SAK:n Eloranta: Hallitus tuottaa omalla toiminnallaan epävarmuutta ja epäluottamusta työmarkkinoille
– Levottomuutta herättää jo tapa, millä tämä tehdään. Ensimmäisenä viedään läpi laki, jonka tarkoitus on rajata poliittisia lakkoja ja hallituksen toimien arvostelua. Sen jälkeen toteutetaan sosiaaliturvan leikkaukset ja työntekijöiden oikeuksien heikennykset. Perusteluna lain juridinen selkeys kuulostaa jopa mielipiteen ilmaisuvapauden väheksymiseltä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Eloranta myös kritisoi jo alkaneiden kolmikantaisten työryhmien kulissimaisuutta. Tähän mennessä työryhmien pöydille on tuotu lähinnä jo valmiiksi sorvattuja kohtia tulevista lakimuutoksista.
– Huomioita voi esittää, mutta lopputulos on kirjoitettu hallitusohjelmaan. Puhutusta ”herkällä korvalla kuuntelusta” ei juurikaan ole ollut merkkejä, eikä työnantajapuolella ole mitään kannustetta ryhtyä asioista työntekijäpuolen kanssa neuvottelemaan, kun hallitus tarjoilee lopputulokset hopealautasella, Eloranta huomauttaa.
Kun lakia tai sopimuksia muutetaan työntekijän kannalta epäedullisemmiksi, yleensä jostain muusta kohdasta turvaa lisätään. Hallituksen toimissa on pitkä lista heikennyksiä työntekijän asemaan, mutta olematon lista työnantajan velvollisuuksien lisäämiseksi. Tasapainoa ei edes yritetä aikaansaada.
Esimerkkinä Eloranta käyttää työntekijän irtisanomisen helpottamisesta pudottamalla irtisanomisperusteista ”painava syy” pois.
– Potkujen antaminen helpottuu ja samalla nykyinen vakiintunut oikeuskäytäntö vaihtuu uuteen epäselvään ja tulkinnanvaraiseen tilanteeseen. Menee vuosia ja useita oikeudenkäyntejä, ennen kuin tiedetään, mihin henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys lopulta asettuu. Samalla kun potkujen antamista helpotetaan, niin työttömyysturvaa heikennetään rajusti. Täytyy myös muistaa, että potkujen jälkeen työttömyysturvan saa vasta pitkän karenssiajan jälkeen, Jarkko Eloranta toteaa.
SAK:n hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa järjestöllisen toimintavalmiuden nostamisen. Jäsenistön tyrmistys hallituksen uudistuksia kohtaan on suurta. Kolmikantaisissa työryhmissä palkansaajien vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat ja siksi edunvalvontaa on tehtävä myös niiden ulkopuolella.
