Laiton lakko - jämäkästi tulkittu

Laittomia lakkoja on vuosittain tilastoijasta riippuen 70–120. Työtuomioistuimelle tuli viime vuonna työrauhakanteita 77, joista suurin osa tuomittiin laittomiksi lakoiksi ja kaikissa tapauksissa ay-liike hyvityssakkojen maksajiksi.
14.04.2015 07:10 admin

Lakko on aina laiton, jos se toteutetaan työrauhavelvoitteen voimassa ollessa eli silloin, kun työehtosopimus on voimassa ja lakon voidaan tulkita kohdistuvan johonkin työehtosopimuksessa sovittuun asiaan tai työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Pitkä keskitettyjen sopimusten kausi on merkinnyt sitä, että työehtosopimukset ovat olleet katkeamatta voimassa, eikä työehtojen parantamista ole voinut tsempata laillisilla lakoilla.

Laillisia lakkoja voi käynnistää, vaikka työehtosopimukset ja työrauha ovat voimassa. Tällöin lakon pitää kohdistua poliittiseen päättäjään tai tukea vaikkapa ranskalaisia pilapiirtäjiä. Lama-Suomessa 1990-luvun puolivälissä Senaatintori täyttyi palkansaajista, jotka vastustivat hallituksen kaavailemia työttömyysturvan leikkauksia. Työehtosopimukset olivat voimassa, mutta suurlakko oli laillinen, koska se kohdistui poliittisiin päättäjiin.

Tätä päivää on, että pieleen menneet yt-neuvottelut, väen vähentämiset ja huono henkilöstöpolitiikka ajavat kiukkuiset työntekijät marssimaan ulos työpaikalta. Puhutaan surulakoista ja mielenilmauksista, mutta yhtä kaikki ne ovat korpilakkoja, nykykielessä laittomia lakkoja. Kyse on sopimuksen rikkomisesta, ei rikoksesta.

Sopimusrikkomuksesta seuraa mätkyjä, hyvityssakkoja. Maksaja on liitto tai ammattiosasto tai molemmat. Työtuomioistuin tulkitsee, oliko vaikkapa luottamusmies masinoimassa ulosmarssia tai oliko liitolla näppinsä pelissä. Ammattiosastoille työtuomioistuin voi määrätä muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon yltävän hyvityssakon. Liitto voidaan tuomita maksamaan enintään 30 000 euroa hyvityssakkoa.

Ammattiliitto maksaa hyvityssakon vastapuolelleen eli työnantajaliitolle. Näin siksi, että liitot ovat työehtosopimuslain mukaan sopimuskumppaneita, jotka sopimuksen voimassa ollessa valvovat työrauhaa. Ammattiosastoilla ja luottamusmiehillä on myös velvollisuutensa työrauhan vaalimisessa.

Työntekijöiden mahdollisuudet reagoida työnantajan lailliseen tai laittomaan käyttäytymiseen ovat työehtosopimuksen voimassa ollessa olemattomat. Jos yt-neuvotteluissa ei työntekijöiden mielestä ole kuultu henkilöstöä, ja se marssii ulos työpaikalta, kyseessä on laittomuus. Yt-lakihan ei velvoita kuin kuulemaan, mutta ei ottamaan huomioon työntekijöiden mielipidettä.

Työnantajan direktiovalta eli johto- ja määräämisoikeus on niin syvään muurattu suomalaiseen työelämään, että niskurointi sitä vastaan johtaa aina työtaistelun laittomuuteen. Jos työnantaja haluaa irtisanoa ja lomauttaa, myydä firmansa tai osan tuotannostaan, se on täysin laillista meininkiä.

Pelisääntöneuvottelut kaatuivat juuri tähän epätasapainoon työelämässä. Työnantajavalta on yhtä vankka 2000-luvulla kuin se oli vuonna 1946, kun työehtosopimuslaki solmittiin.

Leena Seretin

Asiantuntijoina kuultu: Työtuomioistuimen presidentti Jorma Saloheimo ja SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Lehto on työtuomioistuimen jäsen.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.