SAK:n säännöt
Nimi ja kotipaikka
1§
Yhdistyksen nimi on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, ruotsiksi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimeä keskusjärjestö.
Keskusjärjestön kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröitymis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
Tarkoitus ja toiminta
2§
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on jäsenliittojensa keskusjärjestö, joka toimii sekä Suomessa että kansainvälisesti etu- ja painostusjärjestönä sekä yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä.
Keskusjärjestön tarkoituksena on työelämän asiantuntijana toimia työntekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantamisen puolesta sekä edistää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, demokratian, solidaarisuuden, oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon toteutumista.
Keskusjärjestö toimii jäsenliittojen ja keskusjärjestön yhteisten tavoitteiden edistämiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi.
3§
Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö:
- solmii keskusjärjestötasoisia työmarkkinapoliittisia sopimuksia, kehittää työelämän sääntelyä sekä koordinoi ja sovittaa yhteen jäsenliittojen neuvottelutoimintaa
- tukee jäsenliittojen toimintaa ja tuottaa palveluja jäsenliitoille
- vaikuttaa erityisesti työelämän kehittämiseen, työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön sekä jäsenistön työehtoihin.
- vaikuttaa lainsäädäntöön ja muuhun yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kotimaassa ja kansainvälisesti sekä edistää palkansaajien ammatillista järjestäytymistä.
- osallistuu kansainväliseen edunvalvontaan ja solidaarisuustoimintaan sekä kansallisella tasolla että kansainvälisten ammatillisten järjestöjen jäsenenä ja kansainvälisissä yhteisöissä.
- voi harkintansa mukaan antaa lahjoituksia sääntöjensä mukaiseen tarkoitukseen.
Jäsenet
4§
Keskusjärjestöön voidaan hyväksyä jäseneksi, jota näissä säännöissä kutsutaan jäsenliitoksi, Suomessa toimiva, rekisteröity, palkansaajia edustava ammattiliitto tai ammattiliittojen rekisteröity yhteenliittymä, joka hyväksyy keskusjärjestön tarkoituksen sekä sitoutuu noudattamaan sen sääntöjä, sen tekemiä sopimuksia sekä hallintoelinten päätöksiä.
5§
Kirjallinen jäsenhakemus tehdään keskusjärjestön hallitukselle, joka päättää jäseneksi hyväksymisestä.
6§
Eroavan jäsenliiton on ilmoitettava eroamisestaan yhdistyslain määräämällä tavalla.
Eroaminen tulee voimaan kahdentoista (12) kuukauden kuluttua ilmoituksen saapumisesta, jolloin jäsenliiton oikeudet ja velvollisuudet järjestöä kohtaan päättyvät lukuun ottamatta edustuksia järjestön hallinnossa, jotka päättyvät välittömästi. Tämä ei kuitenkaan koske maksuja, jotka ovat erääntyneet tai joihin jäsenliitto on määrätyksi ajaksi sitoutunut.
Jäsenliitolla on oikeus irrottautua keskusjärjestön tekemästä työmarkkinapoliittisesta tai muusta sopimuksesta ilmoittamalla siitä keskusjärjestön hallitukselle tämän asettaman vähintään 14 vuorokauden pituisen määräajan kuluessa.
7§
Jäsenliitolla on oikeus itsenäisesti huolehtia jäsentensä eduista huomioon ottaen näiden sääntöjen määräykset. Jäsenliitto ei saa kuitenkaan toiminnallaan vahingoittaa keskusjärjestöä eikä siihen kuuluvaa jäsenliittoa.
Sen lisäksi, mitä muualla näissä säännöissä on määrätty, jäsenliiton tulee:
- huolehtia korkeasta järjestäytymisasteesta
- antaa lausuntoja järjestön edustajiston ja hallituksen pyytämistä asioista
- ilmoittaa jäsenmääränsä ja toimittaa tilinpäätöksensä keskusjärjestölle sen tarkemmin määräämällä tavalla ja määräämänä aikana
- ilmoittaa keskusjärjestölle etukäteen jäsenliiton ylimmän toimielimen kokouksesta ja varata keskusjärjestön edustaiille läsnäolo- ja puheoikeus näissä kokouksissa
- toimittaa keskusjärjestölle ennakkoon tiedot työehtosopimusneuvottelujen keskeisistä sisältökysymyksistä
- toimittaa keskusjärjestölle hallituksen erikseen määrittelemällä tavalla tiedot solmimistaan valtakunnallisista ja yrityskohtaisista työehtosopimuksistaan neuvottelutoiminnan yhteensovittamiseksi ja koordinoimiseksi sekä työehtopolitiikan kehittämiseksi
- ilmoittaa työtaisteluun ryhtymisestä ennen työtaistelun aloittamista ja varata keskusjärjestön edustajille tilaisuus osallistua työriitaneuvotteluihin; tätä tarkoittava ilmoitus tehdään noudattamalla säädettyjä ja sovittuja määräaikoja
- ilmoittaa edustamiensa sopimusten soveltamisalariidoista SAK:lle sekä toimia aktiivisesti keskusjärjestön kanssa näiden ristiriitojen selvittämiseksi. Keskusjärjestö voi antaa tarkempia jäsenliittoja sitovia määräyksiä sopimusten soveltamisaloihin liittyvien epäselvyyksien ratkaisusääntöjen ja -tapojen osalta sekä
- osallistua järjestön suorittamaan tilastointiin ja tutkimustoimintaan oman jäsenkuntansa osalta.
8§
Jäsenliitto, joka toiminnallaan vahingoittaa keskusjärjestön toimintaa tai toimii vastoin keskusjärjestön tarkoitusta tai näitä sääntöjä, voidaan erottaa keskusjärjestön jäsenyydestä.
Jos jäsenliitto ilman keskusjärjestön hallituksen hyväksymää syytä jättää keskusjärjestölle tulevan maksun määräajassa suorittamatta, voidaan jäsenliitto erottaa keskusjärjestöstä.
Jäsenliiton erottamisen käsittelee ja päättää keskusjärjestön hallitus. Asianomainen jäsenliitto voi valittaa keskusjärjestön hallituksen päätöksestä seuraavaan edustajiston kokoukseen. Jäsenliiton on tehtävä valitus kirjallisesti 30 päivän kuluessa saatuaan tiedon keskusjärjestön hallituksen päätöksestä.
Mikäli jäsenliiton rikkomusta voidaan pitää lievänä, keskusjärjestön hallitus voi erottamisen sijasta jättää sen määräajaksi, kuitenkin enintään 12 kuukaudeksi, vaille täysiä jäsenoikeuksia tai antaa rikkomuksen tehneelle jäsenliitolle kirjallisen varoituksen, joka merkitään pöytäkirjaan ja annetaan tiedoksi asianomaiselle jäsenliitolle.
9§
Keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen alueellisesta yhteistyöstä sekä muista määritellyistä paikallisen edunvalvonnan tehtävistä vastaa paikallisesti tai alueellisesti muodostetut toimielimet, joista päättää keskusjärjestön hallitus.
Toiminnan rahoittaminen
10§
Keskusjärjestöllä on oikeus kantaa toimintansa rahoittamiseksi euromääräinen ja/tai jäsenliiton jäsenmaksutuloon perustuva prosentuaalinen jäsenmaksu, jonka suuruuden ja kantoajan määrää edustajisto.
Jäsenmaksu suoritetaan kunkin jäsenliiton jäsenmaksukautta edeltäneen kalenterivuoden puolivälissä olleen jäsenmäärän mukaisesti.
11§
Mikäli keskusjärjestö on mennyt päättämänsä tai erikseen hallituksessa hyväksytyn työtaistelun johdosta jäsenliittonsa puolesta taloudellisiin sitoumuksiin, jotka saattavat aiheuttaa taloudellisia velvoitteita, keskusjärjestö voi määrätä jäsenliitoilleen ylimääräisen maksun ko. velvoitteen suorittamiseksi. Keskusjärjestö ei kuitenkaan voi määrätä ylimääräistä maksua niille jäsenliitoille, jotka ovat vastustaneet sitoutumista. Ylimääräisen maksun suuruudesta päättää keskusjärjestön hallitus.
Jos jäsenliitto on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen, sen piiristä valitulla edustajalla ei ole äänioikeutta keskusjärjestön edustajistossa, ellei edustajisto erityisistä syistä toisin päätä.
12§
Toimintansa rahoittamiseksi keskusjärjestö voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta, perustaa rahastoja ja säätiöitä sekä toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Keskusjärjestö voi periä jäsenliitoilta maksuja niiden jäsenpalvelutoimeksiantojen hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista keskusjärjestön hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Keskusjärjestö voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.
Toimielimet
13§
Keskusjärjestön toimielimet ovat edustajisto ja hallitus.
Edustajisto
14§
Keskusjärjestön ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto. Edustajiston kokouksessa noudatettavia menettelytapoja varten vahvistetaan menettelytapajärjestys.
Edustajiston varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka pidetään vuoden alkupuoliskolla viimeistään kesäkuussa ja syyskokous, joka pidetään vuoden loppupuoliskolla viimeistään joulukuussa.
Edustajiston kokous voidaan hallituksen niin päättäessä järjestää myös pelkkänä etäkokouksena.
Edustajiston varsinaisen kokouksen koolle kutsumisesta päättää keskusjärjestön hallitus. Edustajiston varsinaisesta kokouksesta on annettava ennakkoilmoitus viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Varsinainen kokouskutsu ja esityslista kokousmateriaaleineen on toimitettava kirjallisesti kullekin edustajiston jäsenelle ja jäsenliitolle vähintään (2) viikkoa ennen kokousta.
15§
Ylimääräisen edustajiston kokouksen kutsuu koolle hallitus.
Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kolmasosa edustajiston jäsenistä ja vähintään kaksi jäsenliittoa on sitä tiettyä asiaa varten kirjallisesti vaatinut keskusjärjestön hallitukselta.
Ylimääräisen edustajiston kokous kutsutaan koolle kaikille edustajiston jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta toimitetulla henkilökohtaisella kirjallisella kutsulla.
Edustajiston ylimääräinen kokous on järjestettävä yhden (1) kuukauden kuluessa momentin kaksi (2) mukaisen vaatimuksen saapumisesta.
16§
Esityksiä varsinaiselle edustajiston kokoukselle saavat tehdä hallitus ja jäsenliitot. Edustajiston kokoukselle käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on esitettävä hallitukselle kirjallisesti tai sähköisesti vähintään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta. Liittoesitykset käsitellään kevätkokouksessa.
17§
Edustajiston toimikauden ensimmäistä varsinaista kokousta kutsutaan edustajiston järjestäytymiskokoukseksi. Järjestäytymiskokouksessa edustajisto:
a) valitsee edustajiston toimikaudeksi keskuudestaan edustajiston puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa,
b) valitsee edustajiston toimikaudeksi tilintarkastajan. Jos tilintarkastaja ei ole tilintarkastusyhteisö, on lisäksi valittava varatilintarkastaja
c) valitsee hallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan keskusjärjestön puheenjohtajaksi
d) määrää keskusjärjestön hallituksen muiden varsinaisten jäsenten lukumäärän ja valitsee keskusjärjestön hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaset varajäsenet sekä enintään viisitoista (15) yleisvarajäsentä.
e) käsittelee yleisiä toimintalinjoja sekä taloussuunnitelman edustajiston nelivuotistoimikaudelle,
f) määrää jäsenliitoilta kannettavien jäsenmaksujen suuruuden ja maksuajankohdan sekä hallituksen ja sen mahdollisesti asettamien työryhmien sekä muiden käytössä olevien toimielinten jäsenten kokouspalkkiot edustajiston toimikaudelta,
g) päättää edustajille suoritettavista korvauksista edustajiston kokousten osalta,
h) käsittelee muut edustajistolle esitetyt asiat
18§
Edustajistoon valitaan neljän (4) vuoden toimikaudeksi kustakin jäsenliitosta sen alkavaa tuhatta henkilöjäsentä kohden yksi (1) varsinainen edustaja ja hänelle yksi (1) henkilökohtainen varajäsen ja sen jälkeen kutakin alkavaa 10 000 henkilöjäsentä kohden yksi (1) varsinainen edustaja ja hänelle yksi (1) henkilökohtainen varajäsen.
Kunkin jäsenliiton edustajiston jäsenmäärä vahvistetaan ennen edustajiston toimikauden ensimmäistä kokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon jäsenmäärän perusteella ja ilmoitetaan jäsenliitoille varsinaisessa kokouskutsussa.
Jäsenliiton valitessa edustajia ja varaedustajia edustajistoon sen tulee pyrkiä noudattamaan liiton jäsenistön mukaista sukupuolijakaumaa.
Mikäli jäsenliitto tai jäsenliittojen rekisteröity yhteenliittymä hyväksytään järjestön jäseneksi edustajiston järjestäytymiskokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen, voidaan sen edustajamäärä vahvistaa 16 §:n mukaisesti mainittua ajankohtaa myöhemmänkin ajankohdan perusteella.
Edustajiston jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen tulee olla jäsenliiton tai sen jäsenyhdistyksen jäsen. Jos valintahetken edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen toimikausi edustajistossa. Eronneen, eläkkeelle siirtyneen tai jäsenliiton ilmoittaman pysyvän esteen saaneen varsinaisen jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen tilalle jäsenliitto on oikeutettu ilmoittamaan uuden jäsenen tai henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevaksi edustajiston toimikaudeksi. Edustajisto toteaa jäsenyyden alkamisen.
Kunkin jäsenliiton hallitus ilmoittaa keskusjärjestölle edustajiston jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten nimet ja osoitteet järjestön määräämällä tavalla ja sen määräämänä aikana.
Jos edustajiston varsinainen jäsen on ilmoittanut estyneensä ottamasta osaa kokoukseen, kutsutaan hänen tilalleen henkilökohtainen varajäsen.
Edustajiston jäsen ei voi olla hallituksen jäsen.
Keskusjärjestön puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla, hallituksen (muilla) jäsenillä, yleisvarajäsenillä ja tilintarkastajilla on edustajiston kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
19§
Edustajiston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi valitut henkilöt luetaan mukaan asianomaisen jäsenliiton piiristä valittaviin edustajiston varsinaisiin jäseniin.
Mikäli edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa tai tulee pysyvästi estyneeksi kesken toimikautensa, edustajistolla on oikeus keskuudestaan valita hänen tilalleen uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Kullakin edustajiston jäsenellä on kokouksessa yksi ääni.
Edustajisto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja puolet (1/2) edustajiston jäsenistä on kokouksessa läsnä.
20§
Edustajiston kevätkokouksessa päätetään seuraavat asiat:
a) SAK:n vuosikertomus, tilintarkastuskertomus ja tilinpäätöksen vahvistaminen edelliseltä tilikaudelta sekä vastuuvapauden myöntäminen keskusjärjestön hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
b) jäsenliittojen ja hallituksen esittämät asiat
Edustajiston syyskokouksessa päätetään seuraavat asiat:
a) vahvistetaan keskusjärjestön toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi;
b) määrätään jäsenliitoilta kannettavien jäsenmaksujen suuruus ja maksuaika
c) hallituksen esittämät asiat
Hallitus ja toimielimet
21§
Keskusjärjestön hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään viisitoista (15) ja enintään kaksikymmentäkaksi (22) varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä enintään viisitoista (15) yleisvarajäseniä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) hallituksen koko jäsenmäärästä on saapuvilla.
Kokous voidaan hallituksen niin päättäessä järjestää myös pelkkänä etäkokouksena.
Hallituksen toimikausi on edustajiston järjestäytymiskokousten välinen aika.
Jos keskusjärjestön puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen (tai henkilökohtainen tai yleisvarajäsen) eroaa tai tulee pysyvästi estyneeksi kesken toimikautensa, voi edustajisto valita toisen henkilön hänen tehtäviinsä tämän toimikauden loppuun asti.
Jos ammattiliitto tai ammattiliittojen rekisteröity yhteenliittymä liittyy keskusjärjestön jäseneksi edustajiston järjestäytymiskokousten välisenä aikana, edustajisto voi valita tällaisen liiton edustajan hallituksen jäseneksi hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenmäärä ei kuitenkaan saa ylittää edellä tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa mainittua enimmäismäärää.
Edustajiston valitessa keskusjärjestön hallituksen jäseniä jäsenliittojen piiristä sen tulee pyrkiä noudattamaan liiton jäsenistön ja koko keskusjärjestön jäsenliittojen mukaista yhteenlaskettua sukupuolijakaumaa.
Keskusjärjestön edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Keskusjärjestön hallituksen jäsenen tulee olla jäsenliiton tai ammattiliittojen rekisteröidyn yhteenliittymän taikka näiden jäsenyhdistyksen toimiva jäsen taikka näiden palveluksessa oleva toimihenkilö. Jos valintahetken edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen toimikausi keskusjärjestön hallituksessa.
22§
Hallitus vastaa keskusjärjestön toiminnasta. Sen lisäksi, mitä muualla näissä säännöissä on sanottu, hallitus:
a) edustaa keskusjärjestöä,
b) päättää keskusjärjestön neuvottelemien työmarkkinapoliittisten sopimusten hyväksymisestä,
c) päättää työehtoneuvottelujen yhteensovittamisesta ja koordinaatioprosessista
d) pitää yhteyttä jäsenliittoihin sekä muihin keskusjärjestön toiminnan kannalta merkittäviin keskeisiin kotimaisiin ja ulkomaalaisiin tahoihin.
e) Valmistelee ja esittelee edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee sen päätökset,
f) hoitaa keskusjärjestön varoja ja omaisuutta ja huolehtii kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen valmistamisesta,
g) päättää keskusjärjestön kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä
h) päättää takausten antamisesta ja omaisuuden panttaamisesta,
i) vahvistaa keskusjärjestön toimintaorganisaation ja päättää henkilöstöpolitiikasta,
j) päättää keskusjärjestön ja jäsenliittojen yhteistyöelimien tehtävät
k) hoitaa muut keskusjärjestöä koskevat asiat.
23§
Hallituksen kokouksen kutsuu koolle keskusjärjestön puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan hallituksen varapuheenjohtaja.
Hallituksen kokouksessa puhetta johtaa keskusjärjestön puheenjohtaja ja hänen ollessaan estyneenä hallituksen varapuheenjohtaja.
Hallituksen kokouksen kutsu ja esityslista kokousmateriaaleineen lähetetään jokaiselle jäsenelle viittä päivää ennen.
Kiireellisessä tapauksessa kokouskutsu voidaan toimittaa noudattamatta määräaikaa.
24§
Hallitus asettaa 5–10-jäsenisen työvaliokunnan valmistelemaan ja hoitamaan toimintapoliittisia ja hallituksen erikseen sille kulloinkin antamia muita tehtäviä. Hallitus valitsee työvaliokunnan jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.
Työvaliokunnan jäseniin luetaan keskusjärjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.
Työvaliokunnan jäseniä valittaessa tulisi pyrkiä huomioimaan jäsenliittojen jäsenmäärä ja eri toimialojen väliset suhteelliset jäsenmäärät.
Hallitus asettaa järjestölle johtoryhmän, jonka kokoonpanon sekä sisäiset tehtävä- ja vastuualueet hallitus määrittelee.
Keskusjärjestön nimen kirjoittaminen
25§
Keskusjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja sekä ne keskusjärjestön toimihenkilöt tai hallituksen jäsenet, jotka hallitus määrää, aina kaksi yhdessä. Pankki-, posti- ym. vastaavia juoksevia asioita varten voidaan taloudesta vastaava johtaja yksin määrätä kirjoittamaan keskusjärjestön nimi.
26§
Keskusjärjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään maaliskuun 31. päivänä luovutettavaksi tilintarkastajille. Heidän tulee antaa edustajiston kevätkokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan tarkastuksesta hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, jossa tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi.
Erinäisiä määräyksiä
27§
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi niissä asioissa, joista yhdistyslaki ja nämä säännöt toisin määräävät.
28§
Keskusjärjestö voi tehdä kaikkien jäsenliittojensa puolesta työmarkkinapoliittisia- sekä muita yleissopimuksia. Tällaisesta sopimuksesta on keskusjärjestön hallituksen kuitenkin ennen lopullista sitoutumista annettava yksityiskohtainen tieto kaikille jäsenliitoille, joilla on oikeus hallituksen asettaman, vähintään 14 vuorokauden pituisen määräajan kuluessa irtisanoutua sopimuksesta.
Ennen edellä mainittuja sopimuksia koskevien neuvottelujen aloittamista on keskusjärjestön varattava jäsenliittojen edustajille tilaisuus lausua käsityksensä neuvottelujen kohteena olevista kysymyksistä.
29§
Keskusjärjestön edustajisto tai hallitus voi edellä 28§:ssä mainituissa laajakantoisissa ja periaatteellisluonteisissa kysymyksissä toimeenpanna jäsenliittojen jäsenten keskuudessa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen.
Tällainen jäsenäänestys on suoritettava myös siinä tapauksessa, että yksi tai useampi jäsenliitto, joiden henkilöjäsenten lukumäärä on vähintään puolet keskusjärjestön jäsenliittojen henkilöjäsenten lukumäärästä, sitä kirjallisesti vaatii.
30§
Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan joko varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajiston kokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä tehty päätös. Keskusjärjestön purkamisesta on päätös tehtävä varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä
Keskusjärjestön purkautuessa sen varat jaetaan jäsenliittojen kesken niiden kahden viimeisen vuoden aikana maksamien jäsenmaksujen mukaisessa suhteessa.
