Sosiaaliturvaa on kehitettävä ja turvaverkkoja parannettava
Orpon-Purran hallitus on tehnyt sosiaaliturvaan 1,9 miljardin euron leikkaukset, joista 900 miljoonaa on kohdistunut ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Työntekijöiden sosiaaliturvaa on leikattu erityisesti työttömyysturvasta, asumistuesta sekä sairauspäivärahoista. Toimeentulotukea on myös heikennetty eikä etuuksien tasoa ole korotettu indekseillä. Mittavat leikkaukset ovat heikentäneet hyvinvointivaltiota, romuttaneet ansioturvaa sekä pakottaneet ihmisiä hakemaan viimesijaisia etuuksia. Leikkaukset ovat kohdistuneet usein samoihin henkilöihin ja lisänneet köyhyyttä.
Sosiaaliturvan leikkaaminen ei ole oikea eikä tehokas keino työllisyyden edistämiseksi. Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata henkilön toimeentulo silloin, kun henkilö on perhevapailla, työkyvyttömänä, työttömänä tai eläkkeellä. Työllistymisen näkökulmasta on olennaista tukea henkilön työ- ja toimintakykyä, osaamista sekä työllistymistä mahdollistavia toimia. Jos Suomi haluaa edetä kohti joustoturvamallia, turvan ohella työttömien palveluiden kehittäminen ja vahvistaminen on olennaista.
Työeläkejärjestelmän muutoksista on sovittava kolmikantaisesti
Yhteiskunnassa ihmisillä on tarve varautua vanhuuteen, työkyvyttömyyteen ja läheisen poismenoon. Työeläkejärjestelmä on keskeinen ratkaisu tähän tarpeeseen. Työeläkkeet ovat lakisääteisiä, pakollisia, etuusperusteisia ja ansiosidonnaisia. Nämä piirteet ehkäisevät tehokkaasti eläkeläisköyhyyttä.
Työeläkejärjestelmän tulevaisuus tulee turvata. Viime vuosien uudistusten takia akuuttia tarvetta isommille eläkeuudistuksille ei ole, mutta pienempää muutostarvetta voi olla jatkuvasti. Muutokset tulee tehdä vakiintuneen tavan mukaan kolmikantaisesti. YEL-työtuloa tulee kehittää niin, että alivakuuttaminen vähenee, valtion rooli YEL:n rahoituksessa pienenee ja kilpailuneutraliteetti suhteessa palkansaajana tehtävään työhön paranee.
SAK:n ratkaisu
Muutokset työeläkejärjestelmään tulee tehdä vakiintuneen tavan mukaan kolmikantaisesti.
YEL-työtuloa on kehitettävä niin, että alivakuuttaminen vähenee, valtion rooli YEL:n rahoituksessa pienenee ja kilpailuneutraliteetti suhteessa palkansaajana tehtävään työhön paranee.
Työttömien toimeentuloa on parannettava
Työttömyysturvaleikkaukset ovat lisänneet pienituloisuutta sekä vaikeuttaneet osa-aikatyötä tekevien työssäkäynnin edellytyksiä. Ansiopäivärahan porrastamisen myötä ansioturvan taso on laskenut osalla jopa perusturvan tasolle. Työttömänä olevat joutuvat enenevässä määrin turvautumaan asumistukeen ja toimeentulotukeen.
Työttömyysturvan suojaosan poistaminen on heikentänyt työttömien kannustimia ottaa vastaan lyhytkestoista työtä ja heikentänyt työllisyyttä. Poisto on vähentänyt sovitellun päivärahan saajien määrää lisäten kokoaikaista työttömyyttä. Myös pimeän työn teettäminen ja tekeminen on lisääntynyt.
SAK:n ratkaisu
- Parannetaan pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työttömyysturvaa.
- Palautetaan soviteltuun työttömyysturvaan suojaosa.
- Lisätään työttömyysturvaan lapsikorotus.
- Lievennetään ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastusta:
- Ensimmäinen noin kahden kuukauden kohdalla oleva porras siirretään kuuden kuukauden kohdalle ja toinen porras poistetaan.
Asumistuki on kohdennettava paremmin työssäkäyville
Heikennykset asumistukeen ovat lisänneet toimeentulon haasteita sekä vaikeuttaneet pienipalkkaista ja osa-aikatyötä tekevien työssäkäynnin edellytyksiä. Suojaosan palauttaminen parantaa työllisyyttä osa-aikatyön lisääntymisen myötä.
SAK:n ratkaisu
- Säilytetään asumistuki erillisenä etuutena eikä liitetä sitä esimerkiksi yleistuen osaksi.
- Näin varmistetaan, että asumistukea voi saada myös ne henkilöt, jotka eivät saa yleistukea tai muuta vastaavaa etuutta.
- Palautetaan asumistuen ansiotulovähennys eli suojaosa.
- Nostetaan korvausaste 70 prosentista takaisin 80 prosenttiin.
- Nostetaan hyväksyttävien asumismenojen rajaa kuntaryhmittäin.