Hallitus lupaa uudistaa työlainsäädäntöä – SAK:n päälakimies pitää tärkeimpänä alustatyöntekijöiden aseman parantamista ja alipalkkauksen kriminalisointia

Hallitusohjelmassa on runsaasti kirjauksia työlainsäädännön kehittämisestä ja monet uudistuksista ovat tavoitteiltaan varsin kunnianhimoisia, arvioi SAK:n päälakimies Timo Koskinen Hän toivoo, että lakiuudistukset valmistellaan huolellisesti, jotta lopputuloksena on hyvää lainsäädäntöä.
08.10. 08:30
SAK
Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu useita työlainsäädännön uudistuksia. Kuva Martti Kainulainen/Lehtikuva.

Lakihankkeita viedään eteenpäin kolmikantaisissa työryhmissä, joissa ovat edustettuna valtion lisäksi työmarkkinaosapuolet. Moni työryhmä on vasta aloittanut tai aloittaa myöhemmin hallituskaudella työnsä.

– Toivon, että kaikilla osapuolilla on aito halu hakea ratkaisuja, jotka vastaavat muuttuneen työelämän vaatimuksiin. Kolmikantaiselle valmistelulle tämä on näytön paikka, vaikka maan hallitus tietysti viime kädessä päättää, millaisia lakiesityksiä eduskunnalle annetaan, Timo Koskinen sanoo.

Timo Koskinen.

Työelämä on muuttunut paljon ja on huono asia, jos lainsäädäntö ei tunnista työelämän todellisuutta.

– Esimerkiksi digitaalisten alustojen kautta tehtävän työn ja nollatuntisopimusten käytön lisääntyminen ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän muutoksien perässä, Koskinen sanoo.

Listasimme hallituksen keskeiset työlainsäädäntöön liittyvät hankkeet. SAK:n tavoitteista lakiuudistuksissa kertovat Timo Koskinen ja työehtoasiantuntija Ismo Kokko:

Alustatyön ja nollatuntisopimusten ongelmia suitsittava

SAK:n tavoitteena on estää työn naamioiminen yrittäjyydeksi, kun tosiasiallisesti työn tekijä on palkansaajan asemassa. Timo Koskinen kuvaa kokonaisuutta haastavaksi, mutta pitää hyvänä sitä, että myös hallitusohjelman kirjauksessa erityisesti alustatyöntekijöitä koskeva ongelma tunnustetaan.

– Me odotamme konkreettisia esityksiä, jotka parantavat alustatyöntekijöiden asemaa. 

Samassa yhteydessä tarkastellaan nollatuntisopimuksia. Edellinen hallitus rajasi jonkin verran nollatuntisopimusten käyttöä, mutta lain kirjaus jäi kovin ympäripyöreäksi. 

– Toivomme että työajan vakiintuminen todetaan laissa selkeästi ja tämän suuntainen on myös hallitusohjelman kirjaus.

Lue juttu Alustatalous ja työelämän muutos vaativat työsopimuslain päivittämistä

Lue myös blogikirjoitus Minimityöajan vakiintuminen myös nollatuntisopimuksiin 

Alipalkkauksesta tehtävä rikos

SAK on jo pitkään esittänyt, että työehtosopimusta alempien palkkojen maksamisesta olisi tehtävä syytteen alainen rikos. Timo Koskinen harmittelee, että kolmikantatyö aiheesta käynnistyy hallitusohjelman mukaan vasta vuonna 2021. 

– Jos valmista pitää tulla hallituskauden aikana, aikataulu on tiukka. Vähintään tavoitteena pitää olla työsyrjinnän määritelmän täsmentäminen lainsäädännössä.

Lue lisää siitä, miksi SAK haluaa kriminalisoida alipalkkauksen

Yt-laki edistämään aitoa yhteistoimintaa 

Lakiuudistus käynnistettiin jo edellisellä hallituskaudella. Tavoitteena on laki, joka vastaa paremmin muuttuneen työelämän tarpeita ja mahdollistaa aidon ja kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistoiminnan työpaikoilla. 

SAK on korostanut, että tavoitteen toteutuminen edellyttää nykyistä tasavertaisempaa neuvotteluasetelmaa työpaikoilla.

Ismo Kokko.

– Henkilöstön edustajien neuvotteluasemaa on vahvistettava, työnantajalla pitäisi olla neuvotteluvelvoite myös yrityksen kehittämistä koskevissa asioissa ja henkilöstön edustajilla nykyistä vahvempi aloiteoikeus, listaa SAK:ta työryhmässä edustava työehtoasiantuntija Ismo Kokko

Neuvotteluvelvoite tarkoittaa sitä, että työnantajan on keskusteltava työntekijöiden kanssa ja huomioitava heidän näkemyksensä esimerkiksi investointeja harkittaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa.

Työntekijöiden vahvempi aloiteoikeus liittyy samaan asiaan: Työntekijöiden mielipiteet on huomioitava ja heidän tekemänsä aloitteet otettava käsittelyyn.

Työryhmän määräaika on vuoden 2020 maaliskuun lopussa.

Lue blogikirjoitus Luottamusmiesten aseman vahvistaminen on yritystenkin etu

Paikallisessa sopimisessa kumppanina luottamusmies

Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää yt-lain kehittämisen tapaan sitä, että neuvotteluosapuolet ovat nykyistä tasaveroisemmassa asemassa. SAK:n lähtökohta on, että paikallisesti sovittaessa työntekijöitä edustaa aina luottamusmies, jonka kanssa neuvotellaan. 

– SAK:n tavoitteena on tilanne, jossa sopiminen ei ole työnantajan sanelua, vaan aitoa sopimista, Ismo Kokko tähdentää.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa työnantajalla ei ole kaikissa tilanteissa tulkintaetuoikeutta kuten Suomessa. 

Palkansaajien ja työnantajien näkemykset paikallisesta sopimisesta ja sen edistämisen tavoista eroavat toisistaan. Kolmikantaiselta työryhmältä odotetaan esityksiä kuitenkin jo kevään kehysriiheen mennessä osana hallituksen tavoitetta nostaa työllisyysaste hallituskaudella 75 prosenttiin.Kehysriihessä hallitus päättää julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020–2023.

Vuosilomalaki vastamaan nykyistä paremmin muuttunutta työelämää

Laki pitää uudistaa vastaamaan paremmin nykyistä työelämää ja siinä on huomioitava muun muassa pätkä- ja silpputöitä tekevien lomaoikeudet nykylakia paremmin. Timo Koskinen kuvailee lakiuudistusta kunnianhimoiseksi, sillä sille on varattu aikaa vain kaksi vuotta. Uudistusta pohtiva työryhmä aloittaa työnsä ensi vuonna.

Pirjo Pajunen
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.