TE24 siirtää työvoimapalvelujen järjestämisen valtiolta uusille työllisyysalueille
Vuoden 2025 alusta työvoimapalveluita alkavat järjestää kunnista muodostuvat 45 työllisyysaluetta. Tavoitteena on viedä palvelut lähemmäksi kansalaisia. Lisäksi tavoitteena on työllisyys- ja koulutuspalveluiden aiempaa tiiviimpi yhteys, joka voi parhaimmillaan parantaa työnhakijan osaamisen kehittämistä sekä nopeuttaa työllistymistä.
SAK:n Alli Tiensuu sanoo, että uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia.
– Toisaalta järjestäjätaho itsessään ei takaa hyviä palveluita. Tutkimusten perusteella ei ole selvää, onko hajautettu vai keskitetty työvoimapalveluiden järjestämisen malli parempi.
Aikataulu on kireä, kun palvelut siirtyvät jo ensi vuoden alusta uusille työllisyysalueille. Alli Tiensuu painottaakin, että järjestäjätahon vaihtuminen ei saa aiheuttaa katkoksia tai viiveitä asiakkaiden palveluun.
Työllisyysalueen tehtävänä on järjestää työnvälityspalvelujen ohella muun muassa neuvontaa, valmennusta ja työvoimakoulutusta eli samoja tehtäviä, mitä TE-toimistot nykyään hoitavat.
Työnhakijoiden palvelut ja niitä sääntelevä lainsäädäntö pysyy uudistuksessa pääosin ennallaan.
Työllisyysalueiden tulee noudattaa niin sanottua pohjoismaista työvoimapalvelumallia. Malli sääntelee työnhakijoiden palveluprosessia varsin yksityiskohtaisesti.
Lue lisää pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista.
Pohjoismaista työvoimapalvelumallia vaivaa kaavamaisuus
Sanna Marinin hallituksen luoma pohjoismainen työvoimapalvelumalli otettiin käyttöön vuonna 2022. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on tarkastuskertomuksessaan huomauttanut mallin ongelmista. Viraston mukaan pohjoismainen työvoimapalvelumalli on johtanut kaavamaiseen palveluun, joka ei huomioi yksilöiden erilaisia tarpeita ja kohdentaa TE-palveluiden henkilöstöresurssit tehottomasti. SAK on esittänyt kritiikkiä mallia kohtaan samoista syistä.
VTV kiinnittää huomiota siihen, että ensimmäisen toimintavuoden aikana riittämättömien henkilöstöresurssien takia palvelumallin mukaisia työnhakijoiden kohtaamisia järjestettiin lähes puolet vähemmän kuin oli tarkoitus.
Keskustelut työnhakijoiden kanssa myös viivästyivät tavoiteaikataulusta ja lähipalvelu jäi odotettua vähäisemmäksi. VTV:n tarkistusraportin mukaan lähipalvelun osuus alkuhaastatteluissa oli vain 38 prosenttia ensimmäisenä vuonna.
– Asia tulee korjata. SAK vaatii, että jokainen työttömäksi joutunut työnhakija tavataan lähtökohtaisesti kasvokkain työttömyyden alussa, kuten laki jo nyt edellyttää. Näin päästään kiinni työnhakijan tilanteeseen, havaitaan paremmin mahdolliset työkyvyn haasteet ja pystytään aloittamaan heti kannustaminen ja oman polun löytyminen kohti uutta työtä, Alli Tiensuu sanoo.
Samalla hän tähdentää, että muuten tapaamisissa on joustavoittamisen varaa. Lain mukaan työnhakijaa pitäisi haastatella kahden viikon välein työttömyyden alussa.
– Petteri Orpon hallitusohjelma linjaa tässä asiassa hyvin. Hallitusohjelman mukaan lakisääteistä palveluprosessia pitää keventää, jotta rajallisia resursseja voidaan käyttää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti pitäisi panostaa alkukartoitukseen ja työnhakijan henkilökohtaiseen kohtaamiseen.
Uudistuksen lainsäädäntötyö on nyt päätetty aloittaa ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025.
SAK järjestää alueellisia asiantuntijaseminaareja TE24-uudistuksesta
SAK on mielellään mukana parantamassa työnhakijoiden palveluita sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
– Edustamme laajasti työnhakija-asiakkaita, koska jäsenliittojemme jäseninä on työssä olevien lisäksi myös kymmeniä tuhansia työttömiä. Lisäksi potentiaalisia henkilöasiakkaita ovat kaikki palkansaajat.
Ihannetapauksessa julkisten työvoimapalveluiden pitäisi palvella kaikkia työtä hakevia työikäisiä ja työtä tarjoavia työnantajia, Alli Tiensuu sanoo.
Hän korostaa, että TE24-uudistuksen ja pohjoismaisen työvoimapalvelumallin kehittämisen keskiössä tulee olla asiakas ja hänen auttamisensa nopeasti uuteen työpaikkaan.
SAK järjestää alueellisia asiantuntijaseminaareja TE24-uudistuksesta maalis- ja huhtikuussa ympäri Suomea. Seminaareihin kutsutaan työllisyysalueiden valmistelijoita, oppilaitosten edustajia, ammattiliittojen asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä keskustelemaan uudistuksesta ja työvoimapalvelujen kehittämisestä.
