Neljä työttömyysturvan tarvitsemaa uudistusta
1. Yrittäjän ja palkansaajan yhdistelmävakuutus
Ongelma: Työttömyysturva, kuten muukin sosiaaliturva, on jakautunut palkansaajan ja yrittäjän turvaan. Työttömyysturva ei kykene nykyisellään vakuuttamaan tuloja kattavasti, jos ihminen työskentelee samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työttömyysturva ei myöskään tunnista riittävän hyvin kaikkia tilanteita, joissa työnhakijan tulisi olla oikeutettu etuuksiin.
SAK:n ratkaisu: Palkansaajan ja yrittäjän on voitava vakuuttaa tekemänsä työ samanaikaisesti. Palkansaajakassan jäsenen tulisi siis voida ottaa vapaaehtoinen lisävakuutus yrittäjätuloja varten. Sama tulee olla toisinpäin, eli yrittäjän tulisi voida vakuuttaa yrittäjäkassassa palkkatulojaan. Kassan jäsen voisi näin itse valita vakuutettavan yrittäjätulon ja se huomioitaisiin päivärahan määrää laskettaessa.
2. Soviteltua päivärahaa myös kokoaikatyöhön
Ongelma: Sovitellun päivärahan edellytyksenä on, että työaika on korkeintaan 80 prosenttia täydestä työajasta. Tästä seuraa ainakin kahdenlaisia ongelmia: Kaikkien työaikaa ei ole mahdollista seurata, jolloin jo vähäinen työnteko voi joissain tilanteissa viedä kokonaan oikeuden etuuteen. Vaikka soviteltu päiväraha kannustaa kohtuullisen hyvin tavanomaisiin osa-aikatöihin, antaa se huonot kannusteet siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.
SAK:n ratkaisu: Soviteltua päivärahaa tulee voida maksaa myös kokoaikatyössä oleville. Näin päästäisiin eroon työaikaseurantaan liittyvistä ongelmista ja tilanteista, joissa jo vähäinenkin työnteko voi viedä esimerkiksi freelancerilta tai provisiopalkkaiselta kokonaan oikeuden etuuteen.
3. Työvoimapoliittisen harkinnan vähentäminen
Ongelma: Työtön työnhakija voi pelätä etuuksien kohtuutonta menetystä ja tulojen laskua, jos hän ottaa vastaan osa-aikaisia tai satunnaisia töitä. Syynä tähän on työvoimapoliittinen harkintavalta, joka voi olla työnhakijan näkökulmasta ennakoimatonta ja liian monimutkaista ymmärtää.
SAK:n ratkaisu: Etuuksien myöntämiseen liittyvää työvoimapoliittista harkintaa vähennetään niin, että työtöntä kontrolloidaan ensisijaisesti tulojen seurannan kautta. Työn tekemisen muotojen ja määrien vaihtelu ei saa lisätä epävarmuutta siitä, onko työtön työnhakija oikeutettu etuuteen. Myös omaehtoiseen koulutukseen pääsemistä ja sivutoimista opiskelua tulee helpottaa.
4. Tulorekisteristä kaikki irti
Ongelma: Työttömän työnhakijan on toimitettava työttömyyskassaan paljon yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi työttömyyttä edeltäneistä ansioista sekä niiden eri osista, työajoista, työpoissaoloista ja niiden syistä, maksetuista etuuksista, mahdollisesta yritystoiminnasta ja sen tuloista. Työttömyyskassojen lisäksi TE-toimistot vaativat omat erilliset selvityksensä.
SAK:n ratkaisu: Valmisteilla olevan tulorekisterin on oltava sellainen, että etuuksien käsittely ja maksaminen pystytään hoitamaan mahdollisimman kattavasti sen tietoja hyödyntämällä ilman hankalia lisäselvityksiä. Se edellyttää etuuksien maksamiseksi tarvittavien yksityiskohtaisten tietojen määrän vähentämistä.
SAK:n uudistukset esitellään laajemmin Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa -julkaisussa (pdf).
SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola käsittelee aihetta myös blogikirjoituksessaan.
