SAK, Akava ja STTK suhtautuvat myönteisesti useisiin COP28-kokouksen päätöksiin
YK:n COP28-ilmastoneuvotteluissa hyväksytty oikeudenmukaisen siirtymän (Just Transition) työohjelma sisältää viittaukset työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan sekä tunnustaa ammattiliittojen ympäri maailmaa tekemän työn ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Palkansaajajärjestöt olivat toivoneet, että työntekijät ja heidän ammattiliittojensa asema olisi tunnustettu myös konferenssin keskeisimmässä globaalin tilannekatsauksen (Global Stocktake) päätöksessä.
– Hallitusten ilmastoneuvottelijat ovat vihdoin ymmärtäneet, että selkeä viittaus työntekijöiden oikeuksiin, ihmisarvoiseen työhön, laadukkaisiin työpaikkoihin ja sosiaaliseen suojeluun on välttämätöntä, jotta pystymme taistelemaan yhdessä tehokkaasti ilmastonmuutosta vastaan, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen sanoo.
– Palkansaajajärjestöjen maailmanjärjestö ITUC on globaalin työnantajajärjestö IOE:n kanssa samaa mieltä siitä, että Kansainvälisen työjärjestön ILOn oikeudenmukaisen siirtymisen suuntaviivat, joista on sovittu työntekijöiden, työnantajien ja hallitusten edustajien kolmikantakeskusteluissa, on hyväksyttävä myös ilmastoneuvotteluissa oikeudenmukaisen siirtymän toimiksi jatkossa, SAK:n johtava ilmastoasiantuntija Pia Björkbacka toteaa.
Suomessa oikeudenmukainen siirtymä kiteytyy työllisyysmahdollisuuksiin ja osaamispanostuksiin
– Suomessa siirtyminen pois fossiilienergiasta on edennyt useita muita maita pidemmälle, eikä se ole johtanut joissakin maissa nähtyihin energian hintojen nousuihin. Vihreän siirtymän arvioidaan yleisesti lisäävän työpaikkoja enemmän kuin niitä poistuu, mutta on myös aloja, joille muutos tuo kielteisiä seurauksia. Seuraukset riippuvat pitkälti siitä, kuinka maat ovat muutoksessa mukana ja kuinka ne panostavat osaamiseen aloilla, joille kysyntää syntyy. Ja tässä me olemme jäämässä monesta verrokkimaasta jälkeen, Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä huomauttaa.
Oikeudenmukainen siirtymä on taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen kysymys. Suomessa alueellinen jako näkyy esimerkiksi vihreän siirtymän investointien kasautumisessa Länsi-Suomeen. Suomen tulisi pitää kiinni myös Itä-Suomen vetovoimasta, jotta hyöty vihreästä siirtymästä koskisi suomalaisia mahdollisimman laajasti.
Taloudellisesti vaikeina aikoina leikkauspuheet valtaavat julkisen keskustelun. Siksi olisi tärkeää saada vihreän, reilun siirtymän investointeja nopeasti Suomeen. Myös tässä riittävä osaajien tarjonta olisi yksi vetovoimatekijä.
