Liittojen esitykset SAK:n syysedustajistolle 2019

Sisältää SAK:n edustajiston lausunnot 21.11.2019. Edustajisto teki lisäyksen esityksen 1 lausuntoon (lihavoituna).

Sisällys

1 Toimenpiteet työssä kohdatun asiakasväkivallan vähentämiseksi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM

2 Muutosesitys työsopimuslain 1. luvun 4. pykälän 1. ja 2. momenttiin
Teollisuusliitto

3 Muutosesitys työsopimuslain 6. luvun 6. pykälän 1. momenttiin
Teollisuusliitto

4 SAK:n toimet yritysten työehtoshoppailun estämiseksi
Kuljetusliitot KL:n jäsenliitot

5 Ammattiliitot tutuksi lukiolaisille kesäduunarikiertueella
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

1 Toimenpiteet työssä kohdatun asiakasväkivallan vähentämiseksi

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM

ILOn työkonferenssissa 21.6.2019. hyväksyttiin yleissopimus sekä sitä täydentävä suositus häirinnän ja työelämässä esiintyvän väkivallan torjumisesta. Kyseessä ovat ensimmäiset työelämässä esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumista koskevat kansainväliset instrumentit. Yleissopimuksen tarkoituksena on suojella työntekijöitä häirinnältä ja väkivallalta riippumatta heidän sopimussuhteensa laadusta. 

Yleissopimus on oikeudellisesti sitova instrumentti, joka tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun kaksi jäsenvaltiota ovat sen ratifioineet. Kunkin jäsenvaltion osalta yleissopimus tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun sen ratifiointi on rekisteröity.

Väkivaltaa työssään kohtaavien määrä kasvaa vuosi vuodelta ja nyt tähän kehitykseen on saatava muutos. Työväkivalta aiheuttaa vuosittain suuria kustannuksia niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin.

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 julkaiseman hoitohenkilöstön hyvinvointia koskeneen tutkimuksen mukaan laitoshoidossa jopa 80 % on kokenut väkivaltaa vuoden aikana. Huolestuttavaa on, että väkivallan kokemukset vanhustyössä ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa niin kotihoidossa kuin laitoshoidossakin, ja väkivaltakokemusten määrä on kasvanut paljon kymmenessä vuodessa. 
    Väkivallan kokemiseen vaikuttavat erityisesti kiire, rooliristiriidat sekä työn itsenäisyys. Henkilöstömäärä on merkittävä kiirettä selittävä tekijä, joten riittävä henkilöstömäärä on siten myös väkivallan suhteen tärkeä tekijä. Väkivallan kokeminen on yhteydessä heikompaan työhyvinvointiin, minkä vuoksi on tärkeää löytää keinoja väkivallan käsittelemiseen ja vähentämiseen.
    (Lähde: Mikä selittää hoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa vanhustenhuollossa? THL huhtikuu 2018).
  • Kuntasektorin töissä koetaan keskimäärin enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan tai kuntalaisen taholta kuin muilla sektoreilla. Terveysalan työntekijöistä joka kolmas ja sosiaalialan työntekijöistä 43 % työntekijöistä ilmoitti altistuneensa väkivallalle useita kertoja viimeisen vuoden aikana. Väkivaltaa kohtasivat työssään runsaasti myös sivistyksen alan työntekijät (joka neljäs viimeisen vuoden aikana).
    (KEVAn Julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2018).
  • Kaupan alalla on työntekijöihin kohdistunut väkivalta ja uhkailu kasvanut vuosien 2010 ja 2018 vertailussa 3 %. Kaupan alalla ilmoitetaan poliisille jopa 65 % asiakkaan tekemistä varkauksista ja muista omaisuusrikoksista. Sen sijaan työntekijään kohdistuneista väkivallasta ja uhkailusta ilmoitetaan vain joka neljännen teon yhteydessä. 
    (Kriminologian ja oikeuspoliittisen instituutin vuonna 2018 tekemä 2. kansallinen yritysuhritutkimus).
  • Väkivaltaa kokeneiden osuus oli suurin vartiointi- ja suojelutyössä, jossa joka neljäs oli kohdannut työssään väkivaltaa.
  • Naiset kokevat edelleen selvästi miehiä useammin väkivaltaa työssään: noin kuusi prosenttia työllisistä naisista ja kolme prosenttia miehistä oli kokenut työväkivaltaa vuoden aikana. Kaikista työväkivaltaa kokeneista kaksi kolmannesta oli naisia. Sukupuolten välinen ero johtuu väkivallan keskittymisestä ammatteihin, joissa työskentelee paljon naisia.

    (Työvoimatutkimus. Tilastokeskus)

Rikoksentekijä työväkivaltatapauksissa niin yksityisissä kuin julkisissakin palveluissa on lähes aina asiakas, joka käyttäytyy uhkaavasti ja väkivaltaisesti työntekijöitä kohtaan. Terveydenhuollon ammattilaisten on eettisten velvoitteidensa johdosta hoidettava myös näitä vaarallisia ja vaikeita asiakkaita, eivätkä he voi kieltäytyä tarpeellisen hoidon antamisesta. Vaikka periaatteessa palvelualoilla asiakaspalvelutehtävissä olevat voivat kieltäytyä palvelemasta uhkaavasti käyttäytyviä asiakkaita, ei tämä usein ole käytäntönä, koska perusidea palvelussa on asiakkaiden houkuttelu, ei heidän karkottamisensa. 

Työpaikkaväkivallan kohteeksi joutuminen on aina traumaattinen kokemus. Kaupan ja yksityisen vartioinnin aloilla on työehtosopimuksilla sovittu, että työperäisestä väkivallasta johtuvat palkalliset sairauspoissaolot on oltava työsuhteen pituudesta riippumatta maksimipituisia. Työntekijän toipumisen ja työkykyisenä säilymisen kannalta ei voi pitää hyvänä sitä, että työntekijä joutuu pääsääntöisesti kantamaan yksin vastuun rikoksentekijän rikosoikeudelliseen vastuuseen saattamisesta. Tästä syystä rikoslakia tulisikin muuttaa siten, että ensisijaisesti työssä kohdatusta väkivaltateosta rikosilmoituksen tekee työnantaja. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa rikoksen uhri joutuu yleensä edelleen hoitamaan häneen väkivaltaa kohdistanutta henkilöä ja mikäli hän itse tekee rikosilmoituksen, saattaa asiakkaan käytös muuttua aiempaa väkivaltaisemmaksi ja uhkaavammaksi. Tästä syystä rikosilmoituksia ei välttämättä tehdä.

Asiakasväkivallan uhkaa ei lukuisilla työpaikoilla huomioida asianmukaisesti vaarojen arvioinnissa. Valitettavan usein työntekijöiden tekemien poikkeamailmoitusten johdosta ei työpaikoilla ryhdytä korjaaviin toimenpiteisiin, kuten työturvallisuuslain 10 §:n 1 mom. 3 kohdassa edellytetään. Valvontaa tulee tiukentaa, jotta työnantajat saadaan ymmärtämään, että sattuneiden väkivalta- ja läheltä-piti-tilanteiden johdosta täytyy työpaikalla ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin (esim. henkilöstön ja vartioinnin lisääminen, henkilöstön kouluttaminen väkivaltatilanteiden varalta, toimintaohjeiden laatiminen työpaikalle jne).

JHL ry ja PAM ry esittävät, että 

SAK vaatii Suomen hallitusta ratifioimaan viipymättä ILO:n kesäkuussa 2019 hyväksymän yleissopimuksen väkivallan ja häirinnän torjumiseksi, jotta sopimuksesta tulee mahdollisimman pian oikeudellisesti sitova.

Lisäksi esitämme, että SAK käynnistäisi toimenpiteet, joilla

  • asiakasväkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän työnantaja velvoitetaan tekemään työpaikkaväkivaltatilanteissa rikosilmoituksen, ellei työntekijä nimenomaisesti halua sitä tehdä itse. Työnantajilla, kuten työntekijöilläkin, tulisi olla selkeät kriteerit, missä tilanteissa ilmoitus poliisille tehtäisiin. 
  • rajoitetaan yksintyöskentelyä väkivalta-alttiilla aloilla.
  • nykyiset työturvallisuuslain väkivaltaa koskevat velvoitteet saadaan paremmin työnantajien tietoon ja osaksi jokapäiväistä toimintaa ja turvallisuusjohtamista.
  • lisätään työpaikkojen valvontaa väkivaltatilanteiden osalta.

SAK:n edustajiston lausunto 21.11.2019

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittävät, että SAK vaatii Suomen hallitusta ratifioimaan viipymättä ILO:n kesäkuussa 2019 hyväksymä sopimus väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Lisäksi liitot esittävät, että SAK käynnistäisi toimenpiteet, joilla asiakasväkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän työnantaja velvoitettaisiin tekemään työpaikkaväkivaltatilanteissa rikosilmoituksen, ellei työntekijä nimenomaisesti haluaisi tehdä sitä itse. Työnantajilla ja työntekijöillä tulisi olla selkeät kriteerit, missä tilanteissa tehtäisiin ilmoitus poliisille. SAK:n tulee myös käynnistää toimenpiteet, joilla rajoitettaisiin yksintyöskentelyä väkivalta-alttiilla aloilla ja lisättäisiin työpaikkojen valvontaa väkivaltatilanteiden osalta. Nykyiset työturvallisuuslain väkivaltaa koskevat velvoitteet tulee myös saattaa paremmin työnantajien tietoon sekä osaksi jokapäiväistä toimintaa ja turvallisuusjohtamista. 

Väkivalta ja väkivallan uhka työelämässä ovat lisääntyneet ja niiden seuraukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti mittavia. Väkivalta ja väkivallan uhan merkitys työn vaara- ja kuormitustekijänä korostuvat erityisesti kuntapuolella sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä sivistystoimessa. Yksityisellä sektorilla väkivalta ja väkivallan uhka kohdistuvat työntekijöihin kaupan alalla, vartiointi- ja suojelutyössä, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuljetusalalla.

Väkivalta ja väkivallan uhka kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin. Tätä selittää osittain se seikka, että riskialttiit alat ovat naisvaltaisia. Lisäksi väkivaltaan liittyviä riskitekijöitä ovat esimerkiksi yksintyöskentely varsinkin ilta- ja yöaikaan, päihtyneiden asiakkaiden vastaanotto tai kohtaaminen, lääkkeiden, rahan tai arvotavaroiden käsittely, asiakkaan etuuksien tai oikeuksien käsittely ja päätöksenteko sekä työpaikan sijainti rauhattomalla alueella tai syrjäisessä paikassa.

SAK:n toimintasuunnitelmassa on todettu, että ensi vuoden aikana SAK nostaa esiin aloitteita työhyvinvoinnin parantamiseksi ja niissä on esillä myös asiakasväkivallan vähentäminen.

SAK on jo vuosia vaatinut täsmällisempää lainsäädäntöä häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi työelämässä. Niihin varautumiseksi sekä tilastoinniksi ja mahdollisesti tapahtuneiden tilanteiden käsittelemiseksi jälkikäteen. Asian tiimoilta on ollut sosiaali- ja terveysministeriön johdolla ainakin kaksi työryhmää 2000 -luvulla. Työryhmäraporttien lisäksi on olemassa myös luonnos työvakivallan hallintaa koskevaksi asetukseksi. Hankkeet ovat kuitenkin kariutuneet kerta toisensa jälkeen työnantajien vastustukseen, ja nykyistä täsmällisempää sääntelyä ei ole saatu. Rinteen hallituksen ohjelmassa on työsuojelun osalta kirjattu, että työsuojeluvalvonnan resursseja lisätään työturvallisuuden valvonnan tehostamiseksi.

Häirintä ja väkivalta työelämässä on maailmanlaajuisesti tunnistettu ja tunnustettu ongelma sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaava vaaratekijä. Tämän vuoden ILO:n työkonferenssissa hyväksyttiin kaksivuotisen vaikean neuvotteluprosessin tuloksena uusi häirintää ja väkivaltaa koskeva yleissopimus sekä sitä täydentävä suositus. Sopimus tulee kansainvälisoikeudellisesti voimaan vuoden kuluttua siitä, kun kaksi sopimusvaltiota on sen ratifioinut. Suomen osalta on meneillään selvitystyö ratifioinnin edellytysten arvioimiseksi. Tarkoituksena on katsoa, täyttääkö Suomen lainsäädäntö sopimuksen asettamat minimivaatimukset tai onko mahdollisesti lainsäädännön muutostarpeita. 

Päätös

SAK edistää uuden häirintää ja väkivaltaa koskevan yleissopimuksen ratifiointia. SAK vaikuttaa myös siihen, että nykyiset työturvallisuuslain väkivaltaa koskevat velvoitteet saataisiin paremmin työnantajien ja työpaikkojen tietoon sekä osaksi jokapäiväistä toimintaa ja turvallisuusjohtamista. Lisäksi SAK jatkaa määrätietoista vaikuttamistoimintaa, jotta viimein saataisiin täsmällisempää työturvallisuuslainsäädäntöä häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi. Tämä tulisi pitää sisällään valvonnan sekä työnantajien velvoitteiden täsmentämisen häirinnän ja väkivallan rikosoikeudellisen prosessin käynnistämiseksi.

2 Muutosesitys työsopimuslain 1. luvun 4. pykälän 1. ja 2. momenttiin

Teollisuusliitto

Teollisuusliitto ry esittää, että SAK ryhtyisi edistämään seuraavaa lainmuutosta:

Nykyinen lainkohta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaa-jaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Esitetty lainkohta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaa-jaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin neljä kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Esityksen perustelut

Lain määräykset ovat aikaisemmin vastanneet esityksen mukaisia määräyksiä. Vuonna 2016 lakia kuitenkin muutettiin sillä perusteella, että näillä muutoksilla edistettäisiin työllisyyden parantumista. Ko. vuoden 2016 muutokset eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet Teollisuusliiton puutuotesektorin käsityksen ja havaintojen mukaan työllisyyteen. Toisaalta ne ovat kuitenkin olleet työntekijöiden kannalta hyvin negatiivisia ja lisänneet epävarmuutta työmarkkinoilla.

Esitetyillä muutoksilla parannetaan työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla työsuhteiden herkissä vaiheissa, niiden alkaessa ja päättyessä. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan estetä tai vaikeuteta työmarkkinoiden toimintaa, tai myöskään vaikuteta työllisyyteen sitä heikentävästi.

SAK:n edustajiston lausunto 21.11.2019

Lausunnot 2 ja 3 yhdistetty.

3 Muutosesitys työsopimuslain 6. luvun 6. pykälän 1. momenttiin

Teollisuusliitto

Teollisuusliitto ry esittää, että SAK ryhtyisi edistämään seuraavaa lainmuutosta:

Nykyinen lainkohta

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Esitetty lainkohta

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Esityksen perustelut

Lain määräykset ovat aikaisemmin vastanneet esityksen mukaisia määräyksiä. Vuonna 2016 lakia kuitenkin muutettiin sillä perusteella, että näillä muutoksilla edistettäisiin työllisyyden parantumista. Ko. vuoden 2016 muutokset eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet Teollisuusliiton puutuotesektorin käsityksen ja havaintojen mukaan työllisyyteen. Toisaalta ne ovat kuitenkin olleet työntekijöiden kannalta hyvin negatiivisia ja lisänneet epävarmuutta työmarkkinoilla.

Esitetyillä muutoksilla parannetaan työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla työsuhteiden herkissä vaiheissa, niiden alkaessa ja päättyessä. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan estetä tai vaikeuteta työmarkkinoiden toimintaa, tai myöskään vaikuteta työllisyyteen sitä heikentävästi.

SAK:n edustajiston lausunto 21.11.2019

Lausunto esityksiin 2 ja 3

Teollisuusliitto ry esittää, että nykyiset työsopimuslain 6 luvun 6 §:n 1 momentin kohta ja 1. luvun 4. pykälän 1. ja 2. momenttikohdat muutetaan vastaamaan sisältöä, joka niiden osalta oli ennen vuonna 2016 suoritettua lakimuutosta. Vuoden 2016 lakimuutoksessa lyhennettiin ns. takaisinottoaika yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen ja pidennettiin työsuhteen koeaikaa neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Teollisuusliitto toteaa esityksensä perusteluissa, että vuoden 2016 lakimuutokset eivät ole käytännössä vaikuttaneet työllisyyttä parantavasti. Muutokset ovat sen sijaan lisänneet työntekijöiden epävarmuutta työmarkkinoilla. 

Tehdyillä lakimuutoksilla tavoiteltiin Sipilän hallituksen mukaan nimenomaan työllisyyden parantamista. Lakiesityksen valmistelun yhteydessä hankituissa asiantuntijoiden vaikutusarviolausunnoissa ei kuitenkaan todettu varsinaisia työllisyyttä edistäviä vaikutuksia. Tästä huolimatta hallitus toteutti lakimuutokset. SAK jätti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa esitykseen eriävän mielipiteen.

SAK vastusti koeajan pidentämistä, sillä puolen vuoden tai pidempikin koeaika työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin liittyen ei ole tarpeen työntekijän sopivuuden toteamiseksi. Pidempi koeaika yhdistettynä epätäsmälliseen koeaikapurkusääntelyyn johtaa helposti työntekijän oikeusturvan heikentymiseen. Koeajan lisäksi työntekijä saattaa olla niin sanottu nollatyösuhteinen ja määräaikainen työntekijä, jolloin joustoa on jouston päälle.

SAK vastusti myös takaisinottoajan lyhentämistä, sillä muutos tarkoitti käytännössä työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä. Näin erityisesti tilanteissa, joissa työntekijöitä on irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaamisen samoihin tehtäviin entisten tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottujen työntekijöiden sijaan varsin lyhyessä ajassa. Entinen yhdeksän kuukauden takaisinottoaika turvasi huomattavasti paremmin irtisanottujen työntekijöiden aseman irtisanomistilanteissa. Yhdeksän kuukauden irtisanomisaikaakin on aikoinaan esitetty SAK:n edustajakokouksessa pidennettäväksi kahteen vuoteen.

Nykyisen pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan ei sisälly takaisinottoa tai koeaikaa koskevien säädösten tarkastelu. Työsopimuslain muutostarpeita selvitellään tosin muilta osin tiukasti rajatuin toimeksiannoin mm. työsuhdekäsitteen ja nolla- sekä pätkätyöntekijöiden osalta. Teollisuusliiton toteamat lakimuutokset on saatettu voimaan edellisen hallituksen aikana, joten niiden saattaminen samansisältöiseksi kuin aiemmin on ilman nimenomaista hallitusohjelmakirjausta hankalaa. 

Päätös

SAK vaikuttaa siihen, että Sipilän hallituskauden takaisinottoajan lyhennyksestä ja koeajan pidennyksestä tehdään työntekijöiden asemaa koskevia todellisia vaikutusarvioita. SAK:n tavoitteena on saada em. työsopimuslain säännökset samansisältöisiksi kuin aiemmin, joilla muutoksella on nimenomaan työllisyyttä parantavia vaikutuksia verrattuna nykytilaan. SAK vaikuttaa, että säädösten saattamiseksi ennalleen käynnistetään kolmikantainen valmistelu.

4 SAK:n toimet yritysten työehtoshoppailun estämiseksi

Kuljetusliitot KL:n jäsenliitot: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU ja Rautatiealan unioni RAU

Viime kuukausien aikana olemme saaneet lähietäisyydeltä seurata valtionyhtiö Postin työehtoshoppailua. Alan kaksi, kustannustasoltaan toisistaan poikkeavaa työehtosopimusta, on antanut Postille mahdollisuuden lähteä ensin heikentämään sen vuokratyöntekijöiden työehtoja ja sen jälkeen omien työntekijöiden työehtoja. 

Työehtoshoppailu leviää epidemian lailla. Se tappaa työehdot ja siinä samalla ammattiyhdistysliikkeen. Kun työntekijä huomaa joutuneensa työnantajan tes-shoppailun kohteeksi, hänen syyttävä sormensa ei osoita vain työnantajaan, vaan yhtälailla ammattiyhdistysliikkeeseen. Miksi samaan työhön voidaan soveltaa useaa eri työehtosopimusta, joissa on erisuuruiset palkat ja isoja eroja myös muissa työsuhteen ehdoissa? Miksi työnantajille annetaan mahdollisuus tes-shoppailuun?

Tähän maahan on syntynyt myös iso pino yrityksiä, joiden pääliikeidea tuntuu olevan se, että välitetään muiden yritysten käyttöön halvempien työehtosopimusten kautta edullisempaa työvoimaa joko vuokratyöntekijöinä tai alihankinnan kautta. Samalla yrityksen omia, kalliimman työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä, voidaan tuotannollisin- ja taloudellisin perustein irtisanoa työttömiksi. Tämäkin mahdollistetaan ay-liikkeen toimesta useilla samaa alaa koskevilla työehtosopimuksilla.

Kun markkinoilla pärjää se yritys, joka onnistuu löytämään käyttöönsä kaikista halvimmat työehdot, kärsijänä on aina palkansaaja. Palkkaköyhyys siirtyy pikkuhiljaa alalta seuraavalle ja työehtoshoppailun kohteeksi huomaa joutuvansa yhä useampi. Ay-liikkeen tehtävä on turvata palkansaajien ostovoima, ei mahdollistaa sen romuttaminen tes-shoppailun kautta.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Rautatiealan unioni RAU ry esittävät SAK:n edustajistolle, että SAK:n tulee selvittää ja sen jälkeen viedä eteenpäin niin lainsäädännöllisiä kuin muita keinoja käyttäen, joilla työehtoshoppailu voidaan tulevaisuudessa estää ja sitä kautta osaltaan olla turvaamassa palkansaajien ostovoimaa.

SAK:n edustajiston lausunto 21.11.2019

Kuljetusliitto KL ry:n jäsenliitot Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Rautatiealan Unioni RAU ry esittävät, että SAK:n tulee selvittää ja sen jälkeen viedä eteenpäin niin lainsäädännöllisiä kuin muita keinoja estää työehtoshoppailu ja siten turvata palkansaajien ostovoimaa. 

Esityksen tehneet liitot toteavat, että valtionyhtiö Postin työehtoshoppailu on esimerkki siitä, miten työnantaja on ensin lähtenyt heikentämään käyttämiensä vuokratyöntekijöiden työehtoja ja sen jälkeen omien työntekijöiden työehtoja. Työehtoshoppailu on omiaan leviämään, jolloin työntekijöiden kritiikki kohdistuu työnantajan ohella myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Syynä tähän on samaan työhön soveltuvat useat ja edullisemmat palkkakustannukset, jotka mahdollistavat eri työehtosopimukset työntekijäliittojen neuvottelemina. Ay-liikkeen tehtävänä tulisi olla työntekijöiden työehtojen turvaaminen eikä mahdollistaa päällekkäisillä sopimuksilla työnantajien työehtoshoppailua.

SAK ja liitot ovat yhdessä sopineet liittojen sopimus- ja järjestörajaepäselvyyksien menettelytavat. Useita sopimusrajaepäselvyyksiä on näin pyritty selvittämään ja löytämään ratkaisuja soveltamisalakiistoihin SAK:n vetämänä. Menettelytavat on äskettäin päivitetty vastaamaan liittojen tahtotilaa vapaamuotoisemmasta menettelystä. Aiempi velvoittavampi menettelyohje koettiin liittojen taholta liikaa yksittäisiin vakaviin ristiriitatilanteisiin painottuvaksi. Liittojen sitoutuminen menettelyyn ja ratkaisukeinoihin on aina viime kädessä yksittäisen liiton päätettävissä. Menettelysäännöt mahdollistavat sekä ennalta ehkäisevät liittojen sopimusrajojen selvittelytoimet ja liittojen keskinäiset päätökset jäsenten parhaiden työehtojen turvaamiseksi. 

Sopimusrajariitojen laukaisevana syynä on yleensä työnantajana toimivan yrityksen päätös alkaa etsimään ja soveltamaan kokonaistyövoimakustannuksiltaan edullisempaa työehtosopimusta. Myös työnantajaliitoilla on järjestäytymisvapaus eli oikeus järjestäytyä tai olla järjestäytymättä tai järjestäytyä haluamaansa toimialaansa edustavaan työnantajaliittoon. Liittojen välisten soveltamisalaristiriitojen määrään vaikuttavat koko ajan nopeutuva toimialojen kehitys ja päällekkäisyys. Työehtosopimusten määrä on SAK:laisilla aloilla tällä hetkellä noin 190. Vaikkakin työehtosopimusten lukumäärä on vähentynyt, on liittojen keskinäiselle vuoropuhelulle ja selvitystoimiin sitoutumiselle yhä suurempi tarve. Myös liittorakenteen kehittämisellä ja toimialakehityksen ennakoinnilla voidaan vaikuttaa rajariitojen ilmenemiseen.

Sopimusten soveltamisalamääräysten päällekkäisyyden, toimialojen kiihtyvän kehityksen sekä edelleen runsaan työehtosopimusmäärän lisäksi työnantajien työehtosopimusshoppailun mahdollistaa myös puutteellinen lainsäädäntö. Nykyisen hallituksen ohjelmaan ei sisälly tähän liittyviä muutostavoitteita, minkä vuoksi tarpeellisten muutosten aikaansaaminen pikaisesti on varsin epätodennäköistä. 

Lainsäädännössä on 2000-luvun alussa toteutettu heikennyksiä, mm. ay-liikkeenkin hyväksymä työsopimuslain muutos yleissitovien työehtosopimusten aseman heikentämisestä suhteessa normaalisitoviin työehtosopimuksiin. Lisäksi yritykset voivat laillisesti tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanoa henkilöstöä ulkoistaessaan toimintojaan. Tämä epäkohta tarkoittaa merkittäviä puutteita irtisanomissuojassa sekä tarvetta tarkistaa tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita työsopimuslaissa. Myös yleissitovuuden säilyminen on vaaravyöhykkeellä, mikäli työnantajat ryhtyvät vielä nykyistäkin aktiivisemmin harjoittamaan yksipuolisia sopimusalavaihdoksia. Tämä luo painetta tarkistaa yleissitovuutta sääntelevää lainsäädäntöä. Yhteistoimintalainsäädännön toimivuutta ja menettelytapoja on myös tarpeen selvittää, koska nykyinen YT-menettely ei tunnista työnantajien yksipuolisia ja niiden yksinomaiseen direktiovaltaan tai yritysjohtajien kielellä liikkeenjohtovaltaan kuuluvia sopimusvaihdostilanteita.

Päätös

SAK:n hallituksen hyväksymän sopimus- ja järjestörajaepäselvyyksien menettelytapa -ohjeiston mukaan järjestö- ja sopimusasiantuntijat käsittelevät ja arvioivat yhdessä elinkeinorakenteiden muutosten vaikutusta liitto- ja sopimusrakenteeseen. Liitot sitoutuvat luovuttamaan tietoja vuosittain järjestettävän arviointitilaisuuden valmisteluun. Tästä vuosittaisesta selvittelystä ja valmistelusta vastaa SAK. 

Edellä mainitussa ryhmässä käynnistetään perusteellinen selvitystyö SAK:laisten liittojen sopimus- ja toimialojen jäsenmäärien kehityksestä lyhyellä sekä pidemmällä aikajaksolla. Selvitys teetetään tutkimuslaitoksella tai muulla työelämän tutkimukseen perehtyneellä taholla ja sitä ohjaamaan perustetaan SAK:lainen ohjausryhmä. Selvityksen tarkoituksena on arvioida toimi- ja sopimusalakehityksen asettamia muutostarpeita tulevaisuuden sopimusrakenteelle. Selvityksen tarkoituksena ei ole selvittää yksittäisten liittojen asemaa vaan yksinomaan niiden sopimus- ja toimialojen sekä soveltamisalamääräysten kehitystä.

SAK vaikuttaa edunvalvonnassaan työsopimuslain ja yhteistoimintalain muuttamiseksi siten, että tuotannollisia- ja taloudellisia irtisanomisperusteita sekä yhteistoimintamenettelyä täsmennetään. Lainsäädännön tulee nykyistä enemmän rajoittaa tai muutoin lisätä työnantajan kustannuksia irtisanottaessa henkilöstöä toimintojen ulkoistamiseksi.

5 Ammattiliitot tutuksi lukiolaisille kesäduunarikiertueella

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Joka vuosi kymmenet tuhannet nuoret tulevat suomalaisille työpaikoille kesätöihin. Kesätyössä moni pääsee ensimmäistä kertaa kosketuksiin työelämän pelisääntöjen kanssa. Ammattiliitoille onkin ensiarvoisen tärkeää tulla heti tutuksi kesäduunareiden kanssa kertomalla liitosta ja tarjoamalla jäsenyyttä jokaiselle kesätyöntekijälle mielellään henkilökohtaisesti. Näin nuori saadaan mukaan ammattiyhdistysliikkeeseen jo työuran alussa ja ammattiliiton jäsenyydestä tulee luonteva osa omaa identiteettiä, vaikka ala ja liitto tulevat todennäköisesti vaihtumaan työuran aikana monta kertaa.

Kontaktin ottamista kesätyöntekijään työpaikalla helpottaa, jos nuorella on jo olemassa myönteinen ennakkokäsitys ammattiyhdistysliikkeestä. Ammattiliitot tapaavat suhteellisen kattavasti oman alansa ammatillisia opiskelijoita. Heistä iso osa liittyy myös opiskelijajäseneksi omaan liittoonsa ja tietää siksi kesätöihin tullessaan jo vähän mistä ammattiliitossa on kysymys. Monet lukiolaiset sen sijaan eivät välttämättä tiedä juuri mitään ammattiliitoista kesätyöt aloittaessaan. SAK:n rooliksi keskusjärjestönä sopisikin hyvin ammattiyhdistysliikkeen ja ammattiliittojen tunnettuuden lisääminen lukiolaisten keskuudessa.

SEL esittää, että SAK toteuttaa kesäduunarikiertueen, jonka tavoitteena on antaa lukiolaisille vinkkejä kesätyön hakemiseen sekä kertoa työelämän pelisäännöistä, ammattiliitoista ja niiden jäsenyyden merkityksestä. Kiertue olisi toteutettava vuosittain valtakunnallisena hankkeena, eikä jättää sitä alueiden aktiivisuuden varaan. Kiertue voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan ja STTK:n kanssa kuten Kesäduunari-info on toteutettu.

SAK:n edustajiston lausunto 21.11.2019

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry kiinnittää huomiota aloitteessaan lukiolaisten työelämä- ja ammattiliittotietouden kasvattamiseen. SEL esittää, että SAK toteuttaisi vuosittain valtakunnallisen kesäduunarikiertueen. Kiertueen tavoitteena olisi antaa vinkkejä lukiolaisille kesätyön hakemiseen, kertoa työelämän pelisäännöistä sekä ammattiliitoista ja niiden jäsenyyden merkityksestä.

2000-luvun alussa SAK järjesti kesäduunarikiertueita useiden vuosien ajan. Kiertueilla kohdattiin keväisin toisen asteen opiskelijoita ympäri Suomea ja kerrottiin työelämän pelisäännöistä sekä ammattiliittojen jäsenyydestä ja toiminnasta. Toimintamuodosta kuitenkin luovuttiin, kun vähenevien resurssien vuoksi toimintaa priorisoitiin uudelleen. Tämän jälkeen SAK:n merkittävin opiskelijoille näkyvä liittomarkkinointiväline on ollut palkansaajakeskusjärjestöjen kesken toteutettava maksuton Kesäduunari-info -neuvontapalvelu.

SAK on aloittamassa yhteistyön Talous ja nuoret TAT:n kanssa Duunikoutsi-nimisen sovelluksen kehitystyöhön liittyen. Sovelluksen käyttäjäryhmän painopiste on alle 20-vuotiaissa nuorissa, jotka hakevat tet-paikkaa, ensimmäistä kesätyöpaikkaa tai työpaikkaa valmistumisen jälkeen. TAT:n organisaatio kiertää oppilaitoksissa Kun koulu loppuu -kiertueen, Vastuullinen kesäduuni -kampanjan ja Yrityskylän merkeissä. 

SAK on myös mukana Oikotie Työpaikkojen uudessa Vastuullinen työnantaja -hankkeessa asiantuntijakumppanina. Vastuullinen työnantaja -kampanja on sisarkampanja Vastuullinen kesäduuni -kampanjalle. 

Alueellisesti SAK osallistuu vuosittain muutamiin messutapahtumiin, joissa kohderyhmänä ovat lukiolaiset. Lukioilta tulee alustus-, esittely- ja asiantuntijapuheenvuoropyyntöjä myös suoraan. Lisäksi jäsenliittojen nuorisotoimijat pohtivat jatkuvasti uusia toimintamuotoja toisen asteen opiskelijoiden saavuttamisen osalta. 

Päätös

SEL ry:n jättämä aloite on tärkeä, mutta nykyisten resurssien puitteissa SAK:lla ei ole edellytyksiä järjestää valtakunnallista kesäduunarikiertuetta. Kiertueen sijaan SAK tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa nuorten työelämätietouden lisäämiseksi. Lisäksi SAK tehostaa yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa sekä vaikuttaa valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin, jotta työelämän pelisääntöjä käytäisiin lukioissa tarkemmin läpi.