Luonnos Suomen ensimmäiseksi raportiksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta

Ulkoasiainministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 21.3.2018
HEL7MO743-13

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:

Luonnoksessa on varsin kattavasti selostettu Suomen lainsäädäntöä. Kohtuullisista mukautuksista voisi mainita myös työtuomioistuimen oikeuskäytännön ja työehtosopimusten määräykset. Työtuomioistuin katsoi tuomioissaan TT 2018:8 ja TT 2016:65, että työtehtäviä ei ollut millään tavoin mukautettu vastaamaan työntekijöiden jäljellä ollutta työkykyä, minkä vuoksi irtisanomisiin ei ollut työehtosopimuksen mukaista syytä. Monissa työehtosopimuksissa on työvoiman vähentämistä koskeva määräys, jonka mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä.

Luonnoksessa omaksuttu tapa selostaa Suomen lainsäädäntöä ei ole kuitenkaan ongelmaton. Keskittyminen vain niihin asioihin, jotka kansallisesti edistävät vammaissopimuksen täytäntöönpanoa antaa lukijalle sen käsityksen, että kaikki olisi kunnossa. Yleissopimuksen noudattamista valvova komitea ei saa kuitenkaan todellista kuvaa, jos sopimukseen sitoutunut valtio ei monipuolisesti selosta kansallista tilannetta. Raportissa on tämän vuoksi oikeasti arvioitava vammaisten ihmisten kokemuksia ja oikeuksien toteutumista.

Raportissa olisi hyvä olla osio, jossa tuodaan esiin myös vammaisten ihmisten vielä toteutumattomia oikeuksia. Vammaiset ihmiset eivät esimerkkisi pääse töihin, heille maksetaan liian pientä palkkaa, tilattua kuljetusta ei tule jne. Työnantajat käyttävät osatyökykyisille ja vammaisille henkilöille tarkoitettuja erilaisia työllistymisohjelmia ja harjoittelupaikkoja usein väärin niin, että työllistetyille maksetaan ohjelman tai harjoittelun sallimaa pienempää palkkaa, vaikka he tekevät samaa työtä kuin muutkin työntekijät, minkä vuoksi heille siis tulisi maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Vammaisten ihmisten oikeudet eivät siis käytännössä toteudu, vaikka lainsäädäntömme näyttääkin monin osin olevan kunnossa ja täyttävän vammaissopimuksen vaatimukset. Oikeuksien täysimääräiseksi toteutumiseksi tarvitaan enemmän ja tehokkaampaa valvontaa. Tämä tarkoittaa valvontaviranomaisille lisää henkilöstöä. Tarvitaan myös lisää koulutusta ja tiedottamista.

Vammaisilla henkilöillä kuten muillakin yhteiskunnan vähemmistöillä on usein tilanteita, joissa heitä säännöllisesti kohdellaan eri tavalla kuin muita. Kyse on tällöin yleensä vammaisuuden perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Muun muassa tällaisiin tilanteisiin puuttumista varten on säädetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunta. Tällaisten matalan kynnyksen keinojen lisäksi tarvitaan kuitenkin vammaisjärjestöille mahdollisuus riitauttaa asia tuomioistuimessa. Vammaisten ihmisten oikeuksiin pääsemistä on tämän vuoksi edistettävä säätämällä järjestöjen kanneoikeus.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry