Järjestäytymättömyys tuhoisampaa palkoille kuin globalisaatio
University of Washingtonin apulaisprofessori Jake Rosenfeld ja työryhmä selvittivät tutkimusraportissaan yksityisen sektorin työntekijöiden palkkakehitystä järjestäytymisen näkökulmasta. Tutkijat sanovat, että aihe on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin globalisaation, tekniikan muutosten ja Yhdysvaltain koulutusjärjestelmän vaikutus palkkoihin.
Ay-liikkeen heikkeneminen on iskenyt erityisesti kouluttamattomiin ja järjestäytymättömiin miehiin, joiden tulojen reaaliarvo putosi vuodesta 1979 vuoteen 2013 peräti 12,5 prosenttia. Järjestäytyneinä heidän vuositulonsa olisivat nyt kahdeksan prosenttia eli 2 690 euroa suuremmat.
Samalla kouluttamattomat miehet ovat ryhmä, jonka järjestäytymisaste on vuodesta 1979 pudonnut eniten, 38 prosentista yhteentoista prosenttiin. Yksityisellä sektorilla työskentelevien naisten järjestäytymisaste on laskenut samaan aikaan 16 prosentista kuuteen prosenttiin.
Kaikkiaan ammattiliittojen heikentyminen leikkaa Yhdysvaltain yksityisen sektorin järjestäytymättömien palkansaajien tuloja 118,5 miljardia euroa vuodessa, tutkijat laskevat.
Miksi liitoista on apua?
Tutkijat löytävät useita syitä, miksi ammattiliitot ovat pitäneet järjestäytymättömienkin työntekijöiden tulotasoa korkeammalla. Vaikka työehtosopimukset Yhdysvalloissa ovat lähinnä yrityskohtaisia, ne luovat usein alalle normin palkoille ja työoloille.
Yrityksissä, joissa toimii ammattiliitto, palkat ovat yleensä korkeammat. Siksi muidenkin työnantajien on monesti nostettava palkkojaan pitääkseen työntekijänsä. Lisäksi yritykset saattavat korottaa joidenkin työntekijäryhmien palkkoja poistaakseen houkutuksen järjestäytyä.
Järjestäytyminen parantaa palkkoja ja työoloja myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta, tutkijat toteavat. Liitot vaikuttavat säädöksiin ja työelämään työntekijöiden eduksi. Osavaltioissa, joissa liitot ovat vahvoja, vähimmäispalkka on korkeampi kuin siellä, missä liitot ovat heikkoja.
Heikki Jokinen / Vapaa toimittaja
