Usein kysytyt kysymykset STOP nyt! -mielenosoituksesta

Lisää tietoa mielenosoituksesta löydät täältä.

Miksi STOP nyt! -mielenosoitus järjestetään?

Haluamme poliittisella mielenosoituksella nostaa esille, ettemme voi hyväksyä hallituksen politiikkaa, joka lisää rajusti eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Hallitus haluaa kajota poikkeuksellisen laajasti esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin työelämässä, työttömien mahdollisuuksiin elättää itsensä ja perheensä sekä ammattiliittojen mahdollisuuksiin puolustaa jäseniään.

Toiminnassaan hallitus ei ole suostunut kuuntelemaan kansalaisia edustavia järjestöjä eikä ole ottanut huomioon huolta eri heikennysten yhteisvaikutuksista.

Mitä mielenosoituksella tavoitellaan?

Haluamme lähettää hallitukselle vahvan viestin, että heidän toimillaan ei ole kansalaisten tukea.

Vaatimuksemme on STOP nyt! Se tarkoittaa, että hallituksen on keskeytettävä heikennys- ja leikkausesitystensä valmistelu ja muutettava suuntaa, mihin he vievät Suomea. Me emme vastusta työelämän kehittämistä, vaan kohtuuttomia heikennyksiä. Kun työntekijöiden asemaan vaikuttavaa lainsäädäntöä tehdään, se täytyy tehdä nykyistä tasapainoisemmin työntekijöiden ääntä kuunnellen.

Voit lukea jo päätetyistä ja voimaan tulleista heikennyksistä vuodenvaihteen uutisestamme.

Miksi tämä mielenosoitus järjestetään nyt?

Nyt on viimeinen hetki vaikuttaa hallituksen työelämäheikennysten kokonaisuuteen, ennen kuin merkittävät osat paketista etenevät päätöksentekoon. Hallituksen lakko-oikeutta rajoittava lakiesitys on menossa eduskunnan käsittelyyn kevään aikana ja paikallisen sopimuksen kokonaisuutta tarkasteleva työryhmä jättää mietintönsä 1.2. Ansioturvan porrastaminen sekä muut sosiaaliturvaan liittyvät heikennykset etenevät jatkuvasti. Voit lukea tarkemmin hallituksen ajamista heikennyksistä www.sak.fi/painavasyy

Olemme yrittäneet vaikuttaa heikennyksiin koko syksyn ajan keskustellen, neuvotellen, vedoten ja antaen pyydettyjä lausuntoja. Viestiä on tehostettu alueellisilla ja valtakunnallisilla mielenilmauksilla. Olemme huomanneet, että lakimuutosten lopputulos on päätetty etukäteen ja lain suomat vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet näennäisiä.

Liittyykö mielenosoitukseen lakkoja?

Keskusjärjestöt SAK ja STTK kutsuvat koolle poliittisen mielenosoituksen. Ammattiliiton päättävät itsenäisesti omasta osallistumisestaan ja mahdollisista työtaistelutoimistaan. Liitot ilmoittavat mahdollisista lakoista ja niiden laajuudesta ja kestosta sopimustensa mukaisten ilmoitusaikojen puitteissa. SAK:laisten liittojen poliittiset lakot löytyvät tämän linkin kautta.

Kuljetusaloilla toimivat ammattiliitot ovat rajanneet julkisen liikenteen poliittisten lakkojen ulkopuolelle torstaina 1.2.2024.

Miksi lakkoillaan?

Ammattiliittojen järjestämät yhden tai useamman vuorokauden lakot helmikuun alussa sekä SAK:n ja STTK:n 1.2. koolle kutsuma mielenosoitus osuvat samoihin ajankohtiin. Lakkolaiset voivat osallistua mielenosoitukseen ja lisätä tällä tavalla työtaisteluiden eli lakkojen vaikutusta. Lakot ovat poliittisia eli ne ovat laillisia ja suunnattu hallituksen toimia vastaan.

Ammattiliitot vastustavat lakoillaan hallituksen aikomusta säätää lähiaikoina monta työntekijän asemaan vaikuttavaa lakia. Hallitus on jo tehnyt päätöksiä, jotka heikentävät ihmisten pärjäämistä juuri silloin kun he tarvitsisivat tukea. 

Ketkä voivat osallistua mielenosoitukseen?

Mielenosoitukseen ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat huolissaan hallituksen politiikasta. Emme hyväksy minkäänlaisia syrjiviä, vihaan yllyttäviä tai väkivaltaisia viestejä tai symboleita ja pidätämme oikeuden poistaa ne mielenosoituksesta. Toivomme myös, että mielenosoituksessa ei kannettaisi puoluetunnuksia.

Useat ammattiliitot ovat ilmoittaneet mielenosoituksen lakkopäiväksi (katso lista). Jos olet lakon piirissä, mielenosoitus on hyvä tapa tehdä päivästä merkittävä. Osa liitoista on tehnyt järjestöpäätöksen, jolla oikeutetaan lakon ulkopuolella olevien jäsenten osallistuminen mielenilmaukseen kesken työvuoron. Kysy lisää luottamusmieheltä tai omasta ammattiliitostasi.

Voinko ottaa lapsen mukaan?

Mielenosoituksessa ei ole ikärajaa. Lapset ovat tervetulleita vanhempiensa vastuulla. Mielenosoituksessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta. Mielenosoitusta turvaavat järjestyksenvalvojat ja poliisi.

Miten mielenosoitukseen pääsee paikalle?

Toivomme varsinkin pääkaupunkiseudulta tulevien saapuvan Senaatintorille julkisilla liikennevälineillä. Kuljetusaloilla toimivat ammattiliitot ovat rajanneet julkisen liikenteen poliittisten lakkojen ulkopuolelle torstaina 1.2.2024 eli perille pääsee hyvin.

Järjestämme mielenosoitukseen myös omia bussikuljetuksia eri puolilta Suomea, jotta mahdollisimman moni voi osallistua. Bussikuljetukset ovat maksuttomia ja niihin pitää ilmoittautua etukäteen alla olevan linkin kautta. Kun olet valinnut ilmoittautumislomakkeessa ammattiliittosi tai edustamasi organisaation, saat esille kaikki reitit. Kun olet valinnut reitin, saat esille pysäkit ja aikataulun. Ilmoittautuminen vahvistetaan vasta tämän jälkeen. Kaikille ilmoittautuneille varataan automaattisesti myös paluukuljetus, joka lähtee mielenosoituksen jälkeen.

Ilmoittaudu kuljetuksiin tämän linkin kautta.

Ilmoittautuminen bussikuljetuksiin päättyy keskiviikkona 31.1. kello 15. Jos haluat ilmoittautua sen jälkeen, ota yhteyttä alueesi alue- ja järjestöasiantuntijaan.

Bussireiteillä käytetään tarvittaessa ABC-liikenneasemien linja-autopysäkkejä. Muutoin työtaistelutoimien piiriin kuuluvien toimipaikkojen palveluja ei käytetä.

Mitä torilla tapahtuu?

Senaatintorilla on luvassa puheita, musiikkia, lämmintä juomaa, pullaa, hernekeittoa, makkaraa ja muuta syötävää. Tarkempi ohjelma löytyy tämän linkin kautta.

Torilla jaetaan myös mielenilmaukseen sopivaa rekvisiittaa. Omat kyltit ovat sallittuja, mutta emme hyväksy minkäänlaisia syrjiviä, vihaan yllyttäviä tai väkivaltaisia viestejä tai symboleita ja pidätämme oikeuden poistaa ne mielenosoituksesta. Toivomme myös, että mielenosoituksessa ei kannettaisi puoluetunnuksia.

Torialueella on myös wc-tiloja ja ensiapupiste

Muokattu 22.1. kello 13.45: Hallituksen lakko-oikeutta rajoittava lakiesitys ei ole menossa eduskunnan käsittelyyn vielä 31.1. vaan myöhemmin kevään aikana.