SAK:hon siirtynyt Marko Piirainen peräänkuuluttaa tiiviimpää yhteistyötä jäsenliittojen kanssa 

SAK:n tuore hallintojohtaja Marko Piirainen nimeää SAK:n vahvuudeksi sen, että järjestössä on töissä eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä. Hän kuitenkin muistuttaa, että SAK:n menestyminen työntekijöiden asioiden ajajana edellyttää rautaisen ammattitaidon lisäksi tiivistä yhteyttä jäsenliittoihin ja sitä kautta työpaikoille.
18.05. 08:30
SAK
Marko Piirainen oli AKT:n palveluksessa yli 20 vuotta. Huhtikuun alusta hän on toiminut SAK:n hallintojohtajana. Kuva Patrik Lindström.

Marko Piiraisella on takana reilu kuukausi SAK:n hallintojohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Sitä ennen työvuosia kertyi yli 20 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa AKT:ssä, muun muassa kuusi vuotta talous-, henkilöstö- ja työsuojelupäällikkönä. Viimeiset yhdeksän vuotta Piirainen toimi liiton puheenjohtajana.

Mikä sai sinut jättämään puheenjohtajan tehtävän ja siirtymään SAK:hon?

– Siirtyminen SAK:hon ei ollut niin iso ja dramaattinen liike kuin miltä ehkä ulospäin näytti. SAK on aina ollut kiinteä osa työuraani. Työtehtävä oli yksinkertaisesti niin mielenkiintoinen, että sitä ei voinut jättää käyttämättä, Marko Piirainen sanoo.

Hän myöntää, että siirtyminen uusiin tehtäviin herättää innostuksen ohella myös haikeutta.

–  Olen ollut noin puolet elämästäni töissä AKT:ssä ja vuosien varrella liiton tehtävien kautta on tullut monia hyviä ystäviä. Toisaalta myös SAK on minulle tuttu. AKT:n puheenjohtajana olin muun muassa SAK:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen ja olen tehnyt yhteistyötä monien järjestön asiantuntijoiden kanssa.

Silti ”hyppy pöydän toiselle puolelle” tuo mukanaan paljon uutta opittavaa ja perehdyttävää, Piirainen huomauttaa. Hallinto-osasto vastaa SAK:ssa talous- ja henkilöstöasioista sekä tietohallinto- ja toimistopalveluista.

SAK on yhdistelmä kokemusta ja uutta osaamista

SAK:ssa työntekijöiden ikähaitari on leveä: nuorimmat työntekijät ovat alle 30-vuotiaita ja vanhimmat yli kuusikymppisiä. Tämä on Marko Piiraisesta hyvä asia kuten myös se, että työntekijöiden taustat eroavat toisistaan. Osa on tullut tehtäväänsä työpaikan luottamustehtävän kautta, osa on siirtynyt SAK:hon jäsenliitoista ja osalla taas on korkeakoulutus ja sen tuomaa akateemista osaamista.

– Tällainen moninaisuus on työyhteisölle rikkaus ja sitä pitää hyödyntää. 

Eri sukupolvet katsovat maailmaa hieman eri vinkkelistä, ja sekin on hyvä asia organisaatiolle.

– Nuoret työntekijät haastavat vanhat toimintatavat. Kaikkea vanhaa ja hyväksi koeteltua ei kuitenkaan pidä heittää romukoppaan. Vanhemmilla työntekijöillä on kokemuksen tuomaa osaamista, nuorilla taas uutta osaamista esimerkiksi viestinnässä kuten sosiaalisen median käytössä. Vanhan ja uuden osaamisen yhdistelmä on organisaatiolle voimavara.

Ehdottoman tärkeää keskusjärjestölle on säilyttää kosketuspinta työpaikoille ja työntekijöihin, Marko Piirainen painottaa.

Yhteiskunnallinen aktiivisuus kodin perua

Marko Piiraiselle työskenteleminen ammattiyhdistysliikkeessä on luonteva valinta. Työura alkoi ”duunaritöissä”, Piirainen opiskeli ensin talonrakentajaksi, sitten panostajaksi ja edelleen rakennusmestariksi ja oli lähdössä opiskelemaan insinööriksi. Suunta muuttui, kun häntä kannustettiin hakemaan töihin AKT:n aluetoimistoon Turkuun.

– Isäni oli ammatiltaan metsuri ja hän oli aktiivisesti mukana oman liittonsa ammattiosaston toiminnassa ja kuntapolitiikan taustajoukoissa Kuhmossa. Yhteiskunnallinen aktiivisuuteni ja arvoni ovat kodin perua.

Keskeisiksi arvoikseen Marko Piirainen nimeää heikomman puolella olemisen ja työntekijöiden perusoikeuksien puolustamisen. Myös nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntä. Piirainen on SDP:n lasten- ja varhaisnuorisojärjestö Nuorten Kotkien puheenjohtaja. Hän on myös Porvoon kaupungin valtuuston jäsen ja on nytkin ehdolla kuntavaaleissa.

– Vapaa-aikani täyttää järjestötyön lisäksi metsästys, kalastus, marjastus ja mökkeily Kuhmossa. Tykkään tehdä käsilläni kaikenlaista, se on mukavaa vastapainoa työlle.

Marko Piirainen on naimisissa ja hänellä on kaksi kouluikäistä poikaa, joiden jalkapalloharrastus työllistää myös isää ja äitiä.

Näihin asioihin ay-liikkeen pitää Marko Piiraisen mielestä keskittyä

  1. Järjestäytymisasteen nostaminen ja sitä kautta keskeisten yleissitovien työehtojen säilyttäminen. Tavoitteena pitää olla, että palkansaajista vähintään 75 prosenttia on tulevaisuudessa ammattiliittojen jäseniä. 
  2. Työpaikkojen nostaminen toiminnan keskiöön. Luottamusmiesten määrän väheneminen on pysäytettävä ja käännettävä nousuun. Palkansaajilla pitää olla paikalliset edunvalvojat työpaikoilla.
  3. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Talous ja yritysten alihankintaketjut globalisoituvat. Samalla syntyy uusia työn tekemisen tapoja, joista ammattiyhdistysliikkeen pitää saada ote. Tarvitaan yhä enemmän pohjoismaista ja eurooppalaista edunvalvontaa. Muiden maiden käytännöistä voidaan ottaa oppia ja siksi niitä pitää aktiivisesti tutkia.

Pirjo Pajunen
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.