Digitalisaation avulla luottamusloikkaan – myös työttömyyskassojen uudistuttava

Blogi 17.06. 11:35 Siekkinen Saana
SAK:n Työ ja turva-osaston johtaja Saana Siekkinen

Pohdimme SAK:ssa viime vuoden ja alkuvuoden aikana työttömyysturvan kehittämishankkeessa kolmea eri teemaa: työttömien palveluita, turvaa ja työttömyyskassojen toimintaa.  

Hankkeessa arvioimme esimerkiksi, millaisia palveluja ja tukea työn hakuun liitot ja työttömyyskassat voisivat tarjota jäsenilleen. Arvioimme hankkeessa myös kriittisesti työttömyyskassojen toimintaa, ja kuinka kassajärjestelmä vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. 

Johtopäätöksemme on, että työttömyyskassojen on otettava lähivuosina rohkeita askeleita uudistumisen tiellä. Ensimmäisiä askeleita uudistamisessa onkin jo nähty, mutta varmasti lisää on tulossa. Työttömyyskassojen uudistaminen on nähtävä yhtenä osana muuta työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistamista. 

Yhtenä hankkeen lopputuloksista julkaisimme oman ehdotuksemme työttömyysturvan kehittämiseksi. SAK:n kannustava työllistymisturva yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvaa, kannustaa myös lyhytaikaisen työn tekemiseen sekä tukee työtöntä tehokkailla palveluilla uuden työn löytämiseen. 

Mallissamme työttömyysturvajärjestelmää yksinkertaistettaisiin niin, että se on työttömän näkökulmasta nykyistä helpommin ymmärrettävä. Jotta työtön ymmärtäisi nykyistä paremmin omat velvollisuudet ja oikeutensa, on koko karenssijärjestelmä syytä uudistaa kokonaisuutena eikä vain osissa, kuten tähän saakka on tehty.  

Digitalisaatiota hyödyntämällä luottamusloikkaan

Tulorekisteri tarjoaa uudistamistyöhön hyvän välineen.  Tulorekisterin hyödyntäminen voi tarkoittaa esimerkiksi työajan tarkastelusta luopumista työssäoloehdon kertymisessä ja sovitellussa päivärahassa. 

Sovitellun päivärahan työaikaseuranta sopii huonosti muuttuvaan työelämään ja erilaisiin työn tekemisen muotoihin. Muutos oli iso askel työttömyysturvan normien purussa ja vastaa tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin. 
Olisi myös syytä miettiä, voidaanko työttömyysetuuksien käsittelyssä ottaa luottamusloikka vakuutusyhtiöiden ja verottajan tyyliin ja luottaa vahvemmin myös etuuden saajan omaan ilmoitukseen.  

Etuuden maksajille muutokset tarjoavat mahdollisuuden etuuspäätösten digitalisointiin ja automatisointiin. Työttömyyskassat voivat ottaa työssä mallia esimerkiksi työeläkeyhtiöistä. Uudistukset tulevat vaatimaan kuitenkin isoja sijoituksia kehittämistyöhön tulevina vuosina. 

Etuuskäsittelyn automatisointi alentaa pidemmällä aikavälillä työttömyyskassojen hallinnollisia kustannuksia. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden parantaa henkilökohtaista asiakaspalvelua – verkossa tapahtuvaa jäsenten palvelua tai puhelinpalvelua. Uudistustyössä onkin tärkeää miettiä yhtä matkaa koko työttömien palvelukokonaisuus. 

Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan TE-toimistojen ja työttömyyskassojen sekä Kelan välistä työnjakoa: voidaanko esimerkiksi joitakin työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä siirtää TE-toimistoista etuuden maksajien hoidettavaksi. 

Palvelukokonaisuuden uudistukseen kuuluu keskeisesti myös tieto- ja asiakasjärjestelmien uudistaminen. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessa työtön työnhakija voi kirjautua yhteen järjestelmään, jonka kautta hän voi hoitaa asiointinsa niin TE-toimiston, kunnan työllisyyspalveluiden ja työttömyysturvan maksajien kanssa. Tieto kulkee tehokkaasti, mutta samalla tietosuoja huomioiden.

Kassojen määrää vähennettävä merkittävästi

Työttömyyskassojen syntyhistoria ammattiyhdistysten yhteydessä näkyy edelleenkin siinä, että suurin osa kassoista on ammattiala- tai ammattikuntakohtaisia. Vuosien varrella kassojen määrä on vähentynyt rajusti, sillä vielä 20 vuotta sitten kassoja oli lähes 50. Nyt työttömyyskassoja on jäljellä 26.

Työttömyyskassojen rahoitus muodostuu jäsenmaksuista, työllisyysrahaston maksamasta osuudesta ja valtionosuudesta. Työttömyyskassalain mukaan täyden valtionosuuden saadakseen työttömyyskassan jäsenmäärän on oltava vähintään 8 000.  

Tällä hetkellä työttömyyskassalaki ohjaa rahoituksen kautta kassojen jäsenmäärän minimiä. Alle 8 000 jäsenmäärällä valtionosuutta alennetaan suhteessa jäsenmäärään.  

Tässä blogikirjoituksessa kuvatut tarpeet uudistuksiin johtavat väistämättä siihen, että työttömyyskassoja on järkevää jatkossa olla huomattavasti nykyistä vähemmän. Tästä syystä SAK ajaa muutosta, jossa kassojen jäsenmäärän alaraja olisi jatkossa huomattavasti nykyistä korkeampi – esimerkiksi 50 000. 

Suuremmat kokonaisuudet turvaavat paremmin työttömyyskassojen toimintaedellytykset taloudellisesti vaikeina aikoina ja vastaavat myös työelämän muutostarpeisiin. Uudistamalla kassojen toimintaa, voimme taata työttömäksi jääville kilpailukykyiset ja laadukkaat palvelut ja samalla tehdä aiempaa helpommaksi kassaan liittymisen myös niille palkansaajille, jotka eivät kuulu kassaan nyt lainkaan.