10 + 1 kysymystä lakoista

Mikä on lakko?

Lakko on yksi työtaistelutoimista. Kutsu lakkoon tulee ammattiliitolta, joka tarvitsee joukkovoimasta tukea neuvotellessaan jäsentensä työehdoista.

Lakossa työntekijät eivät tee töitä. He eivät saa palkkaa lakon ajalta, mutta ammattiliitto voi päättää maksaa lakkoavustusta jäsenilleen. Lakkoon menevää työntekijää ei saa kohdella lakon vuoksi eri tavalla kuin muita työntekijöitä. Häntä ei saa irtisanoa eikä esimerkiksi jättää bonuksia maksamatta.

Mihin oikeus lakkoilla perustuu?

Oikeus työtaisteluun on niin tärkeä, että se on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Se on myös vahvistettu kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksilla, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa.

Miksi työntekijät lakkoilevat?

Jos työntekijöillä ei olisi käytössään työtaisteluoikeutta, olisi työntekijällä hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asemaansa. Työnantaja on aina yksittäistä työntekijää vahvemmassa asemassa ristiriitatilanteessa, mutta kun työntekijät toimivat yhdessä, asetelma tasoittuu.

Ay-liike edustaa työntekijöitä ja pitää huolta heidän työehdoistaan, joten sille on luotettu laillinen mahdollisuus kutsua työntekijät työtaistelutoimiin.

Työtaistelun tavoitteena on päästä sopimukseen eli sillä halutaan lisätä painetta neuvottelutilanteeseen. Lakko on vain yksi keinoista ja yleensä sitä on edeltänyt useita vähemmän työnantajalle haittaa aiheuttavia toimia, kuten esimerkiksi ylityö- tai vuoronvaihtokielto.

Milloin lakko on mahdollinen?

Suomessa ammattiliitot käyttävät lakko-oikeutta erittäin vastuullisesti. Lakkoon ryhtyminen on aina iso päätös ammattiliitolta. Lakko on työntekijöille viimeinen keino osoittaa tyytymättömyyttä ja vauhdittaa esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluja. Sitä edeltävät yleensä pitkään kestäneet neuvottelut ja muut työtaistelutoimet.

Työehtosopimuksen ollessa voimassa osapuolet ovat sitoutuneet työrauhaan. Kun sopimus päättyy eikä uutta ole tehty, ovat lakot ja muut työtaistelutoimet mahdollisia. Lain mukaan lakosta on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi viikkoa ennen sen alkamista.

Mikä on tukilakko?

Tukilakolla muut ammattiliitot tukevat toisen ammattiliiton työtaistelua tai yhden ammattiliiton muiden sopimusalojen työntekijät tukevat yksittäisen sopimusalan työntekijöitä. Tukilakkojen avulla ammattiliitto pyrkii vauhdittamaan työehtosopimuksen syntymistä poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa.

Tukilakot ovat laillisia, jos työtaistelu, jota tuetaan, on laillinen.

Tukilakoille ei ole laissa määrätty ennakkoilmoitusaikaa. Usein tukilakoissa on noudatettu neljän päivän ennakkoilmoitusaikaa, mutta mitään rangaistusta ei siis tule, vaikka lakko aloitettaisiin ilman ennakkoilmoitusta.

Mikä on poliittinen lakko?

Poliittinen lakko on laillinen lakko, jonka ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan työtaistelulla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä.

Mikä on ulosmarssi?

Ulosmarssilla osoitetaan mieltä sellaista työnantajan päätöstä vastaan, jonka työntekijät kokevat epäoikeudenmukaiseksi tai katsovat, että heitä ei ole kuultu päätöksiä tehtäessä riittävästi. Ulosmarssi on usein työntekijöiden spontaani päätös ja se voi kestää esimerkiksi yhden työvuoron ajan.
Työtuomioistuimessa ulosmarssit tuomitaan pääsääntöisesti laittomiksi lakoiksi.

Onko Suomessa paljon lakkoja?

Lakkojen määrä on vähentynyt Suomessa huomattavasti viime vuosikymmeninä. Useimmiten lakot ovat myös lyhytkestoisia. Poikkeuksena on Paperiliiton 112 päivää kestänyt lakko vuonna 2022 UPM:n tehtailla. Siinä työnantaja kieltäytyi tekemästä työehtosopimusta ja tarjosi huomattavia heikennyksiä työehtoihin. Lakko päättyi sopimukseen.

Esimerkiksi 1980-luvulla työtaisteluja oli keskimäärin 1 360 vuodessa. Aikavälillä 2016–2021 lakkoja on ollut keskimäärin noin sata vuodessa. Vuonna 2021 lakkoja oli 55.

Työtaistelut 2016–2021

  • 2021: 55
  • 2020: 108
  • 2019: 107
  • 2018: 166
  • 2017: 103
  • 2016: 69

Lähde: Tilastokeskus. Työtaistelut vuositasolla, 1980–2021

Voiko työnantaja lakkoilla?

Työsulku on työnantajan käyttämä työtaistelukeino, jonka avulla työnantaja ajaa omia sopimustavoitteitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Julkisessa keskustelussa lakko ja työsulku menevät helposti sekaisin.

Työsulku tarkoittaa käytännössä sitä, että sen piirissä olevat työntekijät eivät saa tulla töihin ja palkanmaksu keskeytetään. Työsululla työnantaja pyrkii painostamaan työntekijöitä edustavaa ammattiliittoa hyväksymään esittämänsä sopimusehdot.

Työsululla on usein heijastusvaikutuksia, jolloin jonkin toisen henkilöstöryhmän tai lähellä olevan toimialan henkilöstön työskentely estyy ja palkanmaksu lakkaa, vaikka he eivät ole riidan osapuoli.

Työsululla on taloudellisia vaikutuksia myös yrityksille.

Onko oikein kohdistaa työsulku vain ammattiliiton jäseniin?

Viime vuosina on yleistynyt tapa rajata työsulku vain ammattiliiton jäseniin. SAK:n näkemyksen mukaan työsulun kohdistaminen näin on loukkaus ammatillista järjestäytymistä vastaan.

Työsulkuun suhtaudutaan eri maissa eri tavalla. EU-maista muun muassa Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa työnantajien työsulku on kielletty. Tähän ratkaisuun on päädytty, koska työsulkuoikeuden rajaamisella osapuolet on haluttu saattaa tasavertaisempaan neuvotteluasemaan.

Paljonko on lakkoavustus?

Jos työntekijä on lakossa, hänelle ei makseta siitä ajasta palkkaa. Tämän vuoksi ammattiliitot maksavat yleensä jäsenilleen lakkoavustusta. Summat vaihtelevat ja ne ilmoitetaan etukäteen.

Avusta maksetaan vain ammattiliittojen jäsenille, ellei muuta ole ilmoitettu. Joskus liitot voivat sopia keskenään, että myös toisen ammattiliiton jäsenet voivat hakea avustusta. Näin menetellään varsinkin, jos samalla työpaikoilla tai samoissa työtehtävissä työskentelee eri SAK:laisten ammattiliittojen jäseniä.

Ammattiliitot ilmoittavat jäsenilleen lakkoavustusta koskevista käytännön asioista etukäteen. Lakon rajaukset ja lakkoavustuksen määrän voi myös tarkistaa omalta luottamusmieheltä tai ammattiliitosta.