Pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen Stora Ensolta: ”Onnistuttiin odotuksia paremmin”
– Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Tästä täytyy antaa tunnustusta Stora Ensolle, sanoo yrityksen Oulun tehtaalla pääluottamusmiehenä toimiva Olli-Pekka Kaikkonen.
Yrityskohtaiseen sopimiseen mentiin, koska Metsäteollisuus ry ilmoitti viime vuoden syksyllä, ettei se enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia.
Kaikkonen muistelee työnantajaliiton irtioton jälkeistä kaaosta.
– Kyllä silloin itsekin ajattelin, että mitä ihmettä tästä tulee.
Vanha työehtosopimus pohjaksi, ei vilkuilua muihin pöytiin
Ensimmäiset neuvottelukontaktit olivat kesän kynnyksellä. Tuolloin Stora Enso oli jo päättänyt hyväksyä neuvottelukumppaniksi Paperiliiton. Sopimuksen syntyä helpotti suuresti myös se, että yritys kelpuutti vanhan työehtosopimuksen neuvottelujen pohjaksi eikä vaatinut puhtaalta pöydältä aloittamista.
– Stora Enso osoitti, että heillä on halua sopimiseen. Eivätkä he vilkuilleet vieraisiin pöytiin, sanoo Kaikkonen.
Uusi työehtosopimus alkaa helmikuussa 2022 ja on voimassa reilut kaksi vuotta. Palkkoihin tulee 17 senttiä yleiskorotusta ja 18 senttiä jaetaan paikallisena eränä, mikä tarkoittaa noin 1,9 prosentin korotusta. Vastaavat korotukset tehdään maaliskuussa 2023, ja vuonna 2024 yleiskorotus ja paikalliserä ovat 9 senttiä.
Sopimus on Kaikkosen mielestä kompromissi, jonka kanssa voi elää.
– Toisaalta se on jollain tavalla yrityksen näköinen, mutta saatiin myös omiakin tavoitteita läpi. Meillä työntekijät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että saatiin sovittua ja päästiin eroon epävarmuudesta.
Maan tapa Suomessa on ollut, että neuvottelukierroksen ensimmäinen sopimus määrittää vahvasti muittenkin korotustasoa. Onko Stora Enson ja Paperiliiton sopimuksesta siis päänavaajaksi?
– En näe, että tämä olisi mikään tolppa koko ay-liikkeelle, paperiteollisuuden työntekijämäärä on niin pieni, arvioi Kaikkonen.
Iso kuva: Konfliktien uhka kasvaa työmarkkinoilla
Vaikka sopiminen onnistui Stora Enson tapauksessa varsin hyvin, pääluottamusmies Kaikkonen muistuttaa, että kyseessä oli kuitenkin vain yksittäinen sopimus. Kaikkialla nimiä ei saada papereihin yhtä sujuvasti.
– Aika näyttää, mihin suuntaan sopimustoiminta muotoutuu. Se on selvää, että paperiteollisuuteen ei enää yleissitovia sopimuksia tule.
Valtakunnallisten, yleissitovien työehtosopimusten hylkääminen lisää työmarkkinoiden epävakautta ja kasvattaa työtaistelujen todennäköisyyttä.
– Työnantajaliitot ovat romuttaneet vuosikymmeniä kestäneen sopimustoiminnan Suomesta. Toivottavasti he myös kantavat vastuunsa asiasta, sanoo Kaikkonen.
Paperiliiton Juhani Siira: ”Tuntuu että työnantajapuolella ei ihan kaikkia asioita ole otettu huomioon”
– Vastapuolia meillä on nyt noin 30, eli onhan tässä neuvottelutoimintaa ollut paljon, kertoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira.
Ero entiseen on melkoinen. Aiemmin Paperiliitto teki kaksi yleissitovaa valtakunnallista työehtosopimusta, mutta kuvio meni kertaheitolla uusiksi, kun isomman eli ns. raskaan sopimuksen sopijaosapuoli Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimusten solmimisen ja neuvotteluvastuu siirtyi yksittäisille yrityksille.
Vaikka tilanne oli aivan uusi, Paperiliitto suoristi nopeasti rivinsä.
– Jäseniltä tuli vahvasti viestiä, että periksi ei anneta tässäkään tilanteessa ja että liiton on oltava sopijaosapuolena yrityskohtaisissakin sopimuksissa.
Yrityskohtaiset neuvottelut ovat sujuneet vaihtelevasti. Mediassa esillä on ollut UPM, joka työnantajana vetää jyrkkää linjaa ja haluaisi tehdä jopa liiketoimintapohjaisia sopimuksia. Toisaalta joissain yrityksissä neuvotteluyhteys on ollut hyvä. Marraskuun toisella viikolla valmiita sopimuksia oli kahdeksan; niiden piiriin kuului vajaat 40 prosenttia Paperin jäsenistä.
Lähtökohdakseen Paperiliitto otti sen, että vanha työehtosopimus säilyy runkona yrityskohtaisissa sopimuksissa. Niihin tehdään vain lain edellyttämät pakolliset muutokset, sillä joissakin työehtosopimusten määräyksissä laista on poikettu.
– Esimerkiksi vuosilomat on sovittu toisin kuin vuosilomalaissa: keskeytymättömässä vuorotyössä on ollut kesäloma vain kolme viikkoa, mutta kompensaationa työpäiviä on muualta vähennetty. Nyt siirrytään lain mukaisesti neljän viikon kesälomaan, mikä on lomitusjärjestelyissä työnantajalle hankalampi malli, selittää Siira.
– Tuntuu, että työnantajapuolella ei ihan kaikkia asioita ole otettu huomioon, kun ratkaisua on tehty.
Paperiliiton sopimukset
Ennen kaksi valtakunnallista työehtosopimusta:
- paperiteollisuus, jossa sopimuksen piirissä noin 11 000 työntekijää, työnantajaliitto Metsäteollisuus ry
- pahvin- ja paperinjalostusala, jossa noin 1000 työntekijää, työnantajaliitto Pahvin- ja Paperinjalostajat Jalo ry.
Jatkossa
- pahvin- ja paperinjalostusalan valtakunnallinen työehtosopimus
- kymmeniä yrityskohtaisia sopimuksia
Mikko Nikula
