Jako naisten ja miesten aloihin murtuu hitaasti – Katri Pennanen oli aikoinaan tehtaalla toinen kahdesta naistyöntekijästä

Harvian kiuastehtaalla noin viidennes työntekijöistä on nykyään naisia. Toisin oli 30 vuotta sitten, kun Katri Pennanen aloitti työt tehtaalla. Silloin tuotannossa oli hänen lisäkseen vain yksi naispuolinen työntekijä. Työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolen mukaan on ongelma edelleen. Uuteen samapalkkaisuusohjelmaan liittyvä hanke koettaa purkaa eriytymistä etsimällä hyväksi havaittuja käytäntöjä työpaikoilta. 
23.02. 08:30
SAK
Katri Pennanen kokoaa päivän aikana noin parikymmentä kiuasta. Kuva Harvia.

Metallityöntekijä Katri Pennanen, 52, kokoaa Muuramessa Harvian tehtaalla päivän aikana alusta loppuun parikymmentä kiuasta. Työkaveri Tiia-Maria Minkkinen, 24, taas työskentelee tehtaan likaisimmassa hommassa prässeillä.

Pennanen ja Minkkinen ovat työpaikallaan vähemmistöä. Tehtaan tuotannon 199 työntekijästä naisia on 37, hieman alle 20 prosenttia.

– Kun aloitin täällä reilu 30 vuotta sitten, olin se tuotannon toinen naispuolinen työntekijä. Vähitellen naisia on tullut lisää, viime vuonna oikein rysäyksellä, Pennanen kertoo.

Minkkinen on yksi viime vuoden tulokkaista. Hän on ollut harvialainen puolen vuoden ajan.

Valtakunnan mitassa Harvia on työntekijöiden sukupuolijaon perusteella tavanomainen metallialan yritys, sillä keskimäärin metalliteollisuuden tuotannon työntekijöistä noin viidennes on naisia.

Harvialle ei ole toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun mukaan palkattu ihmisiä sukupuolen perusteella. Minkäänlaisia nais- tai mieskiintiöitä ei ole.

– Olemme rekrytoineet osaavia ja hyviä työntekijöitä, Pajuharju sanoo.

Suomi tilastojen häntäpäässä

Suomalaiset työmarkkinat ovat voimakkaasti eriytyneet niin sanottuihin naisten ja miesten töihin. Vuonna 2019 suomalaisista palkansaajista vain joka kymmenes työskenteli tasa-ammateissa, joissa naisia ja miehiä on 40–60 prosenttia. Euroopan maista vain Virossa toimialat ovat vielä Suomea tiukemmin jakaantuneet sukupuolten kesken.

Tällaista työmarkkinoiden eriytymistä kutsutaan segregaatioksi.

– Segregaatiossa on kyse muustakin kuin toimialojen eriytymisestä. Se tarkoittaa myös esimerkiksi työtehtävien ja -aseman eriytymistä – johtajissa on enemmän miehiä kuin naisia. Samoin työsuhdetyypit ovat eriytyneet. Meillä naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä ja työskentelevät useammin määräaikaisissa työsuhteissa kuin miehet, projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osastolta sanoo.

Hänen mukaansa työmarkkinoiden eriytymisessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen 30 vuoden aikana. Tasa-ammattien määrä on 2000-luvun alkuvuosista jopa vähentynyt. Toisaalta joissakin yksittäisissä aiemmin kovin miehisissä ammateissa naisten osuus on lisääntynyt.

– Esimerkiksi lääkäreissä, juristeissa ja rehtoreissa on nykyisin aiempaa enemmän naisia. Naisistuminen selittyy korkeakoulutettujen naisten määrän lisääntymisellä, Viitamaa-Tervonen sanoo.

Vaikka joissakin valkokaulusammateissa tiukka sukupuolijako on höltynyt, on segregaatio yhä voimissaan työntekijäammateissa. Hoitoala ja palvelut ovat naisten maailmaa, teollisuus, rakentaminen ja kuljetus miesten.

Segregaation purku on kaikkien etu

Työmarkkinoiden eriytymistä pidetään yleisesti huonona asiana ja segregaatiota on vuosien mittaan koetettu purkaa monen hankkeen avulla. 

Miksi segregaatiosta halutaan päästä eroon?

SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntijan Anne Mirosen mukaan segregaatiolla on lukuisia kielteisiä seurauksia. Eriytyminen syventää naisten ja miesten palkkaeroa, koska miesvaltaisilla aloilla on usein naisvaltaisia aloja paremmat palkat ja naiset nousevat miehiä harvemmin johtavaan asemaan. Segregaatio voi myös kaventaa yksilöiden valinnanmahdollisuuksia. Ammatinvalintaa pohtivat nuoret voivat karttaa sukupuolelleen epätyypillistä valintaa, vaikka ala kiinnostaisikin.

– Kaikkien etu olisi, että ihmiset hakeutuisivat itseään kiinnostaville aloille. Se näkyisi työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja innovaatioissa. Nyt hukkaamme tiukan jaon vuoksi osaamispotentiaalia. Kaikki eivät pääse toteuttamaan lahjojaan, Mironen selittää.

Outi Viitamaa-Tervonen lisää negatiivisten seurausten listaan vielä työllistymisen esteet.

– Etenkin miehet työskentelevät hyvin suhdanneherkillä aloilla, mikä heijastuu heidän työllisyyteensä talouden laskukausina. Samaan suuntaan vaikuttaa työmarkkinoiden rakennemuutos tuotannosta palveluihin, hän huomauttaa.

Historia ja naisten laaja työssäkäynti selittäjänä

Suomalaisen segregaation juuret ovat syvällä historiassa ja kulttuurissa.

– Taustalla vaikuttaa maatalousvaltaisen yhteiskunnan jako miesten ja naisten töihin. Naiset hoitivat kotityöt, karjan ja olivat mukana peltotöissä. Miehet olivat metsätöissä ja maatöissä, Outi Viitamaa-Tervonen selittää.

Sotien jälkeen syntyi paljon uusia työpaikkoja teollisuuteen ja yksityisiin palveluihin. Myös hyvinvointiyhteiskunta kehittyi ja julkiset palvelut lisääntyivät. Naiset ja miehet siirtyivät maataloudesta uusille aloille työtehtäviin, jotka muistuttivat vanhasta. Naiset työllistyivät palveluihin, hoiva-alalle ja esimerkiksi elintarvike- ja tekstiiliteollisuuteen, miehet tekniikan ja kuljetuksen pariin.

Viitamaa-Tervosen mukaan segregaatiota selittää myös suomalaisten naisten laaja työssäkäynti. Suomessa ei ole vahvaa kotiäitikulttuuria, vaan tyypillisesti perheissä molemmat vanhemmat ovat töissä. Toinen selittäjä on laaja julkinen sektori, joka työllistää erityisesti naisia.

– Joissakin pienemmän eriytymisen maissa suuri osa naisista ei käy töissä. Työssäkäyvät naiset ovat näissä maissa usein korkeasti koulutettuja, ja he ovat työllistyneet tasaisemmin eri toimialoille. Suomessa naisia on myös työntekijäammateissa, Viitamaa-Tervonen sanoo.

Tiia-Maria Minkkinen on työskennellyt Harvialla puoli vuotta.

Töihin on kiva tulla

Katri Pennanen ja Tiia-Maria Minkkinen eivät ole antaneet perinteisten käsitysten vaikuttaa uravalintaansa.

– En ole tuommoisia miettinyt. Eikä kukaan ole alavalintaani ihmetellyt. Metallialasta innostuin, kun nastatehtaalla työskentelevä kummitätini kertoi työstään, Minkkinen kertoo.

Sekä Pennanen että Minkkinen kertovat solahtaneensa ongelmitta miesvaltaiseen työyhteisöön.

– Tosin 30 vuotta sitten silloinen tuotantopäällikkö suhtautui ensin minuun hieman alentuvasti ja kertoili, miten tuo ja tuo työ ei sovi naisille. Vuosien saatossa hän ymmärsi, että kyllä naiset pystyvät, Pennanen muistelee.

Minkkisen mukaan töihin on kiva herätä joka aamu kello 4.45, sillä työpaikalla odottaa mukava porukka, jolla on samanlainen huumorintaju. Minkkisen työpisteellä hommia paiskii sekä miehiä että naisia.

Kaksikko pitää naisten määrän lisääntymistä yksinomaan hyvänä.

– On se mukava, kun voi pukuhuoneessa avautua työkaverille ja voi joskus ruokatunnilla istua naisten kesken, eikä työpaikan juhlissa tarvitse olla ainoa nainen, Minkkinen pohtii.

Toimitusjohtaja Tapio Pajuharju ajattelee, että moninainen työyhteisö tuo mukanaan erilaisia näkökulmia tekemiseen.

– Juuri tarkistin, että viime vuonna naiset ovat kirjanneet suhteessa enemmän aloitteita, ideoita ja innovaatioita työn kehittämiseksi. Miehetkin toki ideoivat, mutta harvemmin kirjallisesti, hän sanoo.

Segregaation purku on osa Samapalkkaisuusohjelmaa

Naisten ja miesten työnjaon muuttaminen on olennainen osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tuoretta Samapalkkaisuusohjelmaa, joka koettaa kuroa umpeen naisten ja miesten palkkaeroa.

Erilaisia segregaation purkuhankkeita on vuosien saatossa ollut paljon. Nyt on tarkoitus paneutua työelämän käytäntöihin ja työpaikkojen kulttuureihin.

– Etsimme hyviksi havaittuja malleja oikeista työyhteisöistä. Mitä on tehty, jotta kaikkien sukupuolten edustajat viihtyvät työssään, vaikka olisikin kyse alasta, joka on joko mies- tai naisvaltainen? Entä millaiset käytännöt estävät naisia työskentelemästä miesvaltaisilla aloilla ja päinvastoin, projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Anu Vallinkoski

 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.