Sairaussakko ei ole tasapuolinen
Joko pandemia-ajan opetukset on unohdettu? Suurin osa lyhyistä sairauspoissaoloista aiheutuu erilaisista infektiosairauksista. Korona-aika konkretisoi pisaratartuntana sekä kosketuksen, pintojen ja hengityksen kautta leviävien infektiosairauksien haitat. Silloin opimme, että tehokas keino katkaista tartuntaketju on jäädä kotiin ja välttää kontakteja sairastuessa. Useimmiten infektiosairauksien tartuttavuus on suurin heti taudin alussa.
Orpon-Purran hallituksen esittämä sairaussakko eli ensimmäinen palkaton sairauspäivä kohtelisi eri aloja ja työntekijäryhmiä epätasa-arvoisesti. Varsinkin duunarialoilla hoidon, hoivan, kasvatuksen ja asiakaspalvelun työtehtävissä riski saada flunssa tai muu infektiosairaus työtehtävissä on muita aloja korkeampi.
Eri ihmisten kanssa työskentelevä työntekijä tartuttaa taudin helposti eteenpäin. Hauraalle vanhukselle jokainen tartuntatauti on terveysriski ja aiheuttaa jopa hengenvaaran. Kampaaja tai muiden palveluammattien työntekijä ei voi pärskiä flunssassa tai potea vatsatautia ihmisten kanssa työskennellessään.
Jatkotartuntojen ehkäisy on myös työnantajan etu. Kun ensimmäisenä sairastunut työntekijä parantelee infektionsa rauhassa kotona, jäävät työnantajalle aiheutuva haitta ja kustannus paljon vähäisemmiksi. Varsinkin pienyrittäjälle on hankalaa, mikäli infektiosairaus leviää muihin työntekijöihin ja sairaus kulkee koko henkilökunnan läpi.
Vaikka laki koskisi kaikkia, käytännössä se leikkaisi tuloja niiltä, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä. SAK:n jäsenkyselyssä koronarajoitusten aikana tuli selväksi, että duunarialoilla yli 90 prosenttia työntekijöistä ei voi edes tilapäisesti tehdä työtään etänä. Toimihenkilö- ja asiantuntijatyössä osittaisen etätyön mallit ovat vakiintuneet, joten lieväoireisemman sairastumisen myötä voi jatkaa etätyöskentelyä. Sairaussakko ei silloin heille realisoituisi, vaikka varmasti työn laatu ja tuottavuus sairauspäivinä heikentyisivät.
Hallituksen suunnitelmassa ammattitaudista aiheutuvat poissaolot rajattaisiin sairaussakon ulkopuolelle. Rajaus on käytännössä lähes aina merkityksetön, koska polku vakuutusyhtiön tekemälle ammattitautipäätökselle on pitkä ja perusteellista näyttöä edellyttävä. Tavallisimmat ammattitaudit, kuten meluvammat, ihosairaudet ja ammattiastma eivät ole yleisiä lyhyiden poissaolojen aiheuttajia.
Kaikki lyhyet sairauspoissaolot eivät aiheudu infektioista
Lyhyitä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheutuu infektioiden ohella muistakin sairauksista. Varsinkin naistyöntekijät joutuisivat sairaussakon maksajiksi sukupuolensa takia. Kuukautisiin liittyvät hankalatkin oireilut vaivaavat monia naisia, samoin endometrioosisairauden vaikeat kipuoireet voivat aiheuttaa toistuvia lyhyitä työkyvyttömyysjaksoja. Myös ärhäkkä migreeni kuuluu samaan sarjaan lyhyiden työkyvyttömyysjaksojen aiheuttajana – sekin on naisilla yleisempi sairaus.
Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 10 000 työikäistä. Naisilla rintasyöpä on yleisin syöpäsairaus, ja se usein diagnosoidaan työikäisellä. Syöpähoitojen aikana osa potilaista kykenee ja haluaa jatkaa työssään, jolloin ainoastaan hoitokäynnit poliklinikalla tarvitaan sairauspäiviksi. Sairaussakon myötä varmasti monet syöpäpotilaat joutuisivat syöpälääkärinsä kanssa pohtimaan, kannattaako ponnistella työssä jaksamiseksi hoitojen aikana – vai olisiko yhtäjaksoinen, yleensä viikkojen tai kuukausien mittainen sairauspoissaolo parempi vaihtoehto, jolloin sairaussakko ei kurittaisi toimeentuloa.
Väärinkäyttöepäilyihin voidaan puuttua jo nyt
Sairaussakosta keskusteltaessa on noussut vaikutelma, että sillä halutaan suitsia krapulapäiviä. Fakta kuitenkin on, että yleisin sairauspoissaolopäivä on keskiviikko. Tämä ei tue oletusta pitkäksi venähtäneen viikonlopun aiheuttamista runsaista krapulapäivistä maanantaisin.
Osa työantajista on valinnut luottamuksen tien. Useat yritykset eivät vaadi työntekijältä sairaustodistusta muutamien päivien sairauspoissaoloihin. Jotkut yritykset ovat toteuttaneet poissaolokäytäntöjä, joissa tätä pitempikin jakso voidaan hoitaa ilman terveydenhuollon todistusta. Kokemukset ovat olleet hyviä, molemminpuolinen luottamus työpaikalla on vahvistunut ja terveydenhuollon työkuormaa voidaan vähentää.
Mikäli työpaikalla perustellusti epäillään sairauspoissaoloihin liittyviä väärinkäytöksiä, voidaan tiettyjen työntekijöiden osalta ottaa käyttöön tarkempia sairauspäiviin liittyviä toimia. Esimerkiksi sairauspäiviltä edellytetään silloin aina todistus omasta työterveyshuollosta. Näissä suhteellisen harvalukuisissa tilanteissa työntekijä yleensä tarvitsee myös apua alkoholiongelmansa hoitamiseksi. Ratkaisu tilanteeseen ei ole sairaussakko, vaan päihdepalvelut.
Tes-pöytään luvassa tungosta käsiteltävistä aiheista
Useimmissa työehtosopimuksissa on kirjauksia palkallisista sairauspäivistä. Eli aluksi lakipykälä sairaussakosta ei koskettaisi työntekijöiden enemmistöä.
Tes-kirjaukset ovat kuitenkin aina auki silloin, kun sopimuskausi päättyy ja uudesta sopimuksesta neuvotellaan. Mikäli laki sairaussakosta toteutuu, on todennäköistä, että työnantajajärjestöt tuovat tämän heikennyksen myös tes-neuvottelupöydän asialistalle. Lista käsiteltävistä aiheista on pitkä, ja oikeus palkalliseen ensimmäiseen sairauspäivään voitaisiin joutua ”ostamaan” osana hankalaa tes-neuvottelukierrosta luopumalla jostain muusta edusta.
Esitys on listattu työllisyystoimien pääotsikon alle, mutta todennäköiset vaikutukset työpaikoilla olisivat monin tavoin vastakkaisia hallituksen tavoitteille. Työn touhussa voi sattua virhearviointeja, myös hallitusohjelmaa kirjoittaessa. Kiireen keskellä nousseiden ehdotuksien seurauksia ei aina ehditä pohtimaan riittävän laaja-alaisesti. Silloin on viisautta pistää pakki päälle ja perua esitykset, jotka aiheuttaisivat työpaikoilla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Sairaussakon sijaan tarvitsemme työmarkkinoilla yhteistyötä työkyvyn ja terveyden edistämiseksi. Lyhyt- ja pitkäaikaisia sairauspoissaoloja vähennetään yhdessä työpaikan osapuolten ja työterveyshuollon kanssa luottamusta rakentaen sekä työ- ja toimintakykyä tukien.
Tutustu myös tuoreeseen Verianin kyselyyn suomalaisten suhtautumisesta ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuteen.
