Keskusjärjestöiltä uusia keinoja nuorten saamiseksi työelämään
Ammatillisen koulutuksen 2+1-malli
Esityksessä korostetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuksen yhdistämistä. Se voisi toimia esimerkiksi niin, että opiskelija opiskelee ensin kaksi vuotta oppilaitoksessa ja suorittaa tutkinnon viimeisen vuoden työpaikalla oppisopimuksella (2+1 vuotta -malli). Joustava siirtyminen oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimukseen edistäisi työelämässä tarvittavien taitojen hankkimista ja sitä kautta työllistymistä. Lisäksi se lyhentäisi koulutusaikoja oppilaitoksessa ja vapauttaisi ammatillisen peruskoulutuksen resursseja enemmän tukea tarvitsevien opiskelijoiden käyttöön.
Tuettua oppisopimuskoulutusta nuorille
Toinen merkittävä tapa saada yhä useampi nuori kiinni työelämään on esityksen mukaan nuorten tuettu oppisopimuskoulutus. Malli sisältää erilaisia keinoja tukea opiskelijaa, työpaikkaa ja työpaikkaohjaajaa sekä rekrytointivaiheessa että koulutuksen aikana. Ennen työsuhteen solmimista voisi olla käytössä ns. ennakkojakso, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua toimialaan ja työpaikkaan sekä työnantajalle mahdollisuuden arvioida nuoren soveltuvuutta työtehtäviin. Lisäksi opiskelija voisi saada vertaisryhmän tukea sekä oppisopimukseen valmistavaa koulutusta, jonka aikana hän suorittaa esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin. Työnantajalle ja työpaikkaohjaajalle puolestaan olisi tarjolla tukea koulutuksen järjestäjän suunnasta sekä korotettua koulutuskorvausta/palkkatukea.
Uudessa esityksessä keskitytään löytämään uusia koulutuspolkuja niille nuorille, jotka ovat jääneet ilman ammatillista koulutusta tai keskeyttäneet sen. Sitä tukee esityksessä muun muassa avoin ammattiopisto -toimintamalli. Lisäksi päämääränä on kehittää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen yhteyksiä työelämään kaikilla koulutusasteilla.
Oppilaitoksessa opiskelu jatkossakin ensisijaista
Keskusjärjestöt esittävät, että nuorisotakuun toteuttamiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen perusasteen koulutuksen varassa oleville alle 30-vuotiaille on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta. Järjestöt korostavat, että oppilaitosmuotoisella ammatillisella peruskoulutuksella on myös jatkossa keskeinen rooli nuorten työelämässä tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä on uudistettava, jotta voidaan lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja toteuttaa joustavat, yksilölliset koulutuspolut. Ammatillisen koulutuksen monimuotoisen järjestäjäkentän toimintaedellytykset tulee turvata ja rahoitus maksaa myös jatkossa suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle.
Työurasopimuksen pohjalta käynnistyneen keskusjärjestöjen ryhmän esitys luovutettiin tänään 18. lokakuuta opetusministeri Jukka Gustafssonille ja työministeri Lauri Ihalaiselle.
Työurasopimuksen mukaisesti neuvottelut toimialakohtaisista nuorten työllistämissopimuksista jatkuvat toimialakohtaisesti marraskuun loppuun asti.
- Keskusjärjestöjen esitykset nuorten työllisyyden edistämiseksi
- Esityksiin liittyvä kalvosarja
Lisätietoja:
- SAK: Kehittämisjohtaja Saana Siekkinen, puh. 040 834 5030
- STTK: Koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Heinikoski, puh. 040 564 7001
- Akava: Ekonomisti Heikki Taulu, puh. 050 361 2869
- EK: Koulutuspoliittinen asiantuntija Mirja Hannula, puh. 040 500 2506
- Valtion työmarkkinalaitos: Neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola, puh. 040 841 7080
- Kirkon työmarkkinalaitos: Työmarkkina-asiamies Katariina Kietäväinen, puh. 050 583 9824
