Rahaa, ruokaa ja katto pään päälle: Ukrainan sota ajaa ammattiliittoja omaksumaan uusia rooleja

Ainakin 10 ihmistä kuoli ja 15 loukkaantui venäläisten valloittajien tulituksessa Avdijivkan koksitehtaalla. Työntekijät olivat juuri lopettaneet työvuoronsa & odottivat kotiin vieviä busseja, kun Venäjä alkoi tulittaa.

Ukrainan ammattiliittojen keskusjärjestön KVPU:n vapaasti käännetty twiitti (4.5.) päättyy hashtageihin #StopRussiaNow #war_kills_workers

At least 10 people were killed and 15 were injured in result of shelling by the Russian occupiers of the Avdiivka Coke Plant. The workers had just finished their shift & were waiting for a bus to take them home from the plant when Russian shelled#StopRussiaNow #war_kills_workers

— KVPU 🇺🇦 trade union (@CFTUU) May 4, 2022

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä seuraa Twitterin lisäksi sähköposteja, joita kilahtelee ukrainalaiselta kollegalta.

– Sieltä tulee pitkiä tekstejä, joissa kuvataan sotatilanteita ja annetaan aika tarkkaakin tietoa sodan kulusta ja avun tarpeista, Ristelä kertoo.

Hänen saamansa viestit ovat osa laajan verkoston kanssakäymistä ja tiedonvaihtoa, joka on ollut olemassa ennenkin, mutta joka on viime kuukausina tiivistynyt. Eurooppalaisten liittojen kattojärjestö ETUC sekä koko maailman kattava ITUC ovat laatineet julkilausumia ja tukeneet rahallisesti ukrainalaisliittoja ITUCin perustaman rahaston avulla.

SAK ja muiden maiden ay-järjestöt ovat lahjoittaneet rahastoon, ja monet ovat myös itsenäisesti järjestäneet ja kustantaneet humanitääristä apua Ukrainaan ja sen rajoille. Pakenijat tarvitsevat esimerkiksi kuljetus- ruoka- ja lääkeapua. Ristelä tietää, että myös sotilaallista apua on pyydetty, mutta se ei kuulu ay-liikkeen toiminta-alueeseen.

ETUC on kerännyt Euroopan jäsenjärjestöiltään tietoja auttamisen tavoista ja koonnut niitä verkkosivuilleen. Suomen lisäksi 16 maan järjestöt ovat tehneet selkoa toimistaan. Yleisesti tarjotaan humanitääristä apua Ukrainaan, järjestetään mielenosoituksia Venäjän hyökkäystä vastaan sekä autetaan pakolaisia asumisen, ruoan ja esimerkiksi lasten päiväkoteihin ja kouluihin pääsyn turvaamiseksi.

Puolan ay-liikkeen näkökulma muuttui

Ukrainalaisia valuu nyt eri maihin ympäri Eurooppaa. Puolaan ja sen kautta pakenevia on paljon, ja puolalaisliitot ovat keskittyneet auttamisessa toistaiseksi vahvasti perustarpeiden ja suojan tarjoamiseen. Ristelä pitää tätä selvänä, mutta näkee tilanteessa myös ison muutoksen entiseen.

– Puolalaiset kollegamme puhuvat suuresta näkökulman muutoksesta. Puola on ollut se maa, josta on lähdetty maailmalle työn perässä, ja nyt siellä ollaankin vastaanottavana osapuolena. Miten siellä tuetaan ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien toteutumista jatkossa, se jää nähtäväksi. Maan ammattiliitot ovat joka tapauksessa jo tarttuneet asiaan.

Humanitäärisen avun lisäksi pakolaisina Euroopan eri maihin saapuvat ukrainalaiset tarvitsevat myös muunlaista tukea. Esimerkiksi Suomeen saapuneille myös työmarkkinajärjestelmäämme tutustuminen on tärkeä osa kotoutumista.

Työelämätietoa ukrainan kielellä ennaltaehkäisemään hyväksikäyttöä

Suomessa SAK:n loppuvuodesta 2021 lanseeraaman Työelämän pelisäännöt -palvelun tavoite on ennaltaehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä esimerkiksi tutustuttamalla työntekijöiden oikeuksiin ja tarjoamalla myös maksutonta henkilökohtaista työsuhdeneuvontaa. Tänä keväänä Työelämän pelisäännöt -verkkosivusto on käännetty kokonaisuudessaan myös ukrainan kielelle sekä venäjäksi juuri näiden kielialueiden ihmisten akuuttia tarvetta ajatellen.

Vastaanottokeskuksiin ja muihin ukrainalaisten palvelukeskuksiin on tarjottu uudesta palvelukokonaisuudesta kertovaa materiaalia, jotta työnhakuun ja suomalaiseen työelämään suuntautuvat saisivat helposti tietoa sekä neuvontaa ongelmiinsa. Työelämätietoa levitetään myös ukrainasta sotaa paenneille suunnatuissa tilaisuuksissa yhteistyössä ammattiliittojen ja muiden toimijoiden kanssa.

Latviassa keskusjärjestö LBAS on ilmoittanut tukevansa ukrainalaisten pääsyä maan työmarkkinoille niin ikään käännättämällä työelämän oikeuksia koskevaa materiaalia. Lisäksi Latvian hallitus on laskenut työllistymisen edellyttämää vaatimustasoa esimerkiksi kielitaidon ja työlupien suhteen, ja monet yritykset ovat ilmoittaneet palkkaavansa ukrainalaisia. Baltian maissa liitot ovat järjestäneet pakolaisten tukemiseksi keräyksiä, joihin työntekijöitä kannustetaan osallistumaan. Liettuassa ay-väki majoittaa turvapaikanhakijoita ja painostaa hallitusta helpottamaan ukrainalaisten mahdollisuuksia työllistyä.

Virossa tietoa muun muassa palkoista jaetaan vastaanottokeskuksissa, työttömyyskassassa, turvapaikanhakijoita majoittavissa hotelleissa ja jatkossa työpaikoilla. Laki- ja muuta neuvontaa tarjotaan myös puhelimitse ja sähköpostitse, ja Viron keskusjärjestö EAKL ilmoittaakin tavoitteekseen ukrainalaisten liittymisen ammattiliittoon heti työllistymisen myötä.

Bulgariassakin eri kaupunkien vastaanottokeskukset tarjoavat opastusta työelämän asioissa ja KNSB-keskusjärjestö tuottaa tätä varten tarpeellista materiaalia. Lisäksi KNSB on perustanut kriisikeskuksia, jotka toimivat liiton alueellisissa verkostoissa ympäri maata ja seuraavat ukrainalaisten tilannetta. Monissa maissa liitot painottavat myös valvovansa ukrainalaisten kohtelua työmarkkinoilla, jotta hädänalaisten hyväksikäyttöön voitaisiin puuttua heti.

Tšekin liitot jakavat työelämäopastusta jo heti maan rajalla. Sveitsissä ay-liike on ollut aktiivinen päättäjien suuntaan ja vaatinut ukrainalaisten asettumisen helpottamista myös siten, että heidän koulutuksensa ja osaamisensa tunnistettaisiin jo alussa ja heitä voitaisiin ohjata paremmin työelämään.

Ruotsin ja Ukrainan virkamiehiä edustavilla liitoilla on jo pitempään ollut koulutukseen ja liittojen kehittämiseen tähtäävä nuorisoverkosto. Sodan sytyttyä siitä on tullut merkittävä avun tarpeiden ja niihin vastaamisen väline.

Ay-liikkeen rooli on laajentunut

Työelämän asioissa tukeminen on ay-liikkeen perustehtävä, mutta Pekka Ristelä pitää mielenkiintoisena nykytilanteessa omaksuttua roolia humanitäärisen avun tarjoajana.

Ukrainassa sodan keskellä ponnisteleva ay-liike on muutenkin profiloitunut uudella tavalla.

– Kun Venäjä on esimerkiksi pommittanut rautatieasemaa, siellä on nostettu esiin niitä työntekijöitä, jotka ovat kuolleet tai haavoittuneet hyökkäyksissä.

Vaikka sota sekoittaa kaiken ja monet työpaikat lakkaavat olemasta hävityksen sekä kuoleman keskellä, juuri työntekijöiden merkitys myös korostuu.

– Ihmisten on pystyttävä pakenemaan. Heidän selviytymisensä kannalta on ratkaisevaa, että työntekijät tekevät työnsä voimalaitoksissa, rautateillä ja bussiliikenteessä.

Ristelän mukaan on selvää, että sotaa käyvässä maassa työlainsäädännön ja muiden työelämän pelisääntöjen kehittämiseen ei ole mahdollisuuksia.

– Ay-liike keskittyy nimenomaan sotaponnistelujen tukemiseen. Nyt tarpeet ja proriteetit asetetaan siihen, että ihmiset selviävät hengissä ja pystyvät puolustautumaan.

Pidätykset järkyttävät mutta eivät yllätä

Euroopassa on kuitenkin myös maa, jonka valtiovalta ei halua tukea sen enempää omaa kuin Ukrainankaan ay-liikettä. Valko-Venäjällä ammattiliitot ovat kamppailleet demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta diktatuurin alla, ja Ukrainan sodan myötä ne ovat aktiivisesti kritisoineet hyökkäystä ja oman maansa tukea sille. Huhtikuussa suojelupoliisi KGB pidätti useita Valko-Venäjän ay-johtajia.

– Monista kokouksista tuttujen ay-ihmisten pidätys oli järkytys, mutta valitettavasti ei suuri yllätys. Presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinto on valtaan takertuessaan jo pitkään ahdistellut ja vanginnut niitä, jotka vaativat demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Ristelä huomauttaa, että vapaa ay-liike on nyt myös vastustanut Valko-Venäjän tukea Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan, ja sorto on kiihtynyt.

– Nyt on tärkeää, ettemme unohda vangittuja ay-tovereita. Seuraamme tilannetta tiiviisti ja toimimme osana kansainvälistä ay-liikettä heidän vapauttamisekseen.

Sini Saaritsa