Oikeushallintovirastoselvitys

SAK:n lausunto oikeusministeriölle
29.05. 09:25

Oikeusministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

VN/6598/2018
Lausuntopyyntönne 29.3.2019

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:

Kansalliset ja kansainväliset säädökset edellyttävät erillisvirastojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Miten katsotte hallinto- ja tukitehtävien yhteen kokoamisen vaikuttavan erillisvirastojen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen?

Erillisvirastojen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen molemmissa ehdotetuissa malleissa vaikuttaa se, mitkä tehtävät määritellään hallinnollisiksi tehtäviksi ja siirrettäviksi keskitettyyn yksikköön. Selvityksessä on joissakin kohtaa todettu mm. viestinnällisten asioiden siirtäminen hallintovirastoon. Tältä osin on mm. syytä selvittää tarkemmin, millä tavalla ko. uudistus vaikuttaisi erillisvirastojen mahdollisuuksiin suorittaa suoraa ja tarvittaessa nopeaa viestintää. Lisäksi selvitettävä, miten tämä keskitetty viestintä vaikuttaisi substanssiasioiden esille tuomiseen viestinnässä.

Erillisvirastojen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen vaikutetaan suurelta osin ja viimekädessä virastoille myönnettävillä taloudellisilla resursseilla. Tältä osin on toki välttämätöntä, että tulosneuvotteluihin osallistuvat sekä erillisvirastot että hallintoasioista vastaava virasto. Lisäksi tulosneuvotteluissa tulisi olla kustakin erillisvirastosta henkilöstöryhmien edustus.

Selvityksessä todetaan, että erillisvirastojen virkojen perustamista, lakkauttamista ja muuttamista sekä siirtämistä koskeva toimivalta esitetään siirrettäväksi oikeusministeriöstä hallintovirastolle. Tämä vahvistaisi varmasti erillisvirastojen riippumattomuutta, mutta antaa samalla jatkossa hyvin merkittävän roolin hallintovirastolle virkojen lukumäärien suhteen. Selvityksessä toki todetaan, että erillisvirastojen riippumattomuuden vuoksi niiden henkilöstön nimittämistoimivalta säilytettäisiin erillisvirastoilla. SAK lausuu tältä osin, että olisi hyvä vielä selvittää vaikuttaako jo virkojen määrästä päättäminen tai niiden siirtäminen niin keskeisesti erillisvirastojen toimintaedellytyksiin, että niistä päättäminen on asianmukaista siirtää hallinnollisista tehtävistä yksinomaan vastaavalle hallintovirastolle tai hallintotehtävin laajennetulle tietosuojavirastolle. Tarkoittaako tämä toimivaltajako jo lähtökohtaisesti, että hallinnollisille asioille annetaan suurempi painoarvo virkojen perustamisten ja siirtojen osalta kuin itse substanssiasioille.

Selvityksessä on todettu, että erillisvirastojen nykyinen toimintatapa eli hallinnollisten tehtävien hoitaminen kussakin erillisvirastossa takaa parhaiten riippumattomuuden ja itsenäisyyden. Selvityksessä on myös tuotu esille kokemuksia erilaisten virastokulttuurien yhteensovittamisesta, joiden merkitystä tulee myös arvioida tarkemmin.

SAK lausuu tältä osin, että mikäli erillisvirastojen hallinnollisten toimintojen yhdistäminen ei merkitse virkojen vähentämistä nykyisestä määrästään kussakin erillisvirastossa on hallinnon toimenpiteiden yhdistämiselle perusteita. Mikäli yhdistäminen tältä osin tarkoittaa kuitenkin käytännössä jo tässä vaiheessa tai myöhemmin toimintojen tehostamista yksittäisissä erillisvirastoissa, ei tähän ole SAK:n käsityksen mukaan mahdollisuuksia erillisvirastojen nykyresursseilla. Edelleen siirrettävien hallinnollisten tehtävien laadulla, erillisvirastojen osallistumistavalla, virkojen perustamisen organisoinnilla sekä henkilöstön mukana ololla päätösten valmistelussa jne. on merkittävä osuus käytännön toimintaan.

Miten arvioitte hallintotehtävien yhteen kokoamisen vaikuttavan erillisvirastojen perustehtävien hoitamisen uskottavuuteen loukattujen ihmisten suojaamisen ja edistettävien arvojen kannalta?

Kohteena olevien erillisvirastojen osalta on jo nyt tilanne, että niiden resurssit henkilöstömäärineen ovat varsin pienet suhteutettuna laajaan ja kansalaisten oikeusturvan kannalta merkityksellisiin tehtäviin. Monessa virastossa hallinnollisia tehtäviä tehdään koko nykyhenkilöstön voimin, joten mahdollisen hallinto- ja tukitehtävien yhteen kokoamisen jälkeen ei virastoista useinkaan ole mahdollista siirtää virkoja ilman, että substanssiasioiden käsittelyedellytykset heikkenevät. Näin ollen uudistuksen tavoitteena ei voi missään määrin olla, että hallintotehtäviä siirrettäessä siirretään samalla erillisvirastojen olemassa olevaa henkilöstöä. Tämä vaikuttaisi välittömästi heikentävällä tavalla erillisvirastojen edellytyksiin huolehtia niiden perustehtävistä. Selvityksessä mainitaan monessa kohtaa hallintotehtävien yhdistämisellä saataviin synergiaetuihin ja resurssien kohdistamiseen tehokkaammin. Ensisijaisena tavoitteena tulee kuitenkin olla nykyisten erillisvirastojen substanssialueen edellytysten kehittäminen.

Esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun toimiston osalta selvityksessä on mainittu kahden henkilön vastaavan hallinnollisista tehtävistä ja lisäksi viestintää hoitaa toimistossa kolmas henkilö. Edelleen todetaan, että itse tasa-arvovaltuutetun ja hallinnollisen ylitarkastajan tehtävistä kuluu 20 % hallinnollisiin tehtäviin. Viraston koko henkilöstömäärä on ainoastaan 10 henkilöä. Pelkästään kirjallisia yhteydenottoja tehdään tasa-arvovaltuutetun toimistoon vuosittain puolisen tuhatta. Tasa-arvovaltuutetun toimiston resurssit ovat tälläkin hetkellä erittäin alimitoitetut. Hallinnollisten tehtävienkään siirtämisellä ei välttämättä ratkaista tätä ongelmaa.

Tulisiko jatkovalmistelussa preferoida jompaakumpaa ehdotetuista hallintovirastomalleista? Mitkä ovat perustelut kannallenne?

Mikäli hallintovirastomallien osalta täytetään edellä olevat edellytykset on kokonaan erillinen hallintovirasto malli, jossa kaikki yhdistettävät erillisvirastot ovat samanlaisten toimintatapojen piirissä.

Miten arvioitte selvityksessä esitettyä toimivallan jakoa ja tehtävien valmistelu- ja ratkaisumalleja oikeusministeriön, hallintoviraston ja erillisvirastojen välillä? (Ehdotuksia on käsitelty selvityksen luovutuskirjeessä s. 9-12 sekä luvuissa 15-17.)

Ks. edellä lausuttu.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry