Ei työaikajoustoja työntekijöiden terveyden kustannuksella
Työaikalakia ja nollatuntisopimuksia on puitu kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä. Ministeriö on valmistellut selvitysten perusteella työaikalain säännösten päivittämistä koskevan mietinnön, joka julkaistaan tänään 7. heinäkuuta.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön huolena on, että uusia joustoja työaikalakiin hyödynnetään lähinnä työnantajan tarpeisiin.
– Työn joustavoittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työt voidaan yhä enemmän tehdä viikon jokaisena päivänä ja ympäri vuorokauden. Vuorotyö ja muu epäsäännöllinen työaika rasittaa työntekijöitä, sanoo SAK:ta työryhmissä edustanut lakimies Anu-Tuija Lehto.
SAK kritisoi ministeriön mietintöä siitä, että se sisältää mahdollisuuden huomattaviin joustoihin työajan suhteen, mutta valvonta jää puolitiehen.
– Paikallinen sopimisen lisääminen tarkoittaa myös valvonnan kannalta uusia haasteita. Valvontaan ei tässä kuitenkaan esitetä muutoksia, Lehto huomauttaa.
Eräs työaikalain uudistamisen lähtökohta oli uusien muuttuneiden työntekomuotojen huomioon ottaminen. Mietinnössä ei kuitenkaan ole otettu huomioon esimerkiksi silpputyötä tekeviä vaan on keskitytty joustoihin.
– Mietinnössä esitetään paljon joustoja, joista työntekijä ja työnantaja sopivat työpaikalla. Tämä on hyväksyttävää, mikäli työpaikalla voidaan aidosti neuvotella tasavertaisesti, Lehto linjaa.
– Jos työpaikan neuvottelukulttuuri on huono tai paikkakunnalla on vain yksi alan työpaikka, tilanne on toinen. Silloin työntekijällä ei käytännössä ole tasavertaisia neuvottelumahdollisuuksia.
”Kummallista suosia epävarmuutta”
SAK:n mielestä nollatuntisopimuksilla työskentelevien tilanne ei nollatuntityöryhmän esityksen keinoilla parane.
Työryhmä esittää, että työnantajan pitäisi arvioida työn määrä silloin, kun kyse on nollatyösopimuslaisista tai tarvittaessa töihin kutsuttavista tai sellaisista työntekijöistä, jotka ovat osa-aikaisia, mutta joiden työaika vaihtelee.
– Koska arvio ei sido työnantajaa, esitys ei käytännössä parantaisi nollatuntisopimuslaisten asemaa lainkaan, Lehto kommentoi.
– Tällainen silpputyön ja epävarmuuden suosiminen on kummallista tilanteessa, jossa Euroopan komissio on huhtikuussa 2017 esittänyt nollatuntisopimusten kieltämistä.
Suomessa arviolta 80 000 henkilöä työskentelee nollatuntisopimuksella. SAK esittääkin, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti jostakin tuntimäärästä ja että tuntimäärää tarkastellaan säännöllisin väliajoin.
Työ ja elinkeinoministeriön mietintö lähtee nyt lausuntokierrokselle ja hallituksen esitys uudesta työaikalaista käsitellään eduskunnassa syksyllä.
Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki
Nollatyösopimusten pelisääntöjä selvittävän työryhmän mietintö
