Ammattiliittojen kanneoikeus vahvistaisi työelämän oikeuksia
Käytännössä itsenäinen kanneoikeus parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin. Se helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen yhdellä kertaa. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi laittomat joukkoirtisanomiset ja -lomautukset tai laittomat määräaikaiset työsuhteet. Itsenäisen kanneoikeuden avulla voisi ajaa myös palkkatasa-arvoa, työsuojeluasioita tai osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta saada lisätunteja.
Kanneoikeus koskisi myös tilanteita, joissa työnantaja on ottanut pois työsuhteen ehdoksi vakiintuneita etuja tai työntekijöitä ei kohdella tasapuolisesti. Ammattiliitto voisi riitauttaa esimerkiksi seuraavan tilanteen: Oikeus olla poissa sairauden takia kolme päivää ilman lääkärintodistusta koskee vain toimihenkilöitä. Samalla työpaikalla työntekijöiden on kuitenkin toimitettava lääkärintodistus jo ensimmäisestä sairaslomapäivästä.
Itsenäinen kanneoikeus olisi tärkeä, koska työntekijöiden ei tarvitsisi esiintyä oikeudessa omilla nimillänsä. Nykyinen käytäntö valtakirjoineen johtaa usein siihen, etteivät työntekijät työn menettämisen pelossa uskalla lähteä vaatimaan oikeuksiaan. Ulkomailta tulevat työntekijät eivät usein tiedä omia oikeuksiaan, esimerkiksi työsuhteen mukaista palkkausta tai he pelkäävät työnantajaansa.
Oikeuteen meneminen on kallista ja aikaa vievää – oikeuden saaminen usein sattumanvaraista. Työnantajan voi olla kannattavampaa rikkoa lainsäädäntöä, koska on epätodennäköistä, että yksittäinen työntekijä alkaa vaatia etujaan. Joukkona asioita olisi helpompi ajaa. Kun asioita hoidetaan kerralla kaikkien puolesta, kynnys puuttua pienempiin väärinkäytöksiin laskee ja ne tulee korjattua. Jo tietoisuus kanteen nostamisen mahdollisuudesta hillitsisi työnantajan halua rikkoa lakia.
Joukkokanneoikeus on Suomessa käytössä elinkeinonharjoittajilla. Se on tuttu myös kuluttajariita-asioissa. Ammattiliittojen itsenäisen kanneoikeuden tyyppisiä ratkaisuja on maailmalla käytössä muun muassa Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Anna Partanen
Asiantuntija: SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto
