Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi nousuun kymmenen vuoden hyvän kehityksen jälkeen

Kehityksen taustalla on asiantuntijalääkäri Kari Haringin mukaan monia syitä, joihin voidaan vaikuttaa työpaikalla ja työterveyshuollossa.
23.09. 11:03
SAK
Kuva: Marjaana Malkamäki / SAK

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi Eläketurvakeskuksen mukaan 19 900 suomalaista, kun vielä vuotta aiemmin luku oli 18 600.

Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka olivat myöntöperusteena joka kolmannessa työkyvyttömyyseläkkeessä. Lähes yhtä moni vetäytyi työelämästä mielenterveyssyistä.

Kari Haring

SAK:n asiantuntijat ovat kiinnittäneet tilastonousuun huomiota, koska myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli jo ehtinyt noin kymmenen vuoden ajan laskea. Asiantuntijalääkäri Kari Haring pitää käännöstä merkittävänä.

– Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on aina jokin ongelma. Jos tilastot rupeavat näyttämään, että ongelmat lisääntyvät, emme voi olla tyytyväisiä.

Miksi työkyvyn rajat tulevat vastaan?

Kari Haring uskoo, että yksi selitys työkyvyttömyyseläkkeiden yleistymiselle on viime aikojen talouskasvu. Kun pitkään työttömänä olleet pääsevät takaisin työhön, osa huomaa, ettei heidän terveytensä kestäkään työntekoa entiseen malliin.

Asiantuntijalääkäri arvioi, että tilastoihin väistämättä heijastuu myös lääkäreiden ohentunut työelämän tuntemus.

– On paljon nuoria lääkäreitä, jotka eivät tiedä, minkälaista työtä ihmiset tekevät. Silloin on vaikea arvioida, miten sairaus vaikuttaa työkykyyn.

Lisäksi tilastoissa näkyy ajattelutapojen muutos. Nykyään luokitellaan sairauksiksi asioita, joita menneinä vuosikymmeninä ei pidetty sairauksina.

Toisaalta nykyajan työelämä sietää aiempaa huonommin tiettyjä persoonallisuuden piirteitä tai tilapäisiä muutoksia psyykkisessä työkyvyssä. Jatkuva kiire nakertaa monen työssäjaksamista, mutta kaikki työnantajat eivät suhtaudu myötämielisesti työn muokkaamiseen tai tarvittaviin joustoihin.

Työnantajalla monia tukikeinoja

Jokainen voi itse edistää työkykynsä säilymistä lopettamalla tupakoinnin ja huolehtimalla riittävästä unesta, terveellisestä ruokavaliosta sekä kuntoilusta. Kaukonäköinen työnantaja tukee näitä pyrkimyksiä.

Työantaja voi tarjota apua tupakasta vieroittautumiseen, suunnitella työvuorot riittävän levon näkökulmasta sekä järjestää työpaikkaruokailun ja kunnon sosiaalitilat, joissa voi peseytyä työmatkapyöräilyn jälkeen.

Perinteiseen työsuojeluun kuuluu muun muassa riskien minimoiminen ja asianmukaisten suojavarusteiden tarjoaminen. Työnantajalla on vastuu terveellisten ja turvallisten työolojen järjestämisestä, Kari Haring painottaa.

Tärkeää on myös huolehtia, että kukin työntekijä tekee osaamistaan vastaavaa työtä.

Lisäksi jokaisella lähiesimiehellä tulisi olla herkkyyttä huomata liiallisesta kuormituksesta kielivät merkit – ja taitoa puuttua tilanteeseen. Usein työkuormaa täytyy keventää.

Haring soisi, että työpaikat näkisivät enemmän vaivaa kehityskeskustelujen järjestämisessä. Jos työntekijällä on tarvetta lisäkoulutukseen tai lyhennettyyn työaikaan, hyvin suunniteltu kehityskeskustelu on luonteva paikka keskustella asiasta.

– Työkyky ei ole pelkästään sairauden puuttumista, Haring muistuttaa.

Työterveyshuollon aktiivisuus tärkeää

Haring korostaa laadukkaan työterveyshuollon merkitystä työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Työterveyshuolto mielletään usein pelkäksi sairaanhoidoksi, vaikka todellisuudessa siihen kuuluu merkittävänä osana myös ennaltaehkäisevä toiminta.

Tällä vuosikymmenellä työterveyshuoltoa koskevat lait ovat muuttuneet niin, että työterveyshuollon painopisteeksi on noussut työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy ja työkyvyn tukeminen. Nykylaki myös velvoittaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa tekemään yhteistyötä sairausloman pitkittyessä.

Haring tähdentää, että työterveyshuollon henkilöstön pitää aidosti tuntea työpaikan työolot ja kuormituksen aiheuttajat. Tämä edellyttää käyntejä työpaikalla.

Jos lääkärin tai hoitajan vastaanotolla tulee esille ongelmia, joihin voidaan vaikuttaa työpaikalla, on työterveyshuollon tehtävä ehdottaa työterveysneuvotteluja tai antaa ohjeita työn muokkaukseen.

– Työterveyshuollon täytyy olla aktiivinen työpaikkaan päin, Haring tiivistää.

Jos työkyky kaikesta huolimatta joutuu vaakalaudalle, jatkosuunnitelmat on punnittava yhteistyössä tarkkaan. Yhtenä vaihtoehtona kannattaa muistaa ammatillinen kuntoutus.

Haring muistuttaa, että työkyvyttömyys on ihmiselle menetys. Etenkin nuorille työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen voi merkitä loppuiän kestävää köyhyyttä.

On yleisempää, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse, vaikka haluaisi. Joskus työterveyshuolto kuitenkin suosittelee työkyvyttömyyseläkettä, vaikka työntekijä haluaisi vielä palata töihin kuntoutuksen jälkeen. Haring ei torppaisi työhaluja, mikäli toive on yhtään realistinen.

– Silloin kannattaa ilman muuta edetä, vaikka työkokeilun kautta.

Minna Hotokka / Freelancer

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.