Työntekijän sananvapautta loukataan usein

Jokaisella on oikeus puhua toimittajille ja puuttua asiallisesti epäkohtiin. Työnantajan epäasiallinen mollaaminen ei kuitenkaan käy.
04.05. 07:00
SAK
Omasta työstään saa puhua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kuva iStock.

Toimittaja soittaa ja kyselee työpaikan asioista. Mitä hänelle voi kertoa? Pitääkö haastatteluun pyytää lupa pomolta?

Haastattelujen antaminen kuuluu jokaisen oikeuksiin. Työntekijällä on oikeus itse päättää, haluaako puhua julkisuudessa vai ei. Toisaalta työntekijä ei voi sanoa haastattelussa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa mitä tahansa. Sananvapauden lisäksi työntekijällä on työsopimuslain määräämä lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan.

Sanavapauden loukkaukset työpaikoilla ovat yleisiä. SAK:n maaliskuussa julkaiseman kyselyn mukaan peräti joka neljännellä työpaikalla työnantaja on perusteettomasti rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa näkemyksiään työpaikkaa koskevista asioista julkisesti.

SAK:laisten alojen luottamushenkilöille tehdyn kyselyn mukaan yleisimmin työpaikoilla kielletään kommentoimasta työpaikkaa koskevia asioita sosiaalisessa mediassa ja antamasta haastatteluja medialle.

Joillakin työpaikoilla on myös kielletty mielipidekirjoitukset tai vaadittu, että työnantaja saa tarkistaa mahdolliset haastattelut ennen julkaisemista. Osa luottamushenkilöistä kertoo, että toimittajilta on evätty pääsy työpaikalle.

Mitkään tällaiset rajoitukset eivät lähtökohtaisesti kuulu lojaliteettivelvollisuuteen. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo, että työntekijöillä on perustuslain takaama oikeus ilmaista mielipiteensä myös julkisuudessa. 

Paula Ilveskivi.

Myös Julkisen sanan neuvosto korostaa, että ketään ei voi ennalta estää kertomasta näkemyksiään julkisuudessa. Kielto puhua toimittajille on siis yksiselitteisesti perusteeton.

Arvostella saa, solvata ei

Lojaliteettivelvollisuutta joudutaan pohtimaan silloin, kun työntekijällä on pahaa sanottavaa työnantajastaan tai hänen sanomisensa saattavat haitata yritystä. Arvostelu sinänsä ei ole kiellettyä.

Esimerkiksi vuonna 2015 Julkisen sanan neuvosto otti kantaa tapaukseen, jossa Postin pääluottamusmies oli saanut varoituksen kerrottuaan sanomalehden haastattelussa Postin jakeluongelmista. Neuvosto paheksui varoitusta ja katsoi sen kohdistuvan työntekijän sananvapauteen. ”Kansalaisten kuuluu saada tietää, miksi posti ei kulje luvatulla tavalla”, neuvosto lausui.

Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on moneen kertaan linjannut, että työntekijöiden pitää voida tuoda olennaisia epäkohtia esiin.

Haukkuminen haukkumisen vuoksi sen sijaan ei käy. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ei esimerkiksi herunut ymmärrystä työntekijöille, jotka olivat julkaisseet työnantajastaan törkeän ja halventavan pilakuvan.

Suomessa käräjäoikeus puolestaan on käsitellyt esimerkiksi tapausta, jossa työntekijä mollasi työnantajaansa netissä ja kehotti boikotoimaan yrityksen tuotteita. Tätä ei katsottu hyväksyttäväksi.

– Kritiikkiä esitettäessä rajanveto sananvapauden ja lojaliteettivelvollisuuden välillä menee tapauskohtaisesti. Kyse on myös sävystä, jolla puhutaan. Valitettavasti Suomessa lojaliteettivelvollisuutta on tulkittu aika tiukasti, kun taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut enemmän painoarvoa sananvapaudelle, Paula Ilveskivi sanoo.

SAK:n luottamushenkilökyselyn mukaan on yleistä, että työntekijöiden sanomiset julkisuudessa ovat johtaneet työpaikoilla toimenpiteisiin. Useimmin työnantaja on kutsunut työntekijän keskusteluun tai puhutteluun tai antanut työntekijälle varoituksen. Joissakin tapauksissa työntekijä on jopa irtisanottu.

Nimettömänäkin voi puhua

Jos työnantaja yrittää rajoittaa työntekijöiden sananvapautta perusteettomasti, Paula Ilveskivi kehottaa kertomaan asiasta ensimmäiseksi luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Tarvittaessa voi turvautua ammattiliiton apuun. 
Liitto tarvitaan apuun viimeistään siinä vaiheessa, jos julkisuudessa puhumisesta on seurannut potkut.
Jos työnantajan reaktiot pelottavat, toimittajille voi joissain tapauksissa puhua myös nimettömänä. Lähdesuoja suojaa silloin haastateltavaa, eikä toimittaja paljasta tämän nimeä.
– Voi tietysti miettiä, mistä se kertoo, jos viestintää yritetään rajoittaa. Eihän hyvillä työpaikoilla ole tarvetta vaientaa työntekijöitään, Paula Ilveskivi sanoo.

Mitä saa sanoa?

Työntekijällä on oikeus:

  • Antaa haastattelu ja kertoa toimittajalle omasta työstään.
  • Kertoa sosiaalisessa mediassa työstään.
  • Tarkistaa omat lausumansa lehtijutusta mutta kieltäytyä lähettämästä niitä pomon tarkastettaviksi.
  • Nostaa julkisuudessa esiin olennaisia työhön liittyviä epäkohtia, kunhan arvostelu on asiallista ja totuudenmukaista.
  • Ajaa julkisuudessa työntekijöiden etuja.
  • Vapaa-ajallaan osallistua politiikkaan, ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja edustaa erilaisia mielipiteitä kuin pomollaan on.

Työntekijällä ei ole oikeutta:

  • Solvata työnantajaa julkisuudessa epäasiallisesti.
  • Nostaa epäkohtia esiin pelkässä vahingoittamistarkoituksessa.
  • Haukkua asiakkaita tai ihmisryhmiä niin, että siitä on haittaa työnantajalle.
  • Esittää yrityksen arvojen vastaisia näkemyksiä sellaisessa tilanteessa, jossa hän edustaa yritystä.
  • Paljastaa liikesalaisuuksia.
  • Levittää työnantajasta väärää tietoa.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Katja Mäkeläisen pro gradu -tutkimusta Sananvapaus työ- ja virkasuhteessa erityisesti lojaliteettivelvollisuuden näkökulmasta.

Tua Onnela

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.