Näin palkansaajien turva muuttuu vuodenvaihteessa

Vuoden 2017 alussa tulee voimaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat palkansaajien turvaan, käteen jääviin tuloihin, koulutusmahdollisuuksiin, eläkkeisiin ja muihin etuihin. Myös työttömiä koskevat palvelut uudistuvat.
28.12.2016 11:42
SAK
Uutinen Työelämä

Eläkkeet kertyvät koko palkasta

Eläkeuudistus tulee voimaan 1. tammikuuta 2017. Työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä ja eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen.

Eläkettä kertyy jatkossa koko palkasta, kun sen perusteena olevista ansioista ei vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Uusi järjestelmä kohtelee eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, koska eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia ansioista.

Myös uusia työeläkemuotoja tulee käyttöön: osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä pitkän työuran raskaissa töissä tehneille työntekijöille tarkoitettu työuraeläke.

Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin eikä jo ansaittuihin eläkekertymiin.

Eläkeuudistus perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelemaan sopimukseen.

Eläkeuudistus
SAK:n eläkesivut
Eläkeuudistus.fi

Määräaikaisiin työsuhteisiin, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen heikennyksiä

Työnantaja voi vuoden 2017 alusta lukien palkata pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä enimmillään vuodeksi. Työsopimuksia voi olla useampiakin – enintään kolme kappaletta kahden vuoden aikana –, jos niiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.

Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut vähintään vuoden ajan työtön työnhakija. Tänä aikana hän on saanut olla enintään kahden viikon ajan töissä.

Koeaika voi vuodenvaihteen jälkeen tehtävissä työsopimuksissa olla entisen neljän kuukauden sijaan kuusi kuukautta. Työnantaja voi kuitenkin pidentää koeaikaa, jos työntekijä on sen aikana ollut vähintään 30 päivää työkyvyttömänä tai perhevapaalla. Sen sijaan työhön liittyvän koulutuksen perusteella ei enää voi sopia koeajan pidentämisestä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika pidennyksineen ei jatkossakaan saa olla enempää kuin puolet sopimuksen kestosta.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus lyhenee vuoden alussa yhdeksästä neljään kuukauteen. Vähintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden lyhentyminen koskee työsopimuksia, jotka päättyvät vuodenvaihteen jälkeen, vaikka työntekijä olisi irtisanottu ennen vuodenvaihdetta.

Takaisinottovelvoite tarkoittaa, että työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomalleen työntekijälle. Tehtävän pitää olla sama tai samankaltainen, jota irtisanottu työntekijä on tehnyt, ja työntekijän on oltava työnhakijana TE-toimistossa.

Edellä luetellut työsopimuslain heikennykset perustuvat hallitusohjelmaan. SAK vastusti heikennyksiä kaikissa valmisteluvaiheissa.

Työsopimuslain heikennykset
Hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta

Yhdenvertaisuussuunnitelma pakolliseksi

Yhdenvertaisuuden edistämiseksi on vuoden 2017 alusta lukien oltava yhdenvertaisuussuunnitelma kaikilla työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.

Mukautusvelvollisuuksien laiminlyönti on jatkossa yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää, josta työnantaja voidaan tuomita hyvitykseen. Mukautuksilla tarkoitetaan kohtuullisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei työpaikalla syrjitä ketään etnisen taustan, vammaisuuden, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen, iän, ay-toiminnan, mielipiteen, uskonnon tai muun henkilöstä johtuvan syyn vuoksi.

Yhdenvertaisuussuunnitelma
Palkansaajajärjestöjen ohjeet yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen

Aikuiskoulutustuki pienenee

Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto lyhenee 19:stä 15 kuukauteen ja perusosa pienenee 15 prosentilla. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovituilla muutoksilla estettiin hallituksen ehdotus muuttaa aikuiskoulutustuki lainapainotteiseksi, mikä olisi käytännössä romahduttanut tuen käytön.

Hallitus leikkaa ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa. Leikkaukset vähentävät aloituspaikkoja ja opetuksen määrää.

Aikuiskoulutustuki
Yhteenveto aikuiskoulutuksen muutoksista

Irtisanotuille koulutusta ja työterveyshuoltoa

Tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulla työntekijällä on jatkossa oikeus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantajalla on myös velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien.

Velvollisuudet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Työntekijältä edellytetään vähintään viiden vuoden mittaista työsuhdetta.

Työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus on yleensä järjestettävä kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Velvollisuutta sovelletaan, jos työsopimuksen irtisanomista edeltänyt yhteistoimintalain mukainen neuvotteluesitys annetaan vuonna 2017.

Yt-lain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan on vuoden 2017 aikana sisällytettävä koulutuksen tai valmennuksen järjestämisperiaatteet.

Työterveyshuollon palveluita koskevia uusia säännöksiä sovelletaan työntekijään, joka on irtisanottu 1.1.2017 jälkeen.

Irtisanotun työntekijän ei tarvitse maksaa valmennuksesta, koulutuksesta eikä työterveyshuollon palveluista veroa. Edut eivät myöskään lähtökohtaisesti vaikuta työttömyysturvaan.

Työntekijöiden muutosturvan parantamisesta ja työterveydenhuollosta sovittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa kilpailukykysopimuksessa.

Irtisanotun työntekijän oikeus koulutukseen ja työterveyshuoltoon
Valtioneuvoston päätös muutosturvan parantamisesta

Työttömyysturvan kesto lyhenee

Työttömyyspäivärahan enimmäisaika lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria, turvan enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto säilyy kuitenkin 500 päivänä niillä työttömillä, jotka ovat vähintään 58-vuotiaita täyttäessään työssäoloehdon ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Uudet enimmäiskestot koskevat henkilöitä, joiden työttömyyspäivärahan ensimmäinen maksupäivä on vuonna 2017. Jos päivärahan maksu on alkanut jo vuonna 2016, kesto ei muutu.

Työttömyysturvan omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään, mikäli omavastuuaika alkaa 1. tammikuuta 2017 tai sen jälkeen.

Vähintään 20 vuotta kestäneen työuran jälkeen maksettavasta 90 päivän korotetusta työttömyyspäivärahasta luovutaan kokonaan. Jos työsuhde on päättynyt vuoden 2016 puolella, korotettua ansio-osaa voidaan maksaa kesäkuun loppuun 2017 asti. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotettu ansio-osa pienenee 58:sta 55 prosenttiin.

Työttömyysturvan heikennykset perustuvat hallituksen päätöksiin. SAK vastusti leikkauksia ja esitti niiden tilalle muun muassa työttömien palveluiden parantamista ja heitä koskevan byrokratian purkamista.

Työ- tai virkaehtosopimuksessa voi olla kilpailukykysopimuksen mukainen selviytymislauseke työpaikkoja vaarantavien talousvaikeuksien varalta. Jos työpaikalla on selviytymislausekkeen perusteella sovittu palkan alentamisesta, alennus ei heikennä mahdollista ansiopäivärahaa tulevaisuudessa.

Työttömyysturvan heikennykset
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön uutinen

Uusi liikkuvuusavustus

Matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään vuoden 2017 alussa liikkuvuusavustukseksi. Avustusta maksetaan myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaville.

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa, jos päivittäinen työmatka kestää kokoaikatyössä yli kolme tuntia tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia. Avustusta on haettava ennen työsuhteen alkua.

Liikkuvuusavustus
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön uutinen

Palkkatuetusta työstä vain osa kerryttää työssäoloehtoa

Valtion rahoittamien työttömyysetuuksien käyttö laajenee kokeiluluonteisesti. Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa voi 2017 ja 2018 käyttää työttömän starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Uudistus ei tarkoita, että työttömyysetuus maksettaisiin suoraan työttömälle tai työnantajalle palkkatuetun työn ajan, vaan työnantaja hakee palkkatukea ja sen maksatusta edelleen TE-toimistosta ja Keha-keskuksesta.

Palkkatuella tehty työ ei enää kerrytä täysimääräisesti ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa: siitä otetaan kertymässä huomioon vain 75 prosenttia. Työssäoloehto kertyy kuitenkin edelleen täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella tai yli 60-vuotiaalle työllistymistä edistävänä palveluna.

Palkkatuen ehtoja heikennetään myös muuttamalla aikaisemmat kiinteät 30–50 prosentin osuudet palkkakustannuksista enimmäismääriksi. Vähintään kaksi vuotta työttömänä olleen palkkatuen enimmäiskesto lyhenee 24:stä 12 kuukauteen. Lisäksi yhdistyksille ja säätiöille maksettavien palkkatukimäärärahojen kokonaismäärä supistetaan korkeintaan 3 000 henkilötyövuoteen.

Aloittavan yrittäjän toimeentulon turvaavasta starttirahasta poistuu harkinnanvarainen lisäosa. Starttirahaa maksetaan jatkossa kaikille peruspäivärahan verran eli noin 700 euroa kuukaudessa. Tuen enimmäiskesto lyhenee 18:sta 12 kuukauteen.

Työttömät eivät enää saa kulukorvausta omaehtoisia opintoja varten. Muutos koskee opintoja, jotka alkavat 1. tammikuuta 2017 tai sen jälkeen.

Alle 25-vuotiaat, ammattikoulutusta vailla olevat nuoret voivat jatkossa saada kulukorvausta työkokeilun ajalta. Lisäksi työttömyysturvaa voidaan maksaa enintään 48 kuukautta nykyisen 24 kuukauden sijaan perusopintojen suorittamiseksi. Muutos koskee oppivelvollisuusiän ylittäneitä henkilöitä, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus.

Muutokset palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin
Vuodenvaihteen muutoksia työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla

TE-toimisto haastattelee työttömät kolmen kuukauden välein

TE-toimistojen on jatkossa haastateltava työttömät työnhakijat kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Samalla TE-toimisto tarkistaa heidän työllistymissuunnitelmansa. Haastattelu toistetaan joka kolmas kuukausi.

Vuosien 2017 ja 2018 ajaksi käyttöön otettavan vapaaehtoisen rekrytointikokeilun aikana työnhakija voi yhdessä työnantajan kanssa selvittää, soveltuuko hän testattavaan työhön. Enintään kuukauden ajan kestävä kokeilu vähennetään työsuhteen koeajasta, jos työnantaja palkkaa henkilön kokeilun jälkeen.

Korkeintaan kaksi viikkoa kestävä päätoiminen yritystoiminta ei lähtökohtaisesti enää keskeytä oikeutta työttömyysturvaan. Toimeksiannon ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa. Aiemmin soviteltua päivärahaa on maksettu vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta.

Työn vastaanottovelvollisuus tiukkenee. Työttömän pitää kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen hakea ja ottaa vastaan sellainenkin kokoaikainen työ, josta maksettava palkka jää pienemmäksi kuin hänelle maksettu työttömyyskorvaus.

Työttömän edellytetään jatkossa käyttävän omaa autoaan työmatkoihin myös silloin, kun työ sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella eli yli 80 kilometrin päässä. Oman auton hankkimista ei edellytetä.

Työstä kieltäytymisestä johtuva korvaukseton karenssiaika nousee 60:stä 90 päivään. Karenssi alkaa 30 päivän kuluttua kieltäytymisestä.

Työttömien haastattelut, rekrytointikokeilu ja työn vastaanottovelvollisuuden tiukennukset
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön tietopaketti työvoimapolitiikan muutoksista

Toimeentulotuki siirtyy Kelaan

Perustoimeentulotuki siirtyy 1. tammikuuta 2017 kunnilta Kelan hoidettavaksi. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin.

Vuoden alussa alkava perustulokokeilu koskee 2 000:tta henkilöä, jotka on arvottu Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavien henkilöiden keskuudesta. Kaksivuotiseen kokeiluun osallistuville maksetaan kuukausittain 560 euroa vastikkeetonta perustuloa. Muut tulot eivät vaikuta perustulon määrään.

Työterveyshuollon korvaukset nousevat

Työterveyshuollon työntekijäkohtaisen korvauksen enimmäismäärä kasvaa tilikaudelta 2016 maksettavissa korvauksissa noin 0,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Työnantajan työterveyshuollon korvausten edellytyksenä on jatkossa, että työpaikalla on tehty työpaikkaselvitys. Tämä koskee myös yrittäjiä tilivuodesta 2017 alkaen.

Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluja voidaan korvata työterveyshuollon kustannuksina vuoden 2017 alusta lähtien. Työpaikkaselvitykset pitää kuitenkin tehdä käymällä työpaikalla. Etäpalveluna annettuja työterveyshuollon sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluja on korvattu työterveyshuollon kustannuksina jo maaliskuusta 2016 alkaen.

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa jatkossa työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen. Kuntoutus on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat sairautensa ja kokonaistilanteensa takia yksilöllistä tukea työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valintaan tai työllistymiseen.

Nuoren kuntoutusraha nousee takuueläkkeen tasolle. Kuntoutusrahaa voidaan jatkossa myöntää myös yleissivistävään peruskoulutukseen, kun se myönnetään ammatillisena kuntoutuksena ammatillista tutkintoa vailla olevalle henkilölle.

Indeksiin sidottuja etuuksia leikataan

Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia leikataan 0,85 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Leikkaus koskee muun muassa lapsilisiä, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäismääriä sekä kansaneläkettä ja takuueläkettä.

Yli 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien sairauspäiväraha pienenee. Leikkaus on enimmillään 15 prosenttia ja painottuu suurituloisiin. Viimeksi päivärahaa leikattiin vuoden 2016 alussa. Kahden vuoden aikana keski- ja suurituloisten sairauspäivärahaa on leikattu yhteensä 10–20 prosenttia.

Lisäksi hallitus kiristää yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja ja perusomavastuuta sekä laskee joitakin lääkekorvauksia. Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto sen sijaan pienenee.

Toimeentulotuki, perustulokokeilu, kuntoutus, työterveyshuollon korvaukset ja sosiaalietuuksien leikkaukset
Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2017

Työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut nousevat

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat ja palkansaajien maksut nousevat. Palkansaajien ostovoiman tukemiseksi valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksessa kuitenkin kasvaa niin, että se alenee palkansaajilla 1,3 prosentista nollaan.

Palkansaajan maksut, % palkasta

  • Sairausvakuutuksen päivärahamaksu: 1,58 % (0,00 %, jos tulot alle 14 000 e/v)
  • Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu: 0,00 %
  • Työttömyysvakuutusmaksu:1,60 %
  • Työeläkevakuutusmaksu, 17–52-vuotiaat: 6,15 %
  • Työeläkevakuutusmaksu, 53–62-vuotiaat: 7,65 %
  • Työeläkevakuutusmaksu, 63–68-vuotiaat: 6,15 %

Työnantajan maksut

  • Sairausvakuutusmaksu: 1,08 %
  • Työttömyysvakuutusmaksu 2 059 500 euron palkkasummaan asti: 0,80 %
  • Työttömyysvakuutusmaksu palkkasumman ylittävältä osalta: 3,30 %
  • Työeläkevakuutusmaksu: keskimäärin 17,95 %
  • Tapaturmavakuutusmaksu: keskimäärin 0,80 %
  • Ryhmähenkivakuutusmaksu: keskimäärin 0,07 %

Työeläkkeen palkkakerroin vuonna 2017 on 1,389. Vuoteen 2016 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,2 prosenttia. Kertoimella tarkistetaan vuosiansiot työeläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Elinaikakerroin vuodelle 2017 on 0,96344. Kerroin pienentää vuonna 1955 syntyneiden vuonna 2017 tai sen jälkeen alkavia työeläkkeitä noin neljä prosenttia. Elinaikakertoimen perusteella laskettu tavoite-eläkeikä vuonna 1955 syntyneille on 64 vuotta 1 kuukautta.

Sosiaalivakuutusmaksut
Verohallinnon tiedote vuoden 2017 eläke- ja vakuutusmaksuista

Ansiotulojen verotus kevenee

Palkansaajien ansiotulojen verotus kevenee vuonna 2017 yhteensä 515 miljoonalla eurolla. Hallitus sitoi kevennykset kilpailukykysopimuksen kattavuuteen, joka lopulta nousi yli 90 prosenttiin palkansaajista.

Ansiotulojen kevennykset toteutetaan korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja. Lisäksi asteikon alimman ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosentteja alennetaan.

Ansiotulojen verotusta keventävät myös työtulovähennyksen enimmäismäärän ja tulonhankkimisvähennyksen kaavamaisen määrän korotukset. Lisäksi puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävän perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan.

Myös eläketulojen verotus kevenee 2017.

Kotitalousvähennys nousee 45:stä 50 prosenttiin yritykseltä tai yrittäjältä ostettavasta työstä ja 15:stä 20 prosenttiin kotitaloustyön tekijälle maksetusta palkasta.

Välillisistä veroista korotuksia tulee energiaveroihin, ajoneuvoveroon ja tupakkaveroon. Kiinteistöveroprosenttien alarajoja korotetaan. Sen sijaan autovero laskee ja makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan kokonaan.

Perintö- ja lahjaverotus kevenevät, kun veroasteikkojen kaikkia prosentteja alennetaan. Lisäksi puoliso- ja alaikäisyysvähennykset nousevat. Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä nousee nykyisestä 4 000:sta 5 000 euroon.

Asuntolainan koroista voi vuonna 2017 vähentää 45 prosenttia. Osuus on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2016.

Henkilöverotuksen muutoksenhakuaika laskee viidestä kolmeen vuoteen. Samalla määräajan alkamisen ajankohta aikaistuu vuodella. Jatkossa verotukseen voi hakea muutosta pääsääntöisesti kolmen vuoden ajan verovuoden, kalenterivuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien.

Verotuksen oikaisulautakunta on jatkossa aina ensivaiheen muutoksenhakutaho kaikissa verolajeissa. Oikaisulautakunnan päätöksestä voi tehdä valituksen hallinto-oikeudelle 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Verovapaiden matkakustannusten enimmäismäärät

  • Kotimaan kokopäiväraha: 41 e
  • Kotimaan osapäiväraha: 19 e
  • Ateriakorvaus: 10,25 e
  • Kilometrikorvaus: 41 snt/km

Veromuutokset
Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Henkilöverotuksen muutoksenhaku
Verohallinnon uutinen verotuksen muuttamisesta ja muutoksenhausta

Lisäys 30.12.2016 kello 12.28: Täydennetty irtisanottujen oikeutta koulutukseen ja työterveyshuoltoon koskevaa kohtaa.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.