SuomiAreena keskustelu: Tutkintokeskeisyydestä jatkuvaan oppimiseen

Tutkimuksen mukaan noin kolmannes nykyisistä suomalaisista työpaikoista on korvattavissa digitalisaation ja automatisaation myötä. Tämä tarkoittaa, että usealla tällä hetkellä työelämässä olevalla on edessä uranvaihto tai työtehtävän uudelleen oppiminen.
18.07. 12:33
SAK

SAK:n SuomiAreenan paneeliin osallistui SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, ME-säätiön toiminnanjohtaja Ulla Nord, Google Suomen-maajohtaja Antti Järvinen, opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen sekä Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.

Panelistit olivat kaikki yhtä mieltä, että jokaisella pitää olla oikeus mutta myös velvollisuus oppia uutta. 

Työpaikoista pitää tehdä oppimisen paikkoja: työn merkitys kasvaa ja se alkaa ruokkimaan halua oppia lisää ja enemmän. Esimerkki myös innostaa muitakin, Järvinen toteaa. 

Anni Miettunen kehotti työpaikkoja myös huomioimaan ja huomaamaan työntekijöiden taitojen karttumisen. Myös mentorointi, kynnyksen madaltaminen koulutuksen pyytämiseen ja erilaiset verkko-oppimisalustat mainittiin keskustelussa, kun mietittiin, miten oppimista voisi viedä työpaikoille.

Tällä hetkellä oppiminen työn ohessa jakautuu epätasaisesti. Esimerkiksi aikauiskoulutustukea käyttää kaikista vähiten teollisuusalojen miehet, vaikka siellä digitalisaatio muuttaa työtä jatkuvasti. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat ehdottaneet yhdessä aikuiskoulutustuen muokkaamista niin, että se tukisi osa-aikaista koulutusta.

- Kannustan työnantajia kouluttamaan myös suorittavan työn tekijöitä, Eloranta haastaa.

Myös ammattiin valmistumassa olevat ihmiset joutuvat todennäköisesti vielä uudelleen opiskelemaan ja täydentämään taitojaan, sillä on vaikea arvioida, mitä työelämässä tarvitaan vuosien päästä. Kyky oppia uutta on tulevaisuudessa tärkeä taito.

- Myös sellaiset kuin medialukutaito, yhteistyön osaaminen ja arjen ongelmanratkaisutaidot tulevat korostumaan, Järvinen maalailee.

Meillä on myös kymmeniä tuhansia nuoria, jotka tippuvat kelkasta jo esiopetuksessa. Ulla Nord esitti, että kouluissa pitäisi olla nuoriso- ja sosiaalityöntekijöitä, jotka auttaisivat lapsen lisäksi myös koko perhettä, sillä oppimiseen liittyvät haasteet ovat yleensä seuraus isommasta avun tarpeesta.

- Avun lisäksi tarvitaan muutoksia auttajien työelämään. Mainituille sosiaalityöntekijöille pitää luoda mahdollisuuksia tehdä työtään ja tehdä sen hyvin, Eloranta muistutti.

Kuka tämän kaiken sitten maksaisi? Panelistit osoittivat osaksi työnantajaa, osaksi valtiota. Nuorten osaamispuutteiden hoidon ja työelämästä tippuneiden auttamisen kulut osuisivat enemmän valtion kassaan, kun taas työntekijöiden työnantajille. 

- Jos työnantaja ottaa uuden työkalun käyttöön, on hänen koulutettava työntekijä työhön. Jos taas työntekijä haluaa parantaa yleistä työmarkkinakuntoaan, ollaan enemmän harmaalla alueella, Eloranta pohtii.

Jouni Ovaska ei luvannut suoraan valtion budjetista lisärahaa koulutukseen, mutta hän kertoi, että hallitus aikoo tehdä koulutuksen tiekartan, missä ei koulutusasteita ja -tapoja käsitellä erikseen vaan yhdessä.


SAK:n keskustelutilaisuudesta Porin SuomiAreenalla 18.7.2019 on katsottavissa tallenne MTV:n palvelussa.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.