Palkoista ja työajoista riidellään eniten – sovun syntymistä auttaa, jos työpaikalla on luottamusmies

Valtaosa työnantajan ja työntekijän välisistä riidoista ratkeaa työpaikalla keskustelemalla ja sopimalla. Ratkaisun löytymistä auttaa, jos työpaikalla on luottamusmies. Vain harva riita päätyy oikeuteen asti.
22.01. 14:45
SAK
Riitoja on kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä, mutta hieman useammin pienissä ja työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä, arvoivat liittojen asiantuntijat. Kuva Patrik Lindström.

Kun työpaikalla syntyy riitaa esimiehen ja työntekijän välille eikä kiista ratkea puhumalla, tulee luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu hätiin.

– Näen oman roolini niin, että en ole kenenkään puolella. Työnnän tunteet syrjään ja katson faktoja. Usein juuri kuohuvat tunteet ovat yksi iso riidan osa, ne pitää tasata ennen asian käsittelyä. Joskus oikeassa on työntekijä, joskus esimies, pääluottamusmies Pia Honkanen kertoo. 

Pääluottamusmies Pia Honkanen, JHL.

Hän edustaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäseniä Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Honkasen mukaan sosiaali- ja terveysalalla riidat kumpuavat usein työn henkisestä kuormittavuudesta ja jaksamisen ongelmista.

Työnantajan ja työntekijän välisten riitojen aiheet vaihtelevat toimialoittain.

– Muihin sektoreihin verrattuna julkisella puolella, kunnilla ja valtiolla, korostuvat riidat määräaikaisista työsuhteista ja niiden puutteellisista perusteista. Määrällisesti eniten riitoja syntyy kuitenkin työajoista ja vuosilomista, aluetoiminnan asiantuntija Lauri Vihervä JHL:n Etelä-Suomen aluetoimistosta sanoo.

Hänen mukaansa viime vuoden aikana esiin nousivat myös lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyvät erimielisyydet.

– Monissa kunnissa henkilöstöhallinnon osaaminen näissä asioissa on aika heikkoa. Kunnissa ei ole juuri lomautettu tai irtisanottu väkeä sitten 1990-luvun laman, Vihervä selittää.

Teollisuusliiton oikeudellinen yksikkö saa käsiteltäväkseen enimmäkseen työsuhteen päättämiseen tai palkkasaataviin liittyviä riitoja, oikeudellisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg sanoo. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:ssa puolestaan eniten on palkkasaataviin liittyviä riitoja.

– Varsin usein palkkariidoissa on kyse siitä, että erilaisia lisiä ei ole maksettu. Joskus työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, ettei mitään lisiä makseta, vaan on vain jonkinlainen könttätuntipalkka. Yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset lisät pitää kuitenkin maksaa. Ongelmia on lähinnä autopuolella pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä, lakimies Annika Häggman AKT:sta sanoo.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenten oikeuteen edenneissä työriidoissa on kyse yleensä työsuhteen päättämisestä, palkkaerimielisyyksistä tai yhdenvertaisesta kohtelusta.

Neuvontapäällikkö Juha Ojala, PAM.

– Kaikkein eniten riidellään palkoista. Nämä riidat päätyvät harvoin oikeuteen asti. Eniten erilaisia riitoja suhteutettuna työntekijöiden määrään on pamlaisista aloista työvoiman vuokrausalalla, neuvontapäällikkö Juha Ojala Pamista sanoo.

Miten riita ratkaistaan?

Työnantajan ja työntekijän välisen riidan selvittely noudattaa ammattiliitoissa suunnilleen samaa kaavaa. Ensisijaisesti riita koetetaan selvittää työpaikalla keskustelemalla.

– Usein työntekijä ottaa riitatapauksessa yhteyttä pääluottamusmieheen ennen kuin puhuu esimiehensä kanssa. Ensin olisi kuitenkin hyvä ottaa asia puheeksi pomon kanssa. Yleensä riita ratkeaa näin. Usein kyse on ollut väärinkäsityksestä, pääluottamusmies Pia Honkanen kertoo. 

Jos riita ei ratkea näin helposti, pöytään istuu lisää väkeä: esimiehen esimies, pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Myös työterveyshuolto voi olla joissakin tapauksissa mukana riitaa selvittämässä.

– Jos asia on mutkikas, voin kysyä neuvoa riidan selvittelyyn aluetoimistosta. Esimerkiksi työehtosopimuksen tulkintaan voin tarvita neuvoja, Honkanen sanoo.

Hän kannustaa työntekijöitä olemaan erimielisyystapauksissa varhaisessa vaiheessa yhteydessä luottamushenkilöihin, sillä mitä pidemmälle riita kehittyy, sen hankalampi sitä on selvitellä.

Jos ratkaisua ei löydy työpaikan sisällä, liiton aluetoimisto alkaa selvittää riitaa ja lähettää työnantajalle kirjallisen selvityspyynnön.

– Joskus selvitysvaiheessa käy ilmi, että riita on vailla pohjaa. Näin käy yleensä tapauksissa, joissa työpaikalla ei ole luottamusmiestä, aluetoiminnan asiantuntija Lauri Vihervä JHL:stä kertoo.

Aluetoiminnan asiantuntija Lauri Vihervä, JHL.

Kun riidalle on perusteet, koettaa aluetoimiston väki neuvotella ratkaisua työnantajan kanssa. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, tekee aluetoimisto liittoon oikeusapupyynnön. Liitto alkaa selvittää, onko jutulle oikeudellisia perusteita ja ryhtyy tarvittaessa taas neuvottelemaan.

– Niin kauan voi neuvotella ja sopia, kun tuomiota ei ole annettu. Sopiminen on yleensä aina ensisijainen vaihtoehto, Teollisuusliiton Susanna Holmberg huomauttaa.

Sopiminen on yleensä molemmille osapuolille parempi vaihtoehto. Sopimalla voi välttyä suurilta oikeudenkäyntikuluilta ja prosessi on yleensä nopeammin ohi.

– Sopimalla syntyy todennäköisemmin ratkaisu, johon molemmat osapuolet voivat tyytyä. Tavallista on, että jompikumpi osapuoli valittaa oikeuden antamasta tuomiosta ylempään oikeusasteeseen, Annika Häggman huomauttaa.

Hyvä keskusteluyhteys ehkäisee riitoja

Riitoja esiintyy kaikilla toimialoilla, niin pienissä kuin suurissakin työpaikoissa.

– Tilastojen mukaan pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä riitoja on kuitenkin tavallista enemmän. Joskus kyse on siitä, että pienessä yrityksessä ei ole riittävästi tietämystä työehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä, Häggman sanoo.

Yhtä mieltä liittojen asiantuntijat ovat siitä, että hyvä keskusteluyhteys työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden kesken ennaltaehkäisee riitoja.

– Selvät pelisäännöt ja se, että työntekijöiden edustajat pääsevät mukaan pohtimaan tulevia uudistuksia alusta lähtien, vähentää selvästi riitoja, pääluottamusmies Pia Honkanen sanoo.

Pamin Juha Ojala tähdentää, että liitot tekevät työntekijöitä neuvoessaan ja riitoja ratkoessaan arvokasta työtä koko yhteiskunnan kannalta.

– Esimerkiksi riidanratkaisu ja maksamattomien palkkasaatavien perääminen ehkäisee harmaata taloutta ja lisää verokertymää. Yksin PAM neuvottelee vuosittain jäsenilleen yli miljoona euroa maksamattomia palkkasaatavia ja vahingonkorvauksia, Ojala sanoo.

Työehtojen ja maksamattomien palkkasaatavien penäämisellä on vaikutusta myös yritysten väliseen kilpailuun: kun valvonta toimii, ei velvollisuuksistaan laistava työnantaja saa epäreilua kilpailuetua.

Anu Vallinkoski

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.