevista kertoo, että he tekevät määräaikaista työtä, koska vakituista työtä ei ole löytynyt. Samaan aikaan osa-aikatyö kasvaa, erityisesti juuri määräaikainen osa-aikatyö.

Työntekijöiden työehtojen halpuuttaminen jatkuu edelleen.

Päähallituspuolue kokoomus on jälleen pelannut taitavasti perussuomalaiset nurkkaan tässäkin työelämäasiassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi kesäkuussa sitä, ettei lakiesityksessä puututa tarpeeksi ponnekkaasti hallitusohjelman kirjaukseen perusteettomien ketjuttamisten estämiseksi. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on ongelma erityisesti julkisella sektorilla. Tämä asia näyttää jääneen valmistelussa edelleenkin täysin vaiheeseen ja ketjuttamisen riski on kasvamassa lakimuutoksen myötä. Perussuomalaisilla olisi vielä mahdollisuus puuttua tähän täysin epäonnistuneeseen kokonaisuuteen, jos he näkisivät kokoomuksen sumuverhon läpi.

Joka tapauksessa työntekijöiden työehtojen halpuuttaminen jatkuu edelleen. Ansioturvan leikkaukset ja sinne pääsyn vaikeuttaminen, potkulaki ja perusteettomat määräaikaisuudet heikentävät ihmisten uskoa tulevaisuuteen.

Orpon hallitus on tehnyt paljon työntekijän asemaa heikentäviä lakimuutoksia, eikä niiden yhteisvaikutuksia ole mitenkään arvioitu suhteessa työsuhdeturvaan, toimeentuloon, sukupolvien välisen luottamukseen tai syntyvyyteen. Jo pelkästään määräaikaisuuksien lisäämisellä on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia kaikkiin edellä mainittuihin seikkoihin. Se myös lisäisi merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Miksi tulevien vuosikymmenten työntekijöiden pitäisi hyväksyä huonompi työelämä?

Huolestuttavaa on, että nuorten luottamus tulevaan ja omaan jaksamiseensa on nuorisobarometrin tulosten mukaan romahtanut verrattuna aiempiin vuosiin. Barometrin mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta pitää pysyvää työsuhdetta tärkeänä. Nyt hallitus horjuttaa entisestään tätäkin asiallista ja inhimillistä toivetta. Miksi tulevien vuosikymmenten työntekijöiden pitäisi hyväksyä huonompi työelämä?

Orpon hallitus kertoo tarinaa työmarkkinauudistuksista, jotka parantavat työllisyyttä ja taloutta. Tosiasiassa työttömyys on huippulukemissa ja talouskasvu hiipunut. Hallituksen pitäisi keskittyä työntekijöiden luottamuksen palauttamiseen, ei heikentämiseen.

Ei ole ihme, että yksityishenkilöiden kulutus ei kasva, kun työelämän epävarmuutta vain lisätään. Ihmiset tarvitsevat näkymää tulevaan. Nyt näkymänä on vain syöksykierre – vai voisiko vielä uskoa, että joku järki tähän tulee?