Liittojen esitykset SAK:n syysedustajistolle 2018

Edustajisto muutti SAK:n hallituksen lausuntoa esitykseen 5. Muutos näkyy kursivoituna (poisto) ja lihavoituna (lisäys).

Sisällys

1 Muutosesitys vuosilomalain lomapäivien laskentaan
Teollisuusliitto

2 Kokoustoiminnan läpinäkyvyys SAK:n päätäntävaltaelimissä
Sähköalojen ammattiliitto

3 SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteistyötä ja koordinointia tiivistettävä
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM

4 Työttömyysturvaa on kehitettävä kannustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Teollisuusliitto

5 Työttömyysturvan lisäpäivät säilytettävä
Rakennusliitto

1 Muutosesitys vuosilomalain lomapäivien laskentaan

Teollisuusliitto

Teollisuusliitto ry esittää, että SAK vaikuttaa vuosilomalain muutokseen niin, ettei vuosiloman laskennassa jatkossa huomioida vuosilomapäiväksi lauantaita ja SAK edustajistolle päätettäväksi, että edustajisto edellyttää kyseisen muutosesityksen ottamista valmisteltavaksi ja huomioon otettavaksi uudistettavan vuosilomalain valmistelutyössä.

SAK:n edustajiston lausunto 22.11.2018

Teollisuusliitto esittää, että vuosilomalain laskentasääntöä tulisi lainsäädännössä muuttaa siten, että vuosiloman laskennassa ei huomioitaisi lauantaita vuosilomapäivänä.

Vuosilomalain kokonaisuudistus on suhteellisen tuore, sillä vuosilomalain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2015 (162/2005). Lakiuudistuksen kolmikantaisessa valmisteluprosessissa oli esillä myös Teollisuusliiton esittämä asia eli vuosilomalain loman antamista koskevan laskentasäännön muuttaminen nykyisestä 6-päiväisestä 5-päiväiseen viikkoon. Asia ei kuitenkaan edennyt varsinaiseen yhteisymmärrykseen eikä lopulliseen lakiesitykseen saakka.

Teollisuusliiton esitys on monelta osin varsin kannatettava. Työviikon pituuden ollessa nykyään pääsääntöisesti viisipäiväinen, on lomien laskeminen "teennäisesti" kuuden viikoittaisen työpäivän mukaan vanhan lainsäädännön peruja. Samasta asiasta on usein määräyksiä myös työehtosopimuksissa, jotka nekin tulisi muuttaa saman sisältöiseksi. Vuosilomalain kokonaisuudistuksen tultua voimaan aivan äskettäin, ei kyseisen lain yhtä keskeisintä elementtiä ole realistista muuttaa osittaisuudistuksenakaan aivan lähiaikoina.

Päätös:

SAK vaikuttaa tulevissa lainsäädäntöuudistuksissa vuosilomain uudistamiseen siten, että loman antamista koskeva nykyinen 6-päiväinen viikoittainen laskentasääntö modernisoitaisiin 5-päiväiseksi.

2 Kokoustoiminnan läpinäkyvyys SAK:n päätäntävaltaelimissä

Sähköalojen ammattiliitto

Taustaa:

SAK:n työvaliokunnan, hallituksen ja edustajiston pöytäkirjoja ei nykykäytännön mukaan jaeta hallituksen ja edustajiston jäsenille. Kyseisten toimielinten jäsenet saavat pöytäkirjat nähtäväkseen erikseen pyytämällä. Tämä toimintamalli on siinä mielessä ongelmallinen, että toimielinten jäsenillä ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka tehty päätös on kirjattu. Esimerkiksi edustajiston kokouksessa tehty päätöskin saattaa jäädä epäselväksi monelle edustajiston jäsenelle.

Yhdistyslain 503/1989 31 §:n 1. momentissa määrätään, että "kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja". Lisäksi yhdistyslain 3. momentti edellyttää, että "yhdistyksen jäsen voi pyynnöstä saada pöytäkirjat nähtäväkseen". SAK:n säännöissä ei ole erikseen mainittu pöytäkirjan sisältöä eikä niiden jakelua.

Esitys:

Sähköalojen ammattiliitto ry esittää, että SAK:n edustajiston kokouksista pöytäkirjat toimitettaisiin edustajiston jäsenille sekä hallituksen varsinaisille- ja varajäsenille. SAK:n työvaliokunnan ja hallituksen kokouksista pöytäkirjat toimitettaisiin hallituksen varsinaisille ja varajäsenille.

Tällä menettelyllä SAK:n toiminta avautuu jäsenliitoille paremmin ja luottamus keskusjärjestön tekemiseen kasvaa.

SAK:n edustajiston lausunto 22.11.2018

Sähköalojen ammattiliitto ry esittää aloitteessaan, että SAK:n edustajiston kokouksista toimitettaisiin pöytäkirjat edustajiston jäsenille sekä hallituksen varsinaisille ja varajäsenille. SAK:n työvaliokunnan ja hallituksen kokouksista pöytäkirjat toimitettaisiin hallituksen varsinaisille ja varajäsenille. Tällä menettelyllä SAK:n toiminta avautuisi jäsenliitoille paremmin ja luottamus keskusjärjestön tekemiseen kasvaa.

SAK:n edustajiston kokousmateriaali toimitetaan edustajille sähköisesti ja materiaalit löytyvät pääsääntöisesti myös SAK:n nettisivuilta. Päätöspöytäkirja kokouksesta voidaan toimittaa jatkossa erikseen.

SAK:n hallitus on päättänyt, että SAK:n asiakirja-aineiston salaisuusraja on 12 vuotta. Hallituksen pöytäkirjat ovat hallituksen jäsenten nähtävissä SAK:n toimistossa aina pyydettäessä ja pöytäkirjanotteet ovat saatavissa aina tarvittaessa.

SAK:n työvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevia asioita ja on keskusteleva elin. Työvaliokunnassa keskusteltavana olleet asiat tulevat aina hallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi.

Päätös:

SAK:n edustajiston pöytäkirjat toimitetaan jatkossa sähköisesti edustajiston ja hallituksen jäsenille.

3 SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteistyötä ja koordinointia tiivistettävä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM

Kulunut Sipilän hallituksen kausi sekä viimeisin liittokohtainen neuvottelukierros ovat haastaneet SAK:n ja sen jäsenliitot. EK on vetäytynyt työmarkkinatoiminnasta, kun taas Suomen Yrittäjät ovat pyrkineet sanelemaan ehdot työelämään.

Keskusjärjestömme rooli ja merkitys korostuvat juuri nyt: tulevalla vaalikaudella on varmistettava, että suomalainen sopimisen kulttuuri jatkuu ja palkansaajan ääni säilyy vahvana kaikessa päätöksenteossa. Myös SAK:n jäsenliittojen keskinäinen koordinaatio ja vahvan yhteistyön tarve korostuu entisestään. Keskusjärjestömme liittoperheen toiminnan koordinointi ja mandaatti vaikuttaa lainsäädäntöön on edelleen vahva. Seuraava liittokierros käynnistyy vajaan vuoden päästä syksyllä 2019. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, millainen hallituspohja maallamme tulee olemaan ja kuinka se vaikuttaa tulevaan neuvottelukierrokseen.

Vuosina 2017–2018 käydyllä liittokohtaisella sopimusneuvottelukierroksella työnantajaliitot onnistuivat ay-liikettä paremmin saamaan läpi omia tavoitteitaan. Työnantajaliitot koordinoivat tiukasti sekä palkankorotusten tasoa ja muotoa sekä ratkaisujen kustannusvaikutuksia. Samalla alakohtaisten työehtojen kehittämisen liikkumatila jäi jopa keskitettyjä ratkaisuja kapeammaksi. On selvää, että SAK-laisten liittojen on välttämätöntä tiivistää yhteistyötään neuvotteluissa, jotta työntekijöiden työehtoja voidaan jatkossa parantaa.

Tulevalla vaalikaudella päätetään myös tulevaisuuden työelämän suunta. SAK:n on jäsenliittoinen varmistettava sopimusjärjestelmän oikeudenmukaisuus sekä työelämän tasa-arvo, alustatalouden pelisääntöjen reiluus, työntekijöiden osaamisen kehittyminen ja kaikkien mukana pysyminen työelämän murroksessa. Nykyinen hallitus on tarjonnut vain heikennyksiä SAK-laisten liittojen jäsenille. Seuraavan vaalikauden aikana on olennaista, että uudistustyötä tehdään kolmikantaisesti. Perhevapaa-, sosiaaliturva- ja sote-uudistukset tarvitsevat palkansaajien näkemystä ja sitoutumista.

Työnantajaliitoille ojennetaan vastaavanlainen mahdollisuus laatia esityslista myös tuleville neuvottelukierroksille, jos emme pysty parantamaan palkansaajaliikkeen sisäistä koordinaatiota. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lopetettua työmarkkinatoimintansa SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteistyö korostuu entisestään. SAK:lla onkin edelleen vahva mandaatti edustaa jäsenliittojaan. Se pystyy myös tarjoamaan jäsenliittojensa yhteistyölle toimivan kehyksen.

Julkisten ja Hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittävät SAK:n edustajistolle, että SAK liittojen liittona toimii suomalaisen työelämän keskeisenä toimijana

• koordinoimalla vahvasti SAK-laisten liittojen yhteistyötä palkansaajille myönteisen hallituksen ja hallitusohjelman aikaansaamiseksi
• ottamalla käyttöön syksyllä 2019 käynnistyvällä sopimuskierroksella SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen palkkaneuvottelujen koordinaatiomalli ja panemalla sen toimeen 1.1.2019 lukien sekä
• toimimalla yhdessä jäsenliittojensa kanssa sopimusneuvottelujen koordinoijana, mihin yhteistyöhön kuuluu mm. yhteisen talouden tilannekuvan määrittäminen, vähintään yhden yhteisen laadullisen tavoitteen asettaminen, neuvottelujen etenemisen yhteisen seuraaminen sekä tavoitteeseen pääsyn varmistaminen kaikilla jäsenliittojen sopimusloilla.

SAK:n edustajiston lausunto 22.11.2018

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittävät, että SAK liittojen liittona toimii suomalaisen työelämän keskeisenä toimijana

• koordinoimalla vahvasti SAK-laisten liittojen yhteistyötä palkansaajille myönteisen hallituksen ja hallitusohjelman aikaansaamiseksi
• ottamalla käyttöön syksyllä 2019 käynnistyvällä sopimuskierroksella SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen palkkaneuvottelujen koordinaatiomalli ja panemalla sen toimeen 1.1.2019 lukien sekä
• toimimalla yhdessä jäsenliittojensa kanssa sopimusneuvottelujen koordinoijana, mihin yhteistyöhön kuuluu mm. yhteisen talouden tilannekuvan määrittäminen, vähintään yhden yhteisen laadullisen tavoitteen asettaminen, neuvottelujen etenemisen yhteisen seuraaminen sekä tavoitteeseen pääsyn varmistaminen kaikilla jäsenliittojen sopimusaloilla.

Kuluvan hallituskauden aikana maan hallitus on pyrkinyt olemaan aktiivinen päätöksentekijä asioissa, jotka kuuluvat työmarkkinaosapuolten kolmikantaisesti neuvoteltaviksi ja sovittaviksi. Nykyisen hallituksen tapana on ollut antaa järjestöille toimeksianto ja lopputulos valmiina. Jollei siihen järjestöjen toimesta päästä, hallitus tekee omat ratkaisunsa asian suhteen. Tämä ei ole kolmikantaista sopimista vaan yksipuolista sanelua.

Työnantajapuoli on käytännössä vetäytynyt työelämän kehittämisestä sopimusteitse. Hallitus on tässä tilanteessa toiminut työnantajien ja yrittäjien asiamiehenä, heikentäen yksinomaan työntekijöiden asemaa ja ajaen Suomen Yrittäjien tavoitteita työehtojen ja sosiaaliturvan murentamisesta. Viimeisin esimerkki tästä on irtisanomissuojan heikentäminen työsopimuslaissa.

Tilanteen muuttamiseksi SAK vaikuttaa siihen, että tuleva hallitusohjelma kaudelle 2019–2023 on palkansaajien asemaa parantava ja työ- ja sosiaalilainsäädäntöä kehitetään kolmikantaisesti. Lisäksi liittojen tulisi päästä yhteisymmärrykseen tulevan neuvottelukierroksen menettelytavoista ja tavoitteista. Nämä päätökset tehdään viimekädessä SAK:n hallituksessa.

Tässä edustajiston kokouksessa on käsittelyssä palkkapoliittisen ohjelman toinen osa, mikä tarkoittaa osaltaan konkreettisia toimenpiteitä koordinaation kehittämiseksi. Liittojen koordinaatiossa aloitetaan näin uusi vaihe.

Päätös:

SAK koordinoi yhdessä liittojen kanssa toimenpiteitä palkansaajamyönteisemmän hallitusohjelman aikaansaamiseksi. Tämän tavoitteen toteutumiseksi sekä äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on jo käynnissä yhteinen projekti.

Uuden palkkapoliittisen ohjelman myötä otetaan käyttöön ajan kanssa kehittyvä koordinaatiomalli, joka tähtää pitkäjänteisesti sekä liittojen keskinäiseen että keskusjärjestön kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön neuvottelukierrosten aikana. Tämä edellyttää vahvaa sitoutumista yhteiseen toimintatapaan ja tavoitteeseen. Kokemusten karttuessa yhteistyötä voidaan vielä kehittää edelleen.

SAK:n koordinaatiolla tavoitellaan yhteistä taloudellista tilannekuvaa, laadullisten tavoitteiden asettamista, neuvottelujen etenemisen seurantaa sekä tavoitteeseen pääsyn varmistamista kaikilla jäsenliittojen sopimusaloilla.

4 Työttömyysturvaa on kehitettävä kannustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Teollisuusliitto

Työttömyysturvajärjestelmän pitäisi olla kannustava ja muun sosiaaliturvan kanssa joustavasti yhteen sovitettava. Sekä työttömän työnhakijan että toimeenpanon näkökulmasta keskeistä on järjestelmän selkeys ja etuuden hakuprosessin mutkattomuus, turha byrokratia pitäisi karsia pois. Meneillään olevalla hallituskaudella työttömyysturvaa on kuitenkin muutettu aivan päinvastaiseen suuntaan.

Järjestelmää on rakennettava työtöntä kannustavaan suuntaan, jossa toimeentulon turvaamisen lisäksi keskeisiä tekijöitä ovat työnhakijan mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja työelämävalmiuksien lisäämiseen. Kannustava järjestelmä ei pidä sisällään nykyisen kaltaisia rangaistuselementtejä – kohtuuttomia karensseja ja etuuden leikkausta (aktiivimalli ykkönen). Työttömyysturvajärjestelmää olisi kehitettävä niin, että työn vastaanottaminen olisi aina mahdollista ja toimeentulon turvaavaa työnhakijan tilanteesta riippumatta. Työttömyyden, työn ja palveluiden välillä siirtymisen tulisi olla niin joustavaa, ettei toimeentulo-ongelmia tarvitse missään vaiheessa pelätä.

Työttömyysturvan työnhakijaa kannustavan ja aktivoivan mallin tulisi olla lisäksi helposti ymmärrettävä ja kunkin työnhakijan tarpeen mukaiseen aktivointiin rohkaiseva ja motivoiva. Nyt voimassa oleva aktiivimalli ykkönen ja esityksenä oleva aktiivimalli kakkonen on korvattava mallilla, joka sisältää näitä elementtejä. Mallissa olisi nykyisestä poiketen palkittava aidosti aktiivisuudesta esimerkiksi aktiivitoimenpiteen ajalta maksettavalla korotetulla ansio-osalla ja hyväksymällä työnhaun yhdeksi aktiivitoimeksi sekä samalla luopua kohtuuttomista karensseista.

SAK:ssa meneillään olevassa kassahankkeessa pohditaan työttömyysturvan kehittämistä. Liittomme edellyttävät hankkeelta esitystä järjestelmän kehittämiseksi kannustavampaan ja joustavampaan suuntaan.

JHL ja Teollisuusliitto esittävät SAK:n edustajiston kokoukselle, että

SAK:ssa käynnissä oleva kassahanke tekee selkeän esityksen työttömyysturvajärjestelmän kehittämiseksi kannustavampaan ja joustavampaan suuntaan.

SAK:n edustajiston lausunto 22.11.2018

JHL ja Teollisuusliitto esittävät aloitteessaan työttömyysturvajärjestelmän uudistamista kannustavampaan ja joustavampaan suuntaan. Työttömän työnhakijan ja toimeenpanon näkökulmasta keskeistä on järjestelmän selkeys sekä etuuden hakuprosessin mutkattomuus. Meneillään olevalla hallituskaudella työttömyysturvaa on kuitenkin muutettu aivan päinvastaiseen suuntaan.

SAK:ssa on tämän vuoden aikana käynnissä työttömyysturvan kehittämishanke, jossa ovat mukana SAK:laiset jäsenliitot sekä työttömyyskassat. Hankkeen tavoitteena on saada työttömyyskassajärjestelmä vastaamaan tulevien vuosien tarpeisiin muutoksia ennakoiden, arvioida ja tehdä ehdotuksia liittojen/kassojen roolista työttömien palvelujen tarjoajina sekä tehdä kehittämisehdotuksia työttömyysturvajärjestelmän uudistamiseksi.

Hankkeessa keskitytään syyskauden aikana työttömyysturvan kehittämisehdotuksiin. Keskeisinä teemoina ovat työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen, tulorekisterin mahdollisuuksien hyödyntäminen erityisesti sovitellussa päivärahassa, pätkä- ja keikkatyön aikaisen toimeentulon turvaaminen nykyistä joustavammin sekä palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistävän yhdistelmävakuutuksen edistäminen.

Liitot esittävät aloitteessaan myös hallituksen aktiivimallien korvaamista mallilla, joka olisi työttömälle helposti ymmärrettävä sekä tukisi työntekijän tarpeesta lähtevää, rohkaisevaa ja motivoivaa aktivoimista. Lisäksi kohtuuttomista karensseista olisi luovuttava.

SAK on jo keväällä esittänyt liittojen näkemyksen mukaisesti aktiivimallien korvaamista kannustavalla työllistymismallilla. SAK:n mallissa työttömien henkilökohtaiset ja yksilölliset palvelut kannustavat työtöntä löytämään uuden työn. Työttömyysturvan karenssijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karensseja lievennetään.

Päätös:

SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeessa valmistellaan ehdotus työttömyysturvan uudistamisesta kannustavampaan ja joustavampaan suuntaan. SAK tulee tarkentamaan myös ehdotuksiaan kannustavasta työllistymismallista.

5 Työttömyysturvan lisäpäivät säilytettävä

Rakennusliitto

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on jatkuvasti heikennetty. Muun ohella ikääntyneiden työttömien oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin. Ikääntyneiden työttömien asema työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole vastaavasti parantunut. Rakennusalalla työn tekeminen lopetetaan keskimäärin 58 vuoden iässä. Tilanne ei ole muuttunut miksikään viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä on jopa alentunut.

Raskas fyysinen työ kuluttaa ihmisen loppuun. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle oikeuttavaa näyttöä sairaudesta ei löytyisikään, useilla ikääntyvillä rakentajilla terveydentila estää entisen työn jatkamisen. Uudelleenkoulutus sellaiseen kevyempään ammattiin, jossa voisi työllistyä, on harvoille realistinen vaihtoehto.

Tällä hetkellä riittävän pitkälle työelämässä jaksavien pelastus on työttömyysturvan lisäpäivät. Työttömyysturva jatkuu, vaikka töitä tai työhön ottavaa työnantajaa ei löytyisi. Toimeentulo on niukkaa, mutta elämän varrella kertynyttä varallisuutta, yleensä asuntoa, ei välttämättä tarvitse myydä. Rakennusalan työttömyyskassalla on tällä hetkellä n. 550 kassan jäsentä työttömyysturvan lisäpäivillä.

SAK:n ei pidä enää antaa periksi ja suostua työttömyysturvan lisäpäiviä määrittävien ehtojen heikentämiseen. Puhumattakaan siitä, että lisäpäivät kokonaan poistettaisiin.

SAK:n edustajiston lausunto 22.11.2018

Rakennusliitto ry esittää, ettei SAK saa suostua työttömyysturvan lisäpäiviä määrittävien ehtojen heikentämiseen eikä varsinkaan lisäpäivistä kokonaan luopumiseen.

Työttömyysturvan lisäpäivät turvaavat ikääntyneiden työttömien toimeentulon ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan jälkeen. Edellytysten täyttyessä työttömyysturvaa voidaan maksaa eläkkeelle siirtymiseen saakka (65 v.). Vuonna 2017 työttömyysturvan lisäpäivärahaa sai noin 15 800 ikääntyvää työtöntä. Eniten lisäpäiväläisiä on teollisuuden aloilla.

Vuoden 2012 työurasopimuksessa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja korotettiin 60 vuodesta 61 vuoteen vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. Samassa yhteydessä sovittiin 60 vuotta täyttäneellä työttömällä olevan oikeus ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi ajaksi, että työssäoloehto täyttyy uudelleen. Päiväraha määräytyy näissä tapauksissa aiemman työsuhteen palkan perusteella. Ikääntyneille työnhakijoille tehdään myös työllistymissuunnitelman yhteydessä tarvittaessa työkykyarvio.

Vuoden 2014 eläkesopimuksessa lisäpäivärahaoikeutta ei muutettu. Sopimuksessa kuitenkin sovittiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 31.5.2019 mennessä lisäpäiväoikeutta koskevien muutosten vaikutuksia työntekijän työmarkkina-asemaan. Erityisesti sitä, miten työurasopimuksessa sovittu 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen työssäoloehdon täyttävään tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä toiminut. Mikäli osapuolet toteavat, että työurasopimuksessa sovitut toimet vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden alarajaa nostetaan 1961 syntyneistä alkaen yhdellä vuodella 62 vuoteen (vuosi 2022).

Keskusjärjestöt ovat pyytäneet ministeriöiltä 18.4.2019 mennessä selvitystä mm. työurasopimuksessa sovittujen toimien toteutumisesta, ikääntyneiden työllistymisestä sekä aktiivimallin vaikutuksista ikääntyneisiin. Ikääntyvien työllisyyttä käsitellään laajemmin myös kolmikantaisessa Hetemäen työryhmässä.

Päätös:

SAK on sitoutunut arvioimaan työttömyysturvan lisäpäivärahaa saavien tilannetta yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa eläkesopimuksen mukaisesti 31.5.2019 mennessä. SAK:n kantana on, että ikääntyvien työttömien (poistettu kursivoitu teksti) toimeentulo on turvattava (lisätty lihavoitu teksti) toimeentuloa ei heikennetä.