Liittojen esitykset SAK:n kevätedustajistolle 2019

Sisällys

1 Sähkön siirtohinnoittelu ja sähköverkkoyhtiöiden yritysten kohtuullisen voiton valvonta
Sähköalojen ammattiliitto

2 Työaikalaki, hätätyöhön tarkennus väärinkäytösten estämiseksi
Sähköalojen ammattiliitto

3 Työajan lyhentäminen tavoitteeksi
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

4 Sosiaaliturvaa uudistettava heikoimman ehdoilla
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

5 SAK:n ja sen jäsenliittojen neuvottelukoordinaatio
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM

6 EU-päätöksentekoon vaikuttamisen vahvistaminen SAK:laisessa liittoperheessä
Palvelualojen ammattiliitto PAM

7 Sosiaalinen työllistäminen ei saa tapahtua jo yrityksessä olevien osa-aikaisten työntekijöiden kustannuksella
Palvelualojen ammattiliitto PAM

8 Vuokratyöntekijöille sattuvat työtapaturmat saatava vähenemään
Palvelualojen ammattiliitto PAM

1 Sähkön siirtohinnoittelu ja sähköverkkoyhtiöiden yritysten kohtuullisen voiton valvonta

Sähköalojen ammattiliitto

Nykyinen sähkömarkkinalaki edellyttää jakeluverkkojen haltijoilta merkittäviä parannuksia sähkön toimitusvarmuuteen. Tällä pyritään ehkäisemään sääilmiöiden aiheuttamia ylipitkiä sähkökatkoja. Nämä pitkät sähkökatkot ovat olleet melko yleisiä haja-asutusalueilla. Keinoina sähkökatkojen lyhentämiseen ovat maakaapelointi, sähköjohtojen siirtäminen teiden varsiin ja leveämmät johtotiet.

Asia ei sinällään ole uusi, hyvälaatuisen eli häiriöttömän sähkön toimittaminen asiakkaille oli alueellisten sähköyhtiöiden yksi keskeisimpiä arvoja ennen sähkömarkkinalakia. Sähkömarkkinalaki toi mukanaan toimintojen eriyttämisvelvoitteen ja kilpailun useimmille osa-alueille sähkön siirtoa lukuun ottamatta, joka edelleen on alueellista monopolitoimintaa. Kilpailun myötä sähkön jakeluverkkojen huolto- ja kunnossapitotöissä toimiva henkilöstö väheni merkittävästi. Myös sähköyhtiöiden arvoissa on tapahtunut muutos, yhtiöt tulouttavat rahaa omistajilleen. Sähkön siirrosta on tullut varmaa ja tuottavaa liiketoimintaa.

Energiavirasto valvoo, etteivät sähkönjakeluverkkoyhtiöt käytä monopoliasemaansa väärin ja peri ylihintaa asiakkailtaan. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, sähkön toimittaa aina kyseisellä alueella toimiva verkkoyhtiö. Sähköenergian sen sijaan voi ostaa miltä tahansa sähkönmyyjältä Suomesta. Sähköverkkoyhtiöt ovat nostaneet sähkön siirtohintoja perusteenaan säävarman sähköverkon rakentaminen asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

Energiaviraston sähkön siirtohintojen valvontamekanismi on äärimmäisen sekava ja monimutkainen, tavalliselle sähkön kuluttajalle ylivoimainen selvitettävä. Lisäksi on huomioitava hyvin monien sähköverkkoyhtiöiden erittäin hyvät taloudelliset tulokset verrattain pitkältä ajalta. Nykytilanteessa on vähintäänkin epäselvää, onko energiavirasto onnistunut tehtävässään valvoa sähkönsiirron ylihinnoittelua. Tässä voidaan nähdä monopoliasemassa toimivien sähköverkkoyhtiöiden asiakkaiden oikeusturvaan liittyvä epäselvyys. Sähkönjakeluverkot on nähtävä osana kansallista infrastruktuuria.

Esitys

Sähköalojen ammattiliitto esittää, että SAK ryhtyy vaikuttamaan monopoliasemassa toimivien sähköverkkoyhtiöiden valvonnan ja sähkön siirtohinnoittelun valvontamekanismin läpinäkyvyyden lisäämiseksi asiakkaiden oikeusturvan parantamiseksi. Lisäksi on nostettava keskustelu sähkönjakeluverkkojen ulkomaisen omistuksen rajoittamisesta.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

Sähköliitto toteaa, että nykyinen sähkömarkkinalaki edellyttää jakeluverkkojen haltijoilta merkittäviä parannuksia sähkön toimitusvarmuuteen. Tällä pyritään ehkäisemään sääilmiöiden aiheuttamia ylipitkiä sähkökatkoja.

Häiriöttömän sähkön toimittaminen asiakkaille oli alueellisten sähköyhtiöiden yksi keskeisimpiä arvoja ennen sähkömarkkinalakia. Sähkömarkkinalaki toi mukanaan toimintojen eriyttämisvelvoitteen ja kilpailun useimmille osa-alueille sähkön siirtoa lukuun ottamatta, joka edelleen on alueellista monopolitoimintaa. Kilpailun myötä sähkön jakeluverkkojen huolto- ja kunnossapitotöissä toimiva henkilöstö väheni merkittävästi. Sähköyhtiöiden arvoissa on myös tapahtunut muutosta, kun yhtiöt tulouttavat rahaa omistajilleen. Sähkön siirrosta on tullut varmaa ja tuottavaa liiketoimintaa.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa, etteivät sähkönjakeluverkkoyhtiöt käytä monopoliasemaansa väärin ja peri ylihintaa asiakkailtaan. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa. Sähköverkkoyhtiöt ovat nostaneet sähkön siirtohintoja perusteenaan säävarman sähköverkon rakentaminen asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

Energiaviraston sähkön siirtohintojen valvontamekanismi on äärimmäisen sekava ja monimutkainen. Lisäksi huomioitavaa on monien sähköverkkoyhtiöiden hyvät taloudelliset tulokset verrattain pitkältä ajalta. Nykytilanteessa on epäselvää, onko Energiavirasto onnistunut tehtävässään valvoa sähkönsiirron asianmukaista hinnoittelua.

Sähkön hinta muodostuu kolmesta suunnilleen yhtä suuresta elementistä: sähköenergiasta, veroista ja sähkön siirrosta. SAK:n näkemyksen mukaan sähkön hinnannousun taustalla on ainakin säävarman verkon rakentamista edellyttävä sähkömarkkinalaki sekä uusien kansainvälisten sijoittajien aiempia omistajia korkeammat tuottovaatimukset. Lisäksi ulkomaalaisessa omistuksessa olevat yhtiöt ovat kiertäneet yhteisöveron maksua konserninsisäisten lainajärjestelyiden avulla.

Päätös:

SAK vaikuttaa monopoliasemassa toimivien sähköverkkoyhtiöiden valvonnan ja sähkön siirtohinnoittelun valvontamekanismin läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Lisäksi SAK pitää yllä keskustelua siitä, mikä kannattavuuden taso on sallittua monopoliliiketoiminnalle sekä mahdollisesta sähköyhtiöiden ulkomaisen omistuksen rajoittamistarpeista. SAK pyrkii myös vaikuttamaan, että sähkönsiirtoliiketoiminnassa ei kierretä yhteisöveron maksua.

2 Työaikalaki, hätätyöhön tarkennus väärinkäytösten estämiseksi

Sähköalojen ammattiliitto

Työaikalain hätätyötä koskevat määräykset ovat liian tulkinnanvaraisia, lain tulkinnasta vastaavat viranomaiset tekevät keskenään ristiriitaisia ratkaisuja yritysten tekemiin hätätyöilmoituksiin. Tämä mahdollistaa yritysten väärinkäytökset hätätyön käyttämisessä.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n asettaman sähkönjakelualaa koskevan ylityökiellon aikana 1.2. – 21.3.2018 alan yritykset tekivät yli 200 hätätyöilmoitusta aluehallintovirastoihin, kun niitä ilman ylityökieltoa olisi ollut korkeintaan murto-osa. Hätätyötä tehtiin kaikkiaan noin 2 400 tuntia normaalisti ylityön piiriin kuuluvaa työtä. Useat aluehallintovirastot hyväksyivät hätätyön piiriin lähes kaiken ilmoitetun työn, osa virastoista taas hylkäsi suuren osan yritysten tekemistä hätätyöilmoituksista. Saman tyyppisillä perusteilla laadittu hätätyöilmoitus on siis voinut tulla hyväksytyksi tai hylätyksi aluehallintovirastosta riippuen. Monet yritykset jatkoivat hätätyön teettämistä henkilökunnallaan aluehallintoviraston hylkäämistä hätätyöilmoituksista huolimatta.

Esitys

SAK edellyttää aluehallintoviranomaisilta yhtenäistä työaikalain mukaista tulkintaa hätätyöilmoitusten käsittelyssä. Aluehallintovirastojen toiminnasta vastaavan ministerin tulisi ottaa asia hoitoonsa ja ohjeistaa virastot valvomaan työaikalain noudattamista yhdenmukaisilla ohjeilla. Työaikalain hätätyötä koskeviin säädöksiin tulee lisätä sanktioita lain rikkomisesta.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

Sähköalojen ammattiliitto ry toteaa, että hätätyötä koskevat säännökset ovat työaikalaissa tulkinnanvaraisia. Lisäksi aluehallintoviraston hätätyösäännösten valvonta vaihtelee alueittain. Esimerkiksi liiton 1.2. – 21.3.2018 asettaman ylityökiellon aikana alan yritykset tekivät yli 200 hätätyöilmoitusta aluehallintovirastoihin, kun niitä ilman ylityökieltoa olisi ollut korkeintaan murto-osa. Hätätyönä tehtiin kaikkiaan noin 2 400 tuntia normaalisti ylityöksi luettavaa työtä. Useat aluehallintovirastot hyväksyivät hätätyöksi lähes kaiken ilmoitetun työn. Osa virastoista taas hylkäsi suuren osan yritysten tekemistä hätätyöilmoituksista. Saman tyyppisillä perusteilla laadittu hätätyöilmoitus on siis voinut tulla hyväksytyksi tai hylätyksi aluehallintovirastosta riippuen. Monet yritykset jatkoivat hätätyön teettämistä aluehallintoviraston lopettamis- tai rajaamiskehotuksesta huolimatta.

Edellä olevan perusteella liitto esittää hätätyösäännösten selkeyttämistä ja valvonnan tehostamista.

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Hätätyösäännöksiä ei uudessa laissa ole muutettu paitsi, että hätätyönä teetetyt tunnit luetaan jatkossa enimmäistyöajan tunteihin. Enimmäistyöaika on keskimäärin 48 tuntia viikossa 4 kuukauden ajanjakson aikana. Myöskään valvontaa koskevia säännöksiä ei ole muutettu. Hätätyötä koskevien säännösten rikkominen ei kuitenkaan enää jatkossa ole rangaistavaa. Aluehallintovirasto tai työntekijöiden keskusjärjestö voi pyytää työneuvostolta lausuntoa hätätyösäännöksen soveltamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään parhaillaan työneuvoston asemaa. Pohdittavaksi voi tulla myös rangaistavaksi säädettyjen rikkomusten siirtäminen hallinnolliseen menettelyyn.

Päätös:

SAK selvittää yhdessä liittojen kanssa, sovelletaanko hätätyötä koskevia säännöksiä yhtäläisesti eripuolella Suomea ja eri aloilla. Mikäli tulkinta vaihtelee tarpeettoman paljon, vaikuttaa SAK lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseksi. Eräänä toimenpiteenä tulisi tässä yhteydessä selvittää, tulisiko hätätyöluvat käsitellä keskitetysti yhdessä aluehallintovirastossa. SAK vaikuttaa myös siihen, että hätätöiden tekemisen valvontaa tehostetaan ja sanktioita kovennetaan.

3 Työajan lyhentäminen tavoitteeksi

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Työelämä on suuressa murroksessa. Automatisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio ovat muuttaneet työelämää ja tulevat vielä seuraavina vuosikymmeninä muuttamaan sitä voimakkaasti lisää. Työntekotapojen muuttumisesta ja tehostumisesta sekä työn tuottavuuden lisääntymisestä on seurannut ja tulee seuraamaan tulevaisuudessakin työvoiman tarpeen vähenemistä erityisesti teollisuudessa, mutta yhä enemmän myös muilla aloilla. Esimerkiksi palvelualoilla itsepalvelukassat ja pikaruokaravintoloiden tilausautomaatit ovat jo todellisuutta.

Vaikka tavoitteena tulee jatkossakin olla, että työt teetetään lähtökohtaisesti aina kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa, osa-aikaisen työn teettäminen tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on jatkossa nykyistä enemmän ihmisiä, joiden työstään saama palkka ei riitä elämiseen, jolloin he tarvitsevat yhteiskunnan tukia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea toimeentulonsa turvaamiseksi. PAMin tutkimuksen mukaan Suomessa maksettiin vuonna 2015 jo lähes 400 miljoonan euron edestä sellaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, jotka on mahdollista tulkita vaillinaisten palkkatulojen kompensaatioksi. Matalia palkkoja ja osa-aikatyötä kompensoidaan jo nyt merkittävästi yhteisin verovaroin.

Lisääntyvä automatisaatio, digitalisaatio, osa-aikaisuus ja työttömyys edellyttävät pohtimaan tulonjakoa yhteiskunnassa. Miten jaamme työstä ja pääomasta syntyvät tulot oikeudenmukaisesti yhteiskunnassa, jossa palkkatyötä tai kokoaikaista palkkatyötä ei riitä kaikille. Työn jakamiseksi nykyistä tasaisemmin sekä palkansaajien toimeentulon turvaamiseksi SAK:n on otettava tavoitteeksi työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta sekä pohdittava oikeudenmukaista tulonjakoa sekä sitä, miten veropohjamme pidetään riittävällä tasolla hyvinvointivaltion ja sen julkisten palveluiden vahvistamiseksi.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

Työvoiman tarve tulee Suomen Elintarviketyöläisten liiton SEL ry mukaan vähenemään työntekotapojen tehostumisen ja automaation lisääntymisen vuoksi. Työn teettämisen tulisi kuitenkin olla jatkossakin lähtökohtaisesti kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa suoritettavaa. Osa-aikaisen työn teettäminen tulee kuitenkin lisääntymään, jolloin palkka ei aina välttämättä riitä elämiseen. Tämä johtaa sosiaalisten tulonsiirtojen kasvamiseen osa-aikatyöntekijöiden vaillinaisten palkkatulojen täydentämiseksi. SEL:n aloitteen mukaan lisääntyvä automatisaatio, digitalisaatio, osa-aikaisuus ja työttömyys edellyttävät, että SAK ottaa tavoitteeksi työajan lyhentämisen ansiotasoa alentamatta.

Osa-aikatyön määrä lisääntynee tulevaisuudessa lähes kaikilla aloilla. Samoin lisääntyvät osa-aikatyöstä aiheutuvat epäkohdat kuten työntekijöiden puutteellinen toimeentulo ja tarve erilaisiin toimeentulotukiin. Kasvava osa verovaroista käytetään sosiaalisina tulonsiirtoina vähentämään osa-aikatyön ongelmia. Toisaalta osa-aikatyön yleisyys voi osaltaan selittää maiden välisiä työllisyyseroja. Sikäli kun osa-aikatyö korvaa työttömyyttä, se vahvistaa julkista taloutta. Osa-aikatyön rinnalla maksettavat tuet ovat kuitenkin pienempiä kuin työttömälle maksettavat tuet.

Osa-aikatyön yleistyminen voi haastaa hyvinvointivaltion toimivuuden ja rahoituspohjan. Työllisyyden ohella SAK tavoittelee hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamista veropohjia tiivistämällä ja pääomien verotusta vahvistamalla.

Osa-aikatyöhön liittyvistä ongelmista ja niiden tiedostamisesta huolimatta yhteiskunnassamme on kuitenkin monella tavoin edistetty osa-aikatyön lisääntymistä. Esimerkiksi lainsäädännössä on omaksuttu uusi vaihtelevan työajan sääntelymalli, jolla lakisääteistettiin ns. nollatyösuhteet näennäisin rajoitusedellytyksin. Vuokratyö, keikkatyö ja muut uudet työnsuoritustavat lisäävät osa-aikatyön määrää. Samaan aikaan kokoaikaisissa pysyvissä työsuhteissa työtä tekevät työntekijät uupuvat työtaakan alle. Jatkossa on otettava paremmin huomioon työn luonteen muuttuminen sekä työntekijöiden erilaiset tarpeet erilaisissa elämäntilanteissa.

Työn jakamiselle oikeudenmukaisemmin ja nykyistä tasaisemmin kaikkien työntekijöiden kesken on perusteltu tarve. Yleinen työajan lyhentäminen työaikalainsäädännön muutoksin toteuttaisi kattavimmin ja oikeudenmukaisimmin tätä tavoitetta. Työaikalaki on tosin juuri äsken uudistettu kolmikantaisesti pääsemättä tuolloin edes keskustelemaan yleisestä työajan lyhennyksestä. Työajan lyhentämisestä on useita kansainvälisiä ja kotimaisia yrityskohtaisia työajan lyhennyskokeiluja ja -malleja. Tämän lisäksi SAK:n tulisi selvittää asiaa yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa.

Päätös:

SAK pyrkii käynnistämään yhteiskunnallista keskustelua työajan lyhentämisen eduista ansiotason laskematta ja oikeudenmukaisemman tulonjaon aikaansaamiseksi. SAK edistää omilla avauksillaan ja linjauksillaan esimerkiksi työajan joustojen edistämistä. Työajan lyhentämistavoitteita voidaan edistää myös liittotason neuvotteluissa.

4 Sosiaaliturvaa uudistettava heikoimman ehdoilla

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päähanke maakunta- ja sote-uudistus kaatui vaalikauden viime metreillä. Samaan aikaan soten kanssa, hallitus on valmistellut myös sotu-uudistusta eli sosiaaliturvan uudistamista, johon työhön myös SAK on osallistunut.

Sosiaaliturva on uudistamisen tarpeessa, sillä nykyinen järjestelmä on monelta osin monimutkainen, vaikeaselkoinen ja byrokraattinen, eikä se pysy mukana ihmisen elämäntilanteiden muutoksissa. Digitalisaatio ja tulorekisteri mahdollistavat osaltaan nykyistä joustavamman perusturvan rakentamisen. Uudistus on kuitenkin toteutettava heikoimman ehdoilla. Sähköiset palvelut ovat tätä päivää, mutta etuudet ja palvelut eivät voi olla saatavissa vain sähköisesti. SAK:n on huolehdittava, että jatkossakin jokaisen on mahdollista asioida tarvittaessa myös puhelimitse ja kasvokkain.

SAK:n tavoitteeksi on sosiaaliturvan uudistamisessa otettava myös perusturvan tason riittävä parantaminen. Suomi on saanut toistuvasti moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan, esimerkiksi työmarkkinatuen liian alhaisesta tasosta.

SAK:n on otettava sotu-uudistuksen lähtökohdaksi selkeä, ymmärrettävä ja mahdollisimman yksinkertainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka luottaa ihmiseen ja jossa ihmistä ei kyykytetä epäoikeudenmukaisilla sanktioilla, kuten työttömyysturvaa leikkaavalla aktiivimallilla.

Sotu-uudistus vaikuttaa myös työttömyysturvaan. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) teetti viime vuonna selvityksen yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtymisestä. SAK:n tavoitteena on oltava, että ansiosidonnaiset etuudet ja nykyinen työttömyyskassajärjestelmä säilyvät jatkossakin.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry toteaa, että sosiaaliturva on uudistamisen tarpeessa. Nykyinen järjestelmä on liiton mukaan monelta osin monimutkainen, vaikeaselkoinen ja byrokraattinen eikä se ota huomioon ihmisen elämäntilanteiden muutoksia. Sosiaaliturvajärjestelmäämme voisi joustavoittaa digitalisaation ja tulorekisterin mahdollisuuksia hyödyntäen.

SEL ry:n mukaan sosiaaliturvan uudistus tulisi toteuttaa heikoimman ehdoilla niin, että jatkossakin jokaisen on mahdollista asioida tarvittaessa sähköisten palveluiden lisäksi myös puhelimitse ja kasvokkain. Lisäksi liitto muistuttaa, että Suomi on saanut toistuvasti moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan riittämättömästä tasosta.

Sosiaaliturvan uudistaminen tulee olemaan keskeinen teema ensi hallituskaudella. SAK:n mukaan sosiaaliturvaa tulee uudistaa sen nykyiset vahvuudet ja toimivat perusperiaatteet säilyttäen. Näitä periaatteita ovat turvan universaalius, tasa-arvoisuus, yksilöllisyys ja ansio- ja syyperusteisuus. Syyperusteinen laaja turvaverkko on ihmisen etu, koska se huomioi yksilöllisen elämäntilanteen. SAK:n tavoite on purkaa byrokratialoukkoja. Hakeminen voidaan digitaalisten palvelujen avulla tehdä helpoksi, vaikka sosiaaliturva onkin syyperusteista. Ansioturvalla puolestaan on ollut suuri merkitys köyhyyden vähentämisessä ja muun muassa eläkeaikaisessa toimeentulossa.

Sosiaaliturvauudistuksen tärkeimpiä kysymyksiä on, kuinka palveluiden ja toimeentuloturvan yhteys saadaan paremmaksi. Syrjäytymistä torjutaan parhaiten palveluiden ja toimeentuloturvan tiiviillä yhteydellä ja panostamalla ihmisten osaamiseen koko työuran ajan. Vaikka digitaalisuus tulevaisuudessa lisääntyy, henkilökohtainen palvelu on digimaailmassakin tärkeää. Kasvokkainen ja digitaalinen palvelu tukevat parhaassa tapauksessa toisiaan, jos ne toteutetaan hyvin.

Työttömyysturvan hallinnoinnin suhteen SAK:n tammikuussa 2019 julkaistussa Kannustavassa työllistymisturva -mallissa lähdetään siitä, että tulevaisuudessakin ansioturvan maksavat työttömyyskassat. Työttömyysturvan kattavuuden parantamiseksi on tärkeää selvittää, miksi peruspäivärahan varassa olevat työttömät eivät ole liittyneet työttömyyskassojen jäseniksi. Syinä voivat olla muun muassa epäsäännölliset ja alhaiset palkkatulot sekä tietämättömyys mahdollisuudesta liittyä kassan jäseneksi ja saada ansiosidonnaista turvaa. Työttömyysturvan ja työttömien palvelujärjestelmän lisäksi työttömyyskassojen omaa toimintaakin on uudistettava. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia myös kassan jäsenten parempaan palveluun ja työttömyysturvan nopeaan maksamiseen sekä etuuskäsittelyn uudistamiseen ja tehostamiseen.

Päätös:

SAK vaikuttaa siihen, että sosiaaliturvan uudistamisessa huomioidaan palveluiden ja etuusjärjestelmien tiiviimpi ja toimivampi yhteys, sosiaaliturvan tason riittävyys sekä yksilöiden erilaiset tarpeet. Etuuksien tulisi olla helposti haettavissa ja ymmärrettäviä. Sosiaaliturvajärjestelmä on järkevä uudistaa osissa, ja SAK:n näkemyksen mukaan uudistus tulee aloittaa työttömyysturvasta ja perhevapaista. Sosiaaliturvan ansiosidonnaisuus on tärkeää säilyttää, sillä se ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työntekoon.

5 SAK:n ja sen jäsenliittojen neuvottelukoordinaatio

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM

Vuosina 2017-2018 käydyllä liittokohtaisella sopimusneuvottelukierroksella työnantajaliitot onnistuivat ay-liikettä paremmin saamaan läpi omia tavoitteitaan. Työnantajaliitot koordinoivat tiukasti palkankorotusten tasoa ja muotoa sekä ratkaisujen kustannusvaikutuksia. Samalla alakohtaisten työehtojen kehittämisen liikkumatila jäi jopa keskitettyjä ratkaisuja kapeammaksi.

Jotta edellytykset kehittää työntekijöiden työehtojen tasoa ovat jatkossa paremmat, tulee SAK:n jäsenliittojensa kanssa tiivistää yhteistyötään neuvotteluihin valmistautumisessa ja tavoitteiden edistämisessä alakohtaisissa neuvottelupöydissä.

Yhteisen koordinaation syventämisellä aloite työehtosopimusneuvotteluissa voidaan palauttaa työntekijäpuolen haltuun. Sillä varmistetaan muun muassa keskeisten laadullisten kysymysten läpimeno sekä se, että palkankorotusten taso ja muoto vastaavat SAK-laisten palkansaajien tarpeita. Alakohtaisiin neuvotteluihin liittyvällä yhteistyön tiivistämisellä lujitetaan myös SAK:n mandaattia kehittää työelämää ja palkkaperusteista sosiaaliturvaa.

SAK:n hallituksen päätöksellä koordinaation syventämistä on jo alettu valmistella. Niin sanotun sopimusryhmän tehtävänä on rakentaa koordinaation mallia ja sisältöjä sekä luoda osaltaan kulttuuria, jossa työehtosopimusneuvottelujen koordinaatiosta tulee osa SAK:n ja sen jäsenliittojen jatkuvaa toimintaa. Ekonomistiryhmä puolestaan luo koordinaation pohjaksi yhteistä kuvaa taloudesta ja talouden kehittymisestä.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittävät SAK:n edustajistolle, että tänä vuonna käynnistyvää neuvottelukierrosta varten varmistetaan, että

• SAK:n jäsenliittojen yhteinen koordinaatio on keskusjärjestön keskeisiä tehtäviä ja että
• SAK:lla on riittävät resurssit koordinaation johtamiseksi.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto JHL ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry nostavat esiin työnantajien koordinaatiotoiminnan vahvuuden liittokierroksella 2017-2018. Liittojen mukaan SAK:n jäsenliittojen yhteistyötä tulee tiivistää valmistautumisessa ja tavoitteiden asettamisessa alakohtaisiin neuvottelupöytiin.

Koordinaation syventämistä on jo valmisteltu SAK:ssa. Yhteistyön kehittämisen pohjalta uudistettiin vuoden 2018 aikana SAK:n palkkapoliittinen ohjelma, joka nojaa kahteen peruselementtiin: vientivetoisuuteen ja keskinäiseen solidaarisuuteen. Näitä tavoitteita edistämään on puolestaan käynnistetty vuoden 2019 alusta sopimusryhmän ja ekonomistiryhmän työ. Ryhmät koostuvat liittojen ja SAK:n henkilöstöstä. Ryhmät kehittävät ja toteuttavat sekä käytännön tason tavoiteasetantaa että neuvottelujen aikaista koordinaatiota. Strategisen tason koordinointi toteutetaan liittopuheenjohtajien ja SAK:n johdon välillä sekä SAK:n hallituksessa.

Tulevalla neuvottelukierroksella on erityisenä haasteena työnantajien pöytiin tuomat kovat tavoitteet sekä omien tavoitteiden läpivienti. Työnantajapuolelta on odotettavissa vaatimuksia kuten paikallisen sopimisen lisääminen, työrauhavelvoitteen kiristäminen sekä työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen.

Neuvottelutavoitteiden ja -koordinaation edistämiseksi tarvitaan resursseja ja tämä kysymys on mietittävä SAK:n hallituksessa sekä toimintasuunnitelmaa ja budjettia laadittaessa. Vanha tosiasia on, että ay-liike on kokonaisuutena vahva vain sen ollessa yhtenäinen.

Päätös:

Neuvottelujen koordinaatiotoiminta on SAK:n keskeinen tehtävä, jota edistetään yhteisillä työryhmillä sekä tiedonvaihdolla. SAK varaa riittävät resurssit toiminnan toteutumiseksi.

6 EU-päätöksentekoon vaikuttamisen vahvistaminen SAK:laisessa liittoperheessä

Palvelualojen ammattiliitto PAM

SAK on asettanut "Euroopan unionin työelämää koskevien direktiivien ja sopimusten valmistelun merkittäväksi osaksi SAK:n sopimuspolitiikkaa, sillä yhä useampi työelämää kehittävä suomalainen laki- tai sopimusmuutos saa alkunsa eurooppalaisessa sopimisprosessissa, jonka jälkeen muutosten valmistelu jatkuu kussakin jäsenmaassa." Eurooppalainen työelämäsäätely on viimeisten vuosien aikana noussut yhä merkittävämpään asemaan ja sen merkityksen kasvun myötä siihen tulee panostaa jatkossa yhä enemmän yhteisesti SAK:laisessa liittoperheessä.

Eurooppa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut erilaisten ja toisaalta yhdessä vaikuttavien kriisien ja muutosten kohteena. On tullut yhä ilmeisemmäksi, että Euroopan unioni voi pysyä pystyssä vain, jos kansalaiset kokevat sen toiminnan hyväksyttäväksi. Työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvien asioiden kehittäminen unionin tasolla on katsottava kannatettavaksi keinoksi pyrkiä tähän ja ammattiliittojen on oltava tässä eturintamassa.

Euroopan perussopimuksen vapaan liikkuvuuden rinnalle on nostettu myös Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa kirjatut oikeudet. Unionin tasolla esitelty sosiaalinen pilari on tapa vahvistaa näiden työelämäoikeuksien toteuttamista, kuten tasavertainen pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työehdot ja paremmin työntekijän mukana liikkuva sosiaaliturva.

On tärkeää, että tämä kehitys jatkuu Euroopassa myös seuraavan komission kaudella ja että suomalainen ay-liike on keskeisesti ja aktiivisesti on mukana tässä työssä. Yhdessä voimme vaikuttaa eurooppalaisen työelämän kehittämiseen tasa-arvoisemmaksi ja sen esiin nousemiseen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Erityisesti tulee pyrkiä varmistamaan, että kaikilla työtä tekevillä on jatkossa jonkinlainen vähimmäisturva. Myös säännösten täytäntöönpanon varmistamista ja valvontaa yhtäläisten oikeuksien ja velvollisuuksien varmistamiseksi koko Euroopan tasolla on oltava mukana kehittämässä.

SAK:n tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa ennakoitavia työehtoja koskevan direktiivin etenemiseen. Direktiivin tulee ohjata epätyypillisten työsuhteiden aseman parantamiseen, kuten nollatuntisopimusten työaikojen ennakoitavuuteen sekä alustatalouden työntekijöiden työehtojen selkeyttämiseen.

Vasta perustetun eurooppalaisen työsuojeluviranomaisen tehtäviin tulee lukeutumaan työntekijöille ja työnantajille tiedottaminen heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tukeminen rajat ylittävässä täytäntöönpanossa sekä erilaisten kansallisten viranomaisten rajat ylittävien riita-asioiden sovittelun tarjoaminen. SAK:n tulee seurata aktiivisesti viranomaisen toimenkuvan ja mahdollisuuksien kehittymistä ja nostaa esiin EU-puheenjohtajuuskaudella konkreettisia keinoja parantaa jäsenmaiden viranomaisten yhteistyötä.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että

• SAK on vahvasti mukana eurooppalaisessa ay-liikkeessä vaikuttamassa työelämädirektiivin lopulliseen määrittelyyn ja täytäntöönpanoon jäsenmaissa
• erityistä huomioita annetaan nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaan, jotta työsuhteiden epävarmuus vähenisi ja ennakoitavuus vahvistuisi
• alustatalouden työsuhteiden ehtoihin tulee saada selkeyttä EU-tasolla ja on varmistettava, että jäsenmaat eivät voi saada kilpailuetua toisiinsa nähden työsuhteiden ehtoja polkemalla
• SAK vaatii Suomea olemaan aktiivinen puheenjohtajuutensa aikana eurooppalaisen työsuojeluviranomaisen (ELA) kehittämisessä. Viraston tulee saada niin vahvat valtuudet, että jäsenmaiden on tehtävä rakentavaa yhteistyötä eurooppalaisen yhteistyön koordinoimiseksi työelämäkysymyksissä.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

PAM pitää tärkeänä, että kuluvan vaalikauden myönteinen kehitys työntekijöiden EU-tason oikeuksien vahvistamisessa jatkuu. Tämän asian tulee PAMin mielestä nousta esiin myös Suomen heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudella. PAM korostaa, että eurooppalaiseen työelämäsääntelyyn pitää panostaa jatkossa yhä enemmän myös SAK:laisessa liittoperheessä.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK olisi vahvasti mukana eurooppalaisessa ay-liikkeessä vaikuttamassa työelämädirektiivin lopulliseen määrittelyyn ja täytäntöönpanoon jäsenmaissa. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaan, jotta työsuhteiden epävarmuus vähenisi ja ennakoitavuus vahvistuisi. Direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista on EU-lainsäädäntöprosessissa viimeisiä vahvistuksia vaille valmis ja tulee tämän jälkeen kansalliseen täytäntöönpanoon.

PAM esittää myös, että alustatalouden työsuhteiden ehtoihin tulee saada selkeyttä EU-tasolla. On varmistettava, että jäsenmaat eivät voi saada kilpailuetua työsuhteiden ehtoja polkemalla. Alustatalouden työntekijöiden asema paranee osin jo edellä mainitun työehtodirektiivin myötä, mutta työtä alustatyöntekijöiden työntekijäaseman selventämiseksi ja heidän oikeuksiensa vahvistamiseksi on tarpeen jatkaa uudella vaalikaudella.

Lopuksi PAM esittää, että SAK:n tulee vaatia Suomea olemaan puheenjohtajakaudellaan aktiivinen Euroopan työviranomaisen (ELA) kehittämisessä.

Päätös:

SAK vaikuttaa työehtodirektiivin täytäntöönpanoon, edistää alustatyöntekijöiden aseman parantamista ja vaatii Suomen EU-puheenjohtajuudelta aktiivisuutta Euroopan työviranomaisen toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä.

Samalla SAK kehittää EU-edunvalvontaansa entistä vaikuttavammaksi tiivistäen yhteistyötä jäsenliittojen kanssa ja vahvistaen edelleen aktiivista panostaan eurooppalaisessa ay-liikkeessä ja Eurooppa-poliittisessa keskustelussa.

7 Sosiaalinen työllistäminen ei saa tapahtua jo yrityksessä olevien osa-aikaisten työntekijöiden kustannuksella

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Palvelualoilla työskentelee paljon osa-aikaisia työntekijöitä. Työsopimuslaissa säädetään, että työnantajalla on aina ensisijainen lisätyön tarjoamisvelvoite osa-aikaisille työntekijöillensä, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä heille sopiviin tehtäviin. Kaupan liitto ja Vates-säätiö ovat ehdottaneet, että työsopimuslain lisätyöntarjoamispykälästä tulisi voida poiketa sosiaalisista, työvoimapoliittisista syistä. Esityksen mukaan lisätyön tarjoamisvelvoitteesta osa-aikaisille tulisi voida poiketa, kun yritys palkkaa vaikeasti työllistyvän henkilön palkkatuella tai Kaupan liiton ehdottomalla koulutustyösuhdemallilla. Perusteluna esityksen tekijöillä on, että näin vaikeasti työllistyvät pääsisivät nykyistä helpommin työelämään ja yritykset kantaisivat yhteiskunnallista vastuutaan.

Ehdotetussa mallissa ei ole kyse sosiaalisesta työllistämisestä siinä merkityksessä kuin laissa sosiaalisista yrityksistä säädetään, vaan mahdollisuudesta palkata valtion palkkatuella lisää osa-aikaista henkilökuntaa. Koulutussopimuksella palkattaisiin lisää henkilöstöä ilman, että koulutettava lopulta saisi Opetushallituksen vahvistaman ammattitutkinnon kuten oppisopimuksessa tapahtuu.

Sosiaalinen työllistäminen on ajatuksena kannatettava. Sosiaalinen työllistäminen ei kuitenkaan saa tapahtua yrityksen palveluksessa jo olevan henkilöstön työsuhteiden kustannuksella ja sitä ei saa käyttää harhaanjohtavana markkinointitemppuna. Yrityksen on ennen lisätyövoiman palkkaamista huolehdittava jo palveluksessaan olevasta henkilöstöstä. Ongelmallista ja epäeettistä on, että yritykset palkkaisivat sosiaalisesti työllistettäviä, kun ne samanaikaisesti saattavat irtisanoa jo olemassa olevaa henkilöstöään ja jättää osa-aikaiset työntekijät vaille tarvitsemiaan lisätunteja.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK puolustaa yrityksessä jo työskentelevien osatyökykyisten työsuhdeturvaa sekä osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta lisätunteihin, eikä salli työsopimuslain heikennyksiä.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mukaan sosiaalinen työllistäminen on nostettu erääksi keinoksi työllistää ns. vaikeasti työllistyviä työntekijöitä. Kaupan liitto ja Vates-säätiö ovat esittäneet, että työsopimuslain lisätyöntarjoamispykälästä tulisi voida poiketa sosiaalisista ja työvoimapoliittisista syistä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että työnantaja voisi poiketa työsopimuslaissa olevasta lisätyön tarjoamisvelvoitteesta osa-aikaisille työntekijöilleen, kun yritys palkkaa vaikeasti työllistyvän henkilön palkkatuella tai Kaupan liiton ehdottamalla koulutustyösuhdemallilla. PAM ry:n mukaan tässä ehdotuksessa ei ole kuitenkaan kyse sosiaalisesta työllistämisestä siinä merkityksessä kuten laissa sosiaalisista yrityksistä säädetään.

Osa-aikaisilla työntekijöillä on voimassa olevan työsopimuslain mukaan oikeus lisätunteihin siten, että työnantajalla on ensisijainen lisätyön tarjoamisvelvoite osa-aikaisille työntekijöilleen. Tämäkään työnantajan velvoite ja toisaalta osa-aikatyöntekijän oikeus ei kuitenkaan toteudu käytännön työelämässä läheskään täysimääräisesti. Käytännössä työnantajat saattavat pitää laajaa osa-aikaisten työntekijöiden varareserviä, jossa olevilla työntekijöillä on vain muutamia työtunteja ja työntekijät kilpailevat keskenään lisätunneista. Lisätyötunteja ei välttämättä tarjota oikeudenmukaisesti pidempään jo työsuhteissa työskennelleille vaan niitä tarjotaan sattumanvaraisesti tai työnantajan omien tarkoitusperien mukaisesti. Jo voimassa olevan lisätyöntarjoamisvelvoitteen epämääräisyys ja toimimattomuus epäeettisesti käyttäytyvien työnantajien toimesta ei mahdollista kyseisen velvoitteen lieventämistä entisestään.

Esitetty sosiaalisin ja työvoimapoliittisin perustein kevennetty lisätyön tarjoamisvelvollisuus johtaisi osa-aikatyöntekijöiden määrän lisääntymiseen. Vakavimmillaan seurauksena saattaisi olisi olemassa olevan vakituisen henkilöstön irtisanomissuojan välillinen kiertäminen palkkaamalla irtisanottujen tilalle uutta henkilöstöä ns. sosiaalisin perustein. Lisäksi työsopimuslain takaisinottoaikaa lyhennettiin äskettäin, mikä muutos ei tässä tilanteessa ainakaan paranna työntekijäpuolen luottamusta. Työntekijäpuolelta lisätyön tarjoamisen kehittämiseksi on esitetty ns. lisätyön tarjoamisvelvollisuuden järjestystä työsopimuslakiin. Tätä ehdotusta taas on vastustettu työnantajapuolelta. Tilanne lisätyötä koskevan säännöksen toimivuuden osalta on monelta osin epätyydyttävä, joten tässä tilanteessa liian yksipuoliset ja pääosin työnantajaintressiä palvelevat uudistukset horjuttavat liikaa osa-aikatyöntekijöiden entisestään epävarmaa oikeusasemaa.

Kaupan liiton esittämä koulutustyösuhdemalli on monin tavoin ongelmallinen. Se ei johda tutkinnon osaan ja on altis väärinkäytöksille. Vuoden 2018 alussa tuli voimaan ammatillisen koulutuksen uudistus, jossa määriteltiin ei-työsuhteeseen perustuva koulutussopimus ja työsuhteeseen perustuva oppisopimus. Näiden kahden joustava käyttö mahdollistaa jo nykyään joustavat koulutuspolut, jos vain ohjaus- ja tukiresurssit ovat kunnossa.

Päätös:

SAK edustaa kannanotoissaan osa-aikatyötä koskevan lisätyön tarjoamisvelvollisuuden osalta linjausta, että ko. säädöksen ensisijainen tarkoitus on tarjota lisätyötä jo työsuhteessa oleville osa-aikatyöntekijöille. SAK suhtautuu kriittisesti koulutustyösuhdemalliin. Mahdollisia muita ehdotuksia tämän säädöskohdan muuttamiseksi voidaan ryhtyä selvittämään vasta säädöksen alkuperäisen tarkoituksen kehittämisen jälkeen.

8 Vuokratyöntekijöille sattuvat työtapaturmat saatava vähenemään

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Vuonna 2017 sattui Suomessa palkansaajille 103 441 työpaikkatapaturmaa. Niiden määrä nousi noin 5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Työtapaturmien lukumäärää paremmin työturvallisuuden muutosta kuvaa tapaturmataajuus. Se lasketaan jakamalla sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä vastaavana aikana tehdyillä työtunneilla. Taajuuden laskemiseen ei oteta mukaan työmatkatapaturmia. Työtapaturmataajuus on noussut erityisen paljon vuokratyössä. Kun tapaturmataajuus on kaikilla toimialoilla yhteensä noin 30, on se vuokratyössä noin 70.

Vuokratyöntekijöiden perehdytys alati vaihtuvilla työpaikoilla jää usein heikommaksi kuin käyttäjäyritykseen vakinaisessa työsuhteessa olevilla. Työturvallisuuteen perehdyttäminen saattaa jäädä kokonaan tekemättä. Hyvän perehdytyksen tarve on erityisen korostunut nuorilla, joiden työelämäkokemus on vielä lyhyt. Tapaturmia sattuu nuorille keskimääräistä useammin. Lisäksi vuokratyöntekijöitä käytetään erityisesti ruuhka-aikoina. Kiire lisää tapaturmariskiä.

Olisi tärkeää, että hyvä perehdytyksen lisäksi henkilövuokrausyritys tai käyttäjäyritys kehittäisi myös vuokratyöntekijöiden osaamista säännöllisesti. Vuokratyöntekijät jäävät toisinaan käyttäjäyrityksen osaamisen kehittämistoimien ulkopuolelle. Hiljalleen ammattitaito ruostuu tai ei ainakaan kehity. Turvalliset työtavat ovat kuitenkin osa ammattitaitoa.

Vuokratyövoimaa käyttävällä yrityksellä on työnantajalle kuuluva työturvallisuusvastuu myös vuokratyövoiman osalta.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK toimillaan edistää, että

• vuokratyön käyttäjäyritykset käytännössä noudattavat Työturvallisuuslain 1 luvun 3 § 3 momentin säädöstä ja huolehtivat vuokratyöntekijöidensä hyvästä perehdytyksestä,
• henkilöstöpalveluyritykset huolehtivat vuokratyöntekijöidensä pääsystä osalliseksi käyttäjäyrityksen järjestämästä osaamisen kehittämisestä tai alkavat itse järjestää koulutusta henkilöstölleen.

SAK:n edustajiston lausunto 16.5.2019

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää SAK:n edustajistolle, että SAK toimillaan edistää keinoja, joilla vuokratyöntekijöille sattuvia työtapaturmia saadaan vähenemään. PAM näkee tärkeäksi siten toimimisen, että vuokratyön käyttäjäyritykset käytännössä noudattavat Työturvallisuuslain 1 luvun 3 § 3 momentin säädöstä ja huolehtivat vuokratyöntekijöidensä hyvästä perehdytyksestä sekä henkilöstöpalveluyritykset huolehtivat vuokratyöntekijöidensä pääsystä osalliseksi käyttäjäyrityksen järjestämästä osaamisen kehittämisestä tai alkavat itse järjestää koulutusta henkilöstölleen.

Vuokratyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä, kuten muihinkin työsuhteisiin. Keskeisiä vuokratyöyrityksen velvoitteita ovat työsuhteen vähimmäisehtojen noudattaminen ja työterveyshuollon järjestäminen. Käyttäjäyrityksen keskeinen velvoite on vastata vuokratyöntekijän päivittäisen työskentelyn työturvallisuudesta. Tämän varmistamiseksi käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokratyöyritykselle työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet.

Käyttäjäyrityksen on annettava vuokratyöntekijälle riittävät tiedot työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden edellyttämistä työsuojelutoimenpiteistä. Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava omalle työterveyshuollolleen ja työsuojeluvaltuutetulleen vuokratyön aloittamisesta.

Vuokratyössä tapaturmataajuus on merkittävästi korkeampi kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Tämän taustalla on useita tekijöitä, joita myös esityksessä on mainittu. Yhteinen nimittäjä niille on, että käyttäjäyritykset eivät riittävästi tunnista vuokratyöhön liittyviä riskejä eivätkä huolehdi lakisääteisistä vastuistaan. Myöskään henkilövuokrausyritykset eivät kaikilta osin noudata lakisääteisiä velvoitteitaan.

SAK on nähnyt jo aiemmin tärkeäksi tehostaa vuokratyövoiman käyttöön kohdistuvaa viranomaisvalvontaa. Tähän liittyy läheisesti myös harmaan talouden valvonta. Työsuojeluhallinnossa haasteeseen on vastattu vuoden 2018 valtakunnallisella vuokratyön valvontahankkeella osana eurooppalaista vuokratyön valvontahanketta, jonka loppuraportissa onkin todettu selkeät puutteet osapuolten tietojen vaihdossa. SAK vaikutti kyseisen valvontahankkeen sisältöön sen käynnistysvaiheessa ja näkee tärkeäksi, että vuokratyövoiman käyttö on työsuojeluvalvonnassa jatkossakin yhtenä painopistealueena.

Yhteistoimintalaissa säädetään koulutussuunnitelmasta, johon kirjataan työntekijöiden osaamistarpeet henkilöryhmittäin tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla sekä siihen liittyvät toimenpiteet. SAK pitää tärkeänä, että vuokratyöntekijät huomioidaan suunnitelmassa. Suunnitelmia ei kuitenkaan tehdä kaikilla työpaikoilla ja suunnitelmien toimivuus vaihtelee paljon. Lisäksi pitkäjänteinen suunnittelu on puutteellista.

Päätös:

SAK vaikuttaa valvontaviranomaisiin siten, että vuokratyöntekijöiden työsuojeluvalvonta on tehokasta ja siten vähennetään vuokratyöntekijöille sattuneiden työtapaturmien määrää. Lisäksi SAK edistää koulutussuunnitelmien hyödyntämistä työpaikalla tapahtuvan osaamisen kehittämisessä.