Hallitusohjelman esitys työntekijän irtisanomissuojan heikentämisestä on kansainvälisten sopimusten vastainen
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimus numero 158 koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä. Sopimuksen 4 artiklan mukaan työsuhteen päättäminen edellyttää pätevää perustetta.
Pätevän syyn edellytyksestä säädetään myös uudistetun Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan 24 artiklassa. Lisaksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artiklan mukaan lain on suojattava jokaista perusteettomalta irtisanomiselta.
– Sopimuksissa ei ole tarkemmin kerrottu, mitä perusteettomuudella tarkoitetaan ja miten sitä tulee yksittäistapauksessa arvioida. Suomen työsopimuslaissa asia on ratkaistu niin, että irtisanominen arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa sekä taloudellinen ja tuotannollinen että henkilöstä johtuva irtisanominen edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä, Anu-Tuija Lehto kertoo.
Työsopimuksiin, kuten kaikkiin muihinkin sopimussuhteisiin, liittyy lojaliteettivelvollisuus. Lojaliteettivelvollisuuteen kuuluu muun muassa se, että osapuolten on otettava huomioon toistensa edut.
– Työnantajan ja työntekijän on siksi arvioitava, mitä haittaa heidän omista toimistaan on toiselle osapuolelle. Arviointi on tärkeää erityisesti silloin, kun työnantaja aikoo katkaista alun perin jatkuvaksi aiotun työsopimussuhteen, Lehto toteaa.
Pääministeri Esko Ahon hallitus totesi vuonna 1991 ILO-sopimusta voimaan saattaessaan, että työpaikan menettäminen voi johtaa taloudellisin ja sosiaalisiin ongelmiin. Työsuhteisiin liittyvät oikeussuojasäännökset ovat siten yhteiskunnallisesti merkittäviä, ja senkin vuoksi irtisanomisen perusteena olevan syyn pitää olla asiallista syytä tärkeämpi.
Nyt hallitus on kuitenkin poistamassa irtisanomisen edellytyksistä painavuuden edellytyksen.
– Nimitettäköön irtisanomiseen oikeuttavia syitä miksi tahansa, jotain enemmän syyn täytyy olla kuin asiallinen, jotta se täyttää niinkin tärkeän sopimussuhteen muutoksen kuin mitä irtisanominen työntekijälle on. Pelkkä asiallisuuden vaatimus ei täytä kansainvälisiä eikä kotimaisiakaan sopimusoikeuden velvoitteita, lakimies Anu-Tuija Lehto painottaa.
