Hallituksen esitys laajentaisi viranomaisten valtuuksia alipalkkauksen valvonnassa – SAK pitää esitystä merkittävänä avauksena
SAK:n päälakimies Timo Koskinen pitää alipalkkauksen valvontaa kehotusmenettelyllä merkittävänä avauksena.
– Viranomaisilla on esityksen toteutuessa velvollisuus valvoa, selvittää ja toimia tehokkaasti alipalkkaustilanteissa. Tämä on ollut pitkään työntekijäpuolen vaatimuslistalla.
Tähän saakka alipalkkauksen valvonta on käytännössä aina edellyttänyt syrjinnän osoittamista työpaikalla suhteessa toiseen työntekijään, minkä osoittaminen on ollut hankalaa ja työlästä. Uudistuksen jälkeen pelkkä lain tai yleissitovan työehtosopimuksen palkkamääräysten rikkominen voi johtaa työsuojeluviranomaisen kehotukseen ja mahdollisesti määräajan asettamiseen ja sakon uhkaan.
– On kuitenkin harmillista, että varsinainen alipalkkauksen kriminalisointi rikoslaissa ei vielä toteudu, vaikka tämä kesäkuussa 2023 voimaan tulevaksi suunniteltu uudistus onkin reilu askel eteenpäin, Timo Koskinen huomauttaa.
Alipalkkauksen kriminalisoinnin käyttöönoton selvittelyä on kuitenkin päätetty jatkaa muun muassa oikeusministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisellä hankkeella. Kriminalisointi on myös yksi SAK:n seuraavan vaalikauden tavoitteista.
Esitys koskee yleissitoviin työehtosopimuksiin tai lakiin perustuvia palkka-asioita
Alipalkkauksen valvonnan tehostaminen ei esityksen mukaan koske normaalisitovia eli useimmiten työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia, joiden palkkamääräysten toteutumisen valvonta säilyy jatkossakin sopimusosapuolten tehtävänä.
Esityksen mukaan työsuojeluviranomaisen valvonnan piiriin kuuluvat sellaiset yleissitoviin työehtosopimuksiin tai lakiin perustuvat palkka-asiat, joihin ei sisälly tulkintaristiriitoja. Näitä ovat esimerkiksi palkkataulukot, ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät, ikälisät, muut selvät lisät sekä vuosilomalain mukainen vuosilomapalkka tai vuosilomakorvaus.
Vähimmäispalkan valvonnan ulkopuolelle saattaa jäädä palkanosia, jotka perustuvat työn vaativuuteen tai työntekijän henkilökohtaisen osaamiseen ja suoriutumiseen. Jos palkanosat kuitenkin on työpaikalla dokumentoitu ja hyväksytty, on Timo Koskisen mukaan perusteltua ulottaa työsuojeluviranomaisen valvonta niihinkin.
– Palkka-asioita tulee tarkastella tapauskohtaisesti, eikä esimerkiksi pelkkä työnantajapuolen väite jonkin palkkaerän tulkinnanvaraisuudesta saa estää viranomaisselvittelyä.
Valvonnan ulkopuolelle ovat lisäksi jäämässä vähäiset palkka-asiat. Koskisen mukaan raja on syytä pitää matalana, koska hyvin pienelläkin summalla voi olla merkitystä pienituloisen työntekijän kannalta.
– Viranomaisen kehotusmenettely on sinällään toimiva kaikissa alipalkkaustilanteissa – vakituisesta työntekijästä osa-aikaiseen tai vuokratyöntekijään. Lainsäätäjä antaa esityksessä selkeän viestin siitä, että alipalkkaus ei ole hyväksyttävää kenenkään osalta.
Esityksessä puututaan myös petos- ja kiskontarikoksiin sekä sisäilmaongelmiin
Hallitus ehdottaa työsuojeluviranomaisille myös lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta petos- ja kiskontarikoksista. Tämä edistäisi näiden rikosten ilmitulemista työpaikoilla.
Lisäksi hallituksen esityksessä velvoitetaan työsuojeluviranomaisia ilmoittamaan työpaikan sisäilmaogelmista asianmukaiselle valvontaviranomaiselle, joka on yleensä kunnan terveydensuojelu- tai rakennusviranomainen. Tämä uudistus tuo helpotusta esimerkiksi työpaikkojen homeongelmiin, kun tarpeellisten korjaustoimenpiteiden vältteleminen vaikeutuu.
Alipalkkauksesta, petos- ja kiskontarikoksista sekä sisäilmaongelmista voi esityksen mukaan ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle myös anonyymisti, tai ilmoittaja voi edellyttää, että hänen tietonsa pidetään salassa.
Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Lain voimaantulo edellyttää eduskunnan hyväksyntää.
