Työttömänä opiskelu

Työttömän ammattitaidon ei saa antaa näivettyä. Työttömien koulutukseen sijoittamalla Suomi varautuu talouskasvuun ja yritysten työvoimatarpeisiin.
Työvoimakoulutus ei ole pysynyt työttömyyden kasvun perässä.

Hyvin suunniteltu työvoimakoulutus helpottaa kohtaanto-ongelmaa, jossa toiset alat kaipaavat työntekijöitä, toisilla osaavia työnhakijoita on liikaa.

Rankaisemista ja kyttäämistä vähennettävä

Epäkohta:
Työttömänä opiskelua ohjaavat säännöt ovat vaikeaselkoisia. Työttömyysturvan menettämisen pelossa työtön jättää mieluummin opiskelematta.

SAK:n ratkaisu:
Työttömien on saatava opiskella nykyistä vapaammin ja ilman pelkoa rangaistuksesta. Opintopisteiden rajoittaminen on tarpeetonta, kun työtön on samalla työmarkkinoiden käytettävissä.

Perustaitojen kehittäminen osaksi työvoimakoulutusta

Epäkohta:
Joka viidennellä työttömällä on puutteelliset perustaidot. Matala koulutustaso ja perustaitojen puute altistavat työttömyydelle. (Lähde: OECD:n tutkimus PIAAC, 2013)

SAK:n ratkaisu:
Perustaitojen kehittäminen on otettava osaksi työvoimakoulutusta. Kaikille työttömille on tehtävä SAK:n Perustaitotakuun mukainen osaamiskartoitus.

Lisää resursseja työvoimakoulutukseen

Epäkohta:
TE-toimistot myöntävät opiskeluoikeuksia työttömille vaihtelevasti. Koulutuksen laatu vaihtelee eikä sisältö aina vastaa työnhakijan tarpeita.

SAK:n ratkaisu:
Työvoimakoulutusta on lisättävä erityisesti työttömyyden alkuun. Koulutusta tarvitsevat erityisesti matalasti koulutetut ja supistuvilta aloilta työttömäksi jääneet.