Koronan pelko ja siihen sairastuminen osuvat samoille ihmisille

Tuore Tilastokeskuksen tutkimus vahvistaa SAK:n aikaisemmin tekemiä havaintoja, että sekä koronan pelko että myös tartunnat keskittyvät sellaisille aloille, joita SAK edustaa. Tarvitsemme lisää tukitoimia sekä turvallisempaa työympäristöä riskialoille.
01.02. 09:19 Päivitetty 08.02. 14:20
SAK
Kuva: Gorilla.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan palkansaajien jännittyneisyys, hermostuneisuus tai ärtyisyys ovat nousseet voimakkaasti korona-aikana. Erityisesti jännittyneisyyden kokeminen on noussut työntekijöiksi tilastoiduilla vastaajilla eli niillä ihmisillä, jotka tekevät enemmän suorittavaa työtä. Heidän keskuudessaan jännittyneisyys vähintään kerran viikossa on noussut peräti 17 prosenttiyksikköä vuodesta 2018 vuoteen 2021 (ks. Taulukko 1.).

Taulukko 1. Jännitteisyys, hermostuneisuus, ärtyisyys vähintään viikoittain, osuus vastaajista %.


- Yksi mahdollinen tekijä nimenomaan työntekijöiden jännittyneisyyden, hermostuneisuuden ja ärtyisyyden kokemuksen voimistumisessa voi olla pelko sairastumisesta koronaan. SAK:laisten liittojen jäsenistä vain kuusi prosenttia on voinut siirtyä etätyöhön lähityöstä, sanoo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.

SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.

Keväällä 2021 kerätyn Tilastokeskuksen aineiston mukaan etätyötä tekevät kokevat koronan selvästi harvemmin uhkana itselleen kuin lähityötä tekevät. 

- Lähityötä tekevistä naisista koronan kokee selvänä vaarana 33 prosenttia, kun vastaava luku etätyötä tekevistä naisista on 13 prosenttia. Vastaavasti lähityötä tekevistä miehistä koronan kokee vaaralliseksi 18 prosenttia ja etätyötä tekevistä miehistä 5 prosenttia.

Koronapelon kokeminen on jonkin verran yleisempää SAK:n jäsentutkimuksen kuin Tilastokeskuksen aineiston valossa. SAK:laisten liittojen jäsenistä kaikkiaan lähes kolmannes (30 %) on pelännyt sairastuvansa koronavirukseen töissä. Naiset ovat kokeneet riskin isompana. (ks. Taulukko 2). Pelko on yleisintä yksityisellä palvelualalla, jossa kaksi viidestä (42 %) työntekijästä on pelännyt sairastuvansa koronaan työssä.

 

Taulukko 2. Koronapelon kokeminen Tilastokeskuksen ja SAK:n jäsentutkimuksen mukaan alkuvuodesta 2021, osuus vastaajista (%).

Sekä Tilastokeskuksen että SAK:n jäsentutkimuksen osoittamaan lähityötä tekevien työntekijöiden koronapelkoon näyttäisi olevan syytä. Helsinki GSE:n tutkimuksen mukaan Suomessa koronaan sairastuvat suurimmalla todennäköisyydellä terveydenhuollon työntekijät, siivoojat, personal-trainerit ja kuljettajat. Myös työntekijät rakennuksilla ja teollisuudessa sairastuvat selvästi muita useammin koronaan. Vähiten koronaa sairastavat Suomessa esimerkiksi opettajat.

On tärkeää huomata, että koronan sairastaminen ja koronan pelko kasaantuvat niille työntekijöille, joilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön. Vaikka keskustelu työyhteisöllisyyden rapautumisesta Zoom-aikakaudella onkin tärkeää, tilastojen valossa lisää julkista huomiota on syytä kohdistaa lähityötä tekevien koronapelkojen syiden lieventämiseen: On eri asia kantaa huolta itsensä ja läheistensä fyysisen terveyden, kuin luonteeltaan psyykkisen etätyöväsymyksen vuoksi.

Terveyttä ja taloutta tukevia toimia tarvitaan lisää

Koronaan sairastumisen ja koronapelon lisäksi koronarajoitustoimet ovat heikentäneet työntekijöiden toimeentuloa monilla työpaikoilla, joilla etätyö ei käytännössä ole mahdollista. Esimerkiksi ravintola-alan työntekijöistä 80 % kertoi olleensa työttömänä tai lomautettuna vuoden 2020 alun jälkeen. PAM:n jäsenkyselyyn vastanneista ravintola-alan työntekijöistä neljä viidestä (80 prosenttia) kertoi kärsineensä taloudellisista vaikeuksista ja yhdellä viidestä (20 %) vaikeudet olivat suuria.

SAK on ehdottanut konkreettisia toimia koronasta kärsiville aloille. Näitä ovat esimerkiksi työttömyysturvan työssäoloehdon lyhentäminen. Työssäoloehto tarkoittaa, että saadakseen työttömyysturvaa henkilön on pitänyt olla palkkatyössä vähintään puolen vuoden ajan työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana, ja palkkatyössä työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka vähintään työehtosopimuksen mukainen.

SAK on myös ehdottanut työttömyysturvan päivärahojen korottamista. Tämä tarkoittaisi korkeampaa sosiaaliturvan tasoa työntekijän jäädessä työttömäksi. 

Lisää toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan. Ravintola-alan ahdingon syvetessä PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on ehdottanut, että koronarajoituksista johtuvat tulonmenetykset lomautetuille korvattaisiin täysimääräisesti.

Koronapelkojen vähentämiseksi on tärkeätä toimia myös tartuntariskien pienentämiseksi. Ilman kautta tulleiden tartuntojen lisäännyttyä keskeinen toimi on laadukkaiden FFP2-maskien käyttö. Tukea suojautumistoimien suunnitteluun saa myös työterveyshuollosta ja Työterveyslaitokselta.

- Pandemiasta johtuva rasitus lähityöntekijöiden hyvinvoinnille on useilla mittareilla huomattava, ja yllättävää olisi, jos sillä ei olisi jälkivaikutuksia. On mahdollista, että osalle lähityöntekijöistä käy kuten työntekijöille 1990-luvun lamassa: Kriisin väistyttyä sen inhimillisiä seurauksia selvitetään vielä kauan pandemian päätyttyä, Näätänen summaa.

Korjaus 8.2.2022 kello 14.20: Täsmennetty työttömyysturvan työssäoloehdon määrittelyä.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.