Liittojen esitykset SAK:n edustajiston kevätkokoukselle 2021

SAK:n jäsenliitot ovat jättäneet 9 esitystä edustajiston kevätkokoukselle 2021. SAK:n edustajisto hyväksyi 20.5.2021 kaikki SAK:n hallituksen niistä antamat lausunnot ja päätösesitykset ilman muutoksia.

1 Luottamusmiehen aseman parantaminen paikallisessa sopimisessa

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Paikallisesta sopimisesta käydään kuluvana keväänä aktiivista yhteiskunnallista keskustelua eri osapuolten välillä. Keskustelua lisää tietoisuus siitä, että maan hallituksen on määrä tuoda paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä keinoja huhtikuun puoliväliriiheen.

Yleinen uskomus on, että paikallisella sopimisella on positiivista vaikutusta työllisyyteen, vaikka varsinaista tutkimusnäyttöä ei aukottomasti voida osoittaa. Yleisellä tasolla voi todeta, että paikallinen sopiminen parhaimmillaan kasvattaa työn tuottavuutta, mutta sitä voidaan myös ulosmitata esimerkiksi osinkoina tai suurempina palkankorotuksina. Uusien työpaikkojen syntyä ei kuitenkaan ole voitu todentaa.

PAM teetti marraskuussa 2020 Kantar TNS:llä kyselyn, jonka mukaan enemmistöllä työikäisistä suomalaisista ei ole mitään paikallista sopimista vastaan, jos voidaan varmistua siitä, että osapuolet voivat aidosti neuvotella työehdoista ilman, että kumpikaan pääsee sanelemaan niitä. Liki 80 prosenttia oli tätä mieltä. Sopimisen tasapuolisuus on jo pitkään ollut myös ay-liikkeen edellytyksenä sopimisen laajentamiselle.

Yli puolet kyselyn vastaajista (53 %) oli sitä mieltä, että neuvottelemiseen koulutetun ammattiliiton luottamusmiehen tai ammattiliiton edustajan pitäisi edustaa työntekijöitä silloin, kun työsuhteen ehdoista sovitaan paikallisesti työpaikoilla. Muun työntekijöiden edustajan valitsisi 18 % ja 15 % kannattaa sitä, että jokainen työntekijä neuvottelisi itse. Lähtökohtana sopimiselle on, että työntekijäpuolen ensisijainen edustaja on juuri tes:n mukainen luottamusmies.

Jotta paikallinen sopiminen olisi tasapuolista, eikä kumpikaan osapuoli pysty sanelemaan lopputulosta, olisi neuvotteluosapuolten oltava lähtökohtaisesti tasavertaisessa asemassa. Tähän liittyvät olennaisesti luottamusmiesten toimintaedellytysten ja erityisesti tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen. Toimintaedellytyksiin luetaan ajankäyttöön, osaamiseen, koulutukseen ja työsuhdeturvaan liittyvät määräykset, joiden varassa luottamusmies toimii.

Keskiöön on erikseen nostettava tiedonsaannin lisäämiseen liittyvät tarpeet. Tiedonsaanti ja –hallinta ovat avainasemassa erilaisissa neuvottelutilanteissa, johon luottamusmies tehtävässään joutuu. Työnantajapuoli on aina lähtökohtaisesti etulyöntiasemassa, koska heillä on usein yksinoikeus neuvotteluissa käsillä olevaan tietoon. Tiedonsaanti liittyy olennaisena osana myös yhteistoimintaneuvotteluihin, jolloin korostuu yt-laissa säädetty työnantajan velvollisuus jakaa tietoa. Usein taloudelliset ja tuotannolliset perustelut jäävät vajaaksi, kun henkilöstöä ollaan vähentämässä.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK pyrkii omilla toimillaan parantamaan luottamusmiesten toimintaedellytyksiä ja asemaa, erityisesti paikallisen sopimisen tasapainon edistämiseksi. Tulevan sopimuskierroksen yksi suurista haasteista on juuri paikallisen sopimisen mukanaan tuomat haasteet. SAK:n johtaman koordinaation yksi tavoitteista on juuri luottamusmiehiin liittyvät sopimuskirjaukset ja niiden kehittäminen.

Lisäksi PAM esittää luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien lisäämistä siten, että luottamusmiehen on mahdollista saada kaikki sopimisen kohteena olevaan asiaan liittyvät tiedot, jotka työnantajalla on käytettävissään. Tiedonsaantia on edistettävä myös yhteistoimintalain uudistamisen sisältönä.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

PAM esittää aloitteessaan, että SAK pyrkii edunvalvontatoimillaan parantamaan luottamusmiesten toimintaedellytyksiä ja asemaa, erityisesti paikallisen sopimisen tasapainon edistämiseksi. Lisäksi liitto esittää luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien lisäämistä työnantajalta sopimisen kohteena olevien asioiden osalta. Tiedonsaantia on edistettävä myös yhteistoimintalain uudistamisen sisältönä.

Luottamusmiesjärjestelmän vahvistaminen on avainroolissa paikallisessa sopimisessa ja sen edistämisessä. Tulevaisuudessa työpaikoilla solmitaan yhä enemmän sopimuksia, joita luottamusmies on neuvottelemassa. Työsopimuslain mukaan kollektiiviperusteella luottamusmiehen saa irtisanoa vain, jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan. Luottamusmiehen irtisanominen individuaaliperusteella edellyttää laissa säädetyn irtisanomiskynnyksen täyttymisen lisäksi niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita luottamusmies edustaa. Sen sijaan jälkisuojasta ei ole säädöksiä. Jälkisuojasta on säädetty ainoastaan työehtosopimuksissa. Kirjaukset eivät ole kaikissa työehtosopimuksissa riittävät. Työpaikoilla syntyy tilanteita, joissa puutteellinen jälkisuoja vaikeuttaa luottamusmiehen asemaa neuvottelijana. Luottamusmiehen suoja on keskeinen elementti neuvottelutasapainosta puhuttaessa.

SAK:n tavoitteena on ollut parantaa luottamusmiehen ja työntekijöiden tiedonsaantioikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla. SAK pyrkii lainsäädäntömuutoksin turvaamaan luottamusmiehen asemaa yleissitovassa kentässä. Työnantajalla pitää olla lakisääteinen velvollisuus tunnustaa luottamusmiehen valinta ja asema aina, kun työntekijät ovat luottamusmiehen valinneet. SAK on myös tukenut liittoja tämän oikeustilan vahvistamisessa tuomioistuinkäsittelyjen kautta. Myös yhteistoimintalain uudistuksessa tulee edistää tiedonsaantia.

Tasapainoisia sopimuksia ei voi syntyä puutteellisin tiedoin. Luottamusmiesten tiedonsaantiin on syytä kiinnittää huomiota sekä paikalliseen sopimiseen liittyvässä lainsäädäntötyössä, että työehtosopimusneuvotteluissa. Puutteellisten tietojen varassa tehdyn sopimuksen sitovuuden voi perustellusti kyseenalaistaa. Luottamusmiesten riittävän osaamisen pitäisi työnantajien intressissä, joten luottamusmiesten koulutusoikeutta tulee tarkastella myös työehtosopimusneuvotteluissa.

Luottamusmiehen asemaan liittyviä tavoitteita ovat lisäksi sopijaosapuolten tasavertaisen aseman varmistaminen ja luottamusmiesten sopimisedellytysten kokonaisvaltainen kehittäminen. Luottamusmiesten määrän lisäämisessä keskeistä on toimintaedellytykset. Luottamusmiesverkostoa tulee vahvistaa luomalla edellytykset luottamusmiehen valinnalle sekä riittävä turva henkilöille, jotka tässä roolissa työntekijöitä edustavat.

Tulevalla neuvottelukierroksella paikalliseen sopimiseen liittyviä tavoitteita tulee hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan molemmin puolin pöytää. Luottamusmiehen asemaan liittyvät tavoitteet ovat tärkeitä. On syytä arvioida, voisiko SAK:lainen liittoperhe asettaa yhteisiä luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksiin ja asemaan liittyviä tavoitteita. Liittokierrokseen valmistautuminen on aloitettu ja yhteisiä tavoitteita työstetään SAK:n ja liittojen kesken vuoden 2021 aikana.

Päätös

Luottamusmiehen asemaan liittyviä parannuksia esitetään lainsäädäntöön sekä työehtosopimuksiin. Luottamusmiehen aseman parantaminen on keskeinen tavoite paikallisen sopimisen edistämisessä. SAK koordinoi seuraavaa työehtosopimusneuvottelukierrosta pyrkien parantamaan samalla luottamusmiesten asemaa.

2 Palkka-avoimuutta lisättävä perusteettomien palkkaerojen pienentämiseksi

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero suomalaisilla työmarkkinoilla on noin 16 %. Palkkaero on pysynyt suurin piirtein samana viimeiset 20 vuotta, eikä ole pienentynyt käytännössä lainkaan.
Euroopan komissio on luvannut esittää maaliskuussa 2021 sitovia toimenpiteitä palkka-avoimuuden edistämiseksi Euroopassa. Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin myös 16 % vähemmän kuin miehet, ja palkka-avoimuuden edistäminen on tärkeä keino puuttua ongelmaan. Komissio on todennut antavansa aiheesta sitovan lainsäädäntöaloitteen.

Palkkaeroa selitetään useimmiten työmarkkinoiden segregaatiolla, eli työelämän jakautumisella miesten ja naisten ammatteihin. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä selitys. Samasta ja samanarvoisesta työstä pitäisi maksaa samaa palkkaa, sekä yritysten sisällä että yli toimialarajojen. Tämä ei kuitenkaan voi toteutua, jollei palkkoja kyetä pätevästi vertailemaan eri tehtävien ja työntekijöiden välillä.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran selvitystyön (2018) mukaan ”Palkka-avoimuutta voidaan kehittää lainsäädäntöteitse, työmarkkinaosapuolten toimin sekä työpaikkakohtaisesti. Lainsäädännölliset toimet ovat kuitenkin ensisijaisia, koska ne koskevat myös kollektiivisopimusten ulkopuolelle jäävää osaa työmarkkinoita. Tietosuojan turvaamisen kannaltakin lakisääteinen malli on ensisijainen. Uudenlaisen sääntelyn malleja voidaan hakea myös ulkomailta, kuten Islannin samapalkkastandardista ja Iso-Britannian palkkaraportoinnista.”

Osallistava ja Osaava Suomi -hallitusohjelmassa ”palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on hallituksen, työnantajia ja työntekijöitä edustavien järjestöjen sitoutuminen toimenpiteisiin töiden vaativuuden arvioimiseksi, samapalkkaisuuden ja palkka-avoimuuden edistämiseksi sekä työelämän segregaation purkamiseksi. Osana ohjelmaa arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutukset.”

Palkka-avoimuutta on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa työskennellyt kolmikantainen lainsäädäntötyöryhmä. Työryhmän määräaika on maaliskuun loppuun 2021. Vuoden 2020 marraskuussa Elinkeinoelämän Keskusliitto päätti jättäytyä pois sosiaali- ja terveysministeriön asiaa valmistelevan työryhmän työskentelystä. Vetäytyminen oli vastalause sille, ettei STM ole EK:n mukaan antanut mahdollisuutta työryhmän käsittelemän asian selvittämiseksi ja eri vaihtoehtojen punnitsemiseksi. Lopputulos on EK:n mukaan päätetty jo etukäteen. EK:n jättäytyminen pois lainsäädäntötyöstä ei voi kuitenkaan olla esteenä palkka-avoimuuden lisäämiselle.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK jatkaa kaikin keinoin palkka-avoimuuden lisäämiseen tähtäävää lainsäädäntötyötä, kolmikantaisen valmistelun mahdollisesta epäonnistumisesta huolimatta.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry esittää SAK:n edustajistolle, että SAK jatkaa kaikin keinoin palkka-avoimuuden lisäämiseen tähtäävää lainsäädäntötyötä kolmikantaisen valmistelun mahdollisesta epäonnistumisesta huolimatta.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan “palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. Keskeisenä tavoitteena on hallituksen, työnantajia ja työntekijöitä edustavien järjestöjen sitoutuminen toimenpiteisiin töiden vaativuuden arvioimiseksi, samapalkkaisuuden ja palkka-avoimuuden edistämiseksi sekä työelämän segregaation purkamiseksi. Osana ohjelmaa arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutukset”. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus, jonka mukaan “perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Tasa-arvolakiin lisätään henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään”.

Palkka-avoimuuden lisäämisestä on STM:ssä käynnissä kolmikantainen työryhmä, jossa on keskusteltu tasa-arvolain muutoksista. Asiasta on ollut erilaisia mielipiteitä ja työryhmän määräaikaa on jatkettu juhannukseen 2021 saakka. SAK:n tavoitteena on työryhmässä lisätä palkka-avoimuutta siten, että työnantaja velvoitettaisiin kerran vuodessa antamaan henkilöstölle kaikkien työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot. Henkilöstön, henkilöstön edustajan ja yksittäisen työntekijän tiedonsaantioikeutta ja mahdollisuuksia puuttua syrjintään on SAK:n mielestä lisättävä siten kuin hallitusohjelmaan on kirjattu.

Euroopan komissio on antanut maaliskuussa 2021 palkka-avoimuuden lisäämistä koskevan direktiiviesityksen. Esityksessä esitetään lisättäväksi palkka-avoimutta ja työntekijöiden mahdollisuutta puuttua syrjintään entistä tehokkaammin. Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa jäsenenä oleva SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä valmistelee komitean lausunnon asiasta. Komitean on tarkoitus hyväksyä lausunto 9.-10.6.2021. SAK saa näin arvokasta tietoa palkka-avoimuusdirektiivin etenemisestä ja voi myös vaikuttaa direktiivin lopulliseen sisältöön. SAK osallistuu direktiiviä koskevaan vaikuttamistyöhön myös Euroopan ammatillisessa yhteisjärjestössä ETUCissa.

Päätös

SAK vaikuttaa siihen, että palkka-avoimuuden lisäämistä pohtivassa työryhmässä toteutetaan hallitusohjelmakirjaukset ja että palkka-avoimuutta lisätään kansallisessa ja eurooppalaisessa lainsäädännössä, työmarkkinajärjestöjen toimin ja paikallisesti.

3 Matkailualan palautuminen koronapandemiasta vaatii voimakkaita panostuksia

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Matkailu on tärkeä ja kasvava osa Suomen taloutta. Ennätysvuonna 2019 laajan matkailuklusterin yhteenlaskettu liikevaihto oli 21,4 miljardia euroa, ja alan yritysten henkilöstömäärä lähes 120 tuhatta henkilötyövuotta. Matkailu on myös merkittävä vientitoimiala. Vuonna 2019 matkailuvienti muodosti 10,5 prosenttia Suomen palveluviennistä ja 3,4 prosenttia kokonaisviennistä.

Mennyt vuosi oli koronapandemian myötä toimialalle katastrofaalinen. Matkailuvienti romahti alustavien tietojen mukaan edellisestä vuodesta 65,4 prosenttia, ulkomaisten yöpymisten lukumäärä laski 67,5 prosenttia ja kotimaisten yöpymisten lukumäärä 25,0 prosenttia. Joulukuussa 2020 majoitusliikkeiden huoneiden käyttöaste oli vain 24,4 prosenttia ja niiden keskihinta oli laskenut 19,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Suomi on silti koronan jälkeisessä kilpailussa kansainvälisistä matkustajista erinomaisessa asemassa, mikäli se pystyy hyödyntämään maineensa turvallisena ja ekologisesti kestävänä matkailukohteena. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman riittäviä panostuksia matkailuelinkeinojen tukemiseen, kestävän matkailun kehittämiseen sekä matkailualan työntekijöiden koulutukseen ja osaamiseen.

Suomen matkailustrategian 2019–2028 tavoitteena on olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. Matkailun kehittämisen tuet ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi laskeneet kuluvalla hallituskaudella Matkailu 4.0 -toimenpideohjelman päätyttyä vuoden 2019 lopussa, ja matkailustrategian mukaisten toimenpiteiden aloittamista on lykätty koronakriisin myötä. Hallitusohjelmaan kirjatulta ja syyskuussa 2020 päätetyltä Kestävä matkailu 2030 -ohjelmalta odotetaan panostuksia erityisesti junaliikenteen palvelutason sekä sähköisen lentoliikenteen kehittämiseen.

Samalla toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin myös matkailualan työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi esimerkiksi digitaitojen ja maahanmuuttajien kielitaidon osalta. Työntekijöiden TKI-panosten tehokkaampi hyödyntäminen tukisi puolestaan alan tuottavuuskasvua. Elinkeinojen monimuotoisuutta olisi mahdollista edistää panostuksilla maaseutumatkailuun sekä opinto- ja luokkaretkiturismiin. Yhtä lailla matkailun edistämiskeskus Visit Finlandin määrärahoja tulisi nostaa Suomen matkailun kansainvälisen kuvan ja haluttavuuden kohottamiseksi.

PAM esittää SAK:n edustajistolle, että SAK vaikuttaa aktiivisesti matkailualojen toipumista edistävien toimenpiteiden puolesta ja nostaa koronapandemiasta voimakkaasti kärsineiden matkailualojen työntekijöiden aseman parantamisen keskeiseksi tavoitteekseen.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

PAM esittää aloitteessaan, että SAK vaikuttaa aktiivisesti matkailualojen toipumista edistävien toimenpiteiden puolesta ja nostaa koronapandemiasta voimakkaasti kärsineiden matkailualojen työntekijöiden aseman parantamisen keskeiseksi tavoitteekseen.

Aloitteessa kuvataan matkailun merkitystä talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Ennen koronapandemiaa (vuosi 2019) matkailuklusterin yhteenlaskettu liikevaihto oli 21,4 miljardia euroa ja alan työllistävä vaikutus oli yli 120 000 henkilötyövuotta. Koronakriisi on koetellut matkailualaa erityisen kovasti ja alaa tulisi siten tukea, kun matkailu alkaa jälleen elpymään.

Suomi on koronan jälkeisessä kilpailussa kansainvälisistä matkustajista erinomaisessa asemassa, mikäli se pystyy hyödyntämään maineensa turvallisena ja ekologisesti kestävänä matkailukohteena. Suomen menestymiseen matkailuelinkeinoalalla tarvitaan riittäviä panostuksia alan tukemiseen, kestävän matkailun kehittämiseen sekä matkailualan työntekijöiden koulutukseen ja osaamiseen. Matkailuelinkeinojen edellytyksiä tulisi edistää panostamalla monimuotoiseen ja kansainväliseen matkailuun. Panostukset vihreään liikenteeseen tukevat myös matkailualaa, joka on yksi eniten koronapandemian rajoituksista kärsinyt toimiala. Pandemian jälkeisessä maailmassa matkailualan kilpailu on kovaa. Hallitus onkin selonteossa hyvin myös huomioinut digitalisaation kautta matkailuyritysten tuottavuuden kasvattamisen potentiaalin.

Matkailun kehittämisen tuet ovat laskeneet kuluvalla hallituskaudella ja matkailustrategian mukaisten toimenpiteiden aloittamista on lykätty koronakriisin myötä. Toimenpiteitä tarvitaan matkailualan työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi esimerkiksi digitaitojen ja maahanmuuttajien kielitaidon osalta.

Päätös

SAK:n yhtyy esityksen tavoitteeseen matkailualan edistämiseksi nostamiseksi yhdeksi SAK:n elinkeinopoliittisen vaikuttamisen keskeiseksi tavoitteeksi.

4 Jokaisella työntekijällä tulee olla mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen vuosittain

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jatkuvan oppimisen kehittämistä työelämässä tulee edistää entisestään. On huolehdittava siitä, että jokainen työpaikan työntekijä pääsee osalliseksi läpi elämän jatkuvasta oppimisesta. Työnantajilla on merkittävä rooli siinä, miten he mahdollistavat työuran aikaisen oppimisen. Työntekijöitä tulee kannustaa pitämään yllä ja kehittämään osaamistaan ja työnantajien on taattava oppimismahdollisuudet kaikille työntekijöille tasapuolisesti. Jokaisen tulee saada vuosittain mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen. Erityisesti matalamman pohjakoulutustason omaavien työntekijöiden osaamisen kehittäminen edellyttää työnantajan vahvaa tukea. Sijaisjärjestelyt, rauhallinen opiskelupaikka ja opiskeluvälineet on taattava. Myös digitaalisten taitojen osaaminen tulee varmistaa oppimisprosesseissa.

JHL esittää, että SAK pyrkii vaikuttamaan sen edistämiseksi, että kaikille työntekijöille tasapuolisesti taataan vuosittain mahdollisuus oppimiseen ja itsensä sekä oman osaamisensa kehittämiseen. Erityisesti matalamman pohjakoulutustason omaavien työntekijöiden kohdalla tätä asiaa tulee korostaa.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

JHL esittää aloitteessaan, että kaikille työntekijöille, erityisesti matalamman pohjakoulutuksen omaaville taataan mahdollisuus saada vuosittain tarvitsemaansa koulutusta.

SAK on edunvalvonnassaan edistänyt erityisesti koulutuksessa aliedustettujen ryhmien asemaa. Työnantajilla on merkittävä rooli työntekijöiden kannustamisessa osaamisensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Työnantajien olisi mahdollistettava nykyistä paremmin työuran aikainen opiskelu mm. sijaisjärjestelyin sekä asianmukaisine opiskelupaikkoineen ja -välineineen. SAK on painottanut työnantajien vastuuta henkilöstökoulutuksen järjestämisestä ja sen oikeudenmukaisesta jakaantumisesta eri henkilöryhmien välillä.

Marinin hallituksen käynnistämä Jatkuvan oppimisen uudistus on SAK:n tavoitteiden mukainen. Jatkuvan oppimisen uudistuksen parlamentaarinen ryhmä julkaisi 17.12.2020 hyvät ja kannatettavat toimenpide-ehdotukset. Osana jatkuvan oppimisen uudistusta on tarkoitus perustaa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, jonka hallinnossa työmarkkinajärjestöillä on vahva rooli. Palvelukeskuksen kohderyhmänä on työikäinen väestö ja se toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä. Oppilaitokset, alueelliset toimijat ja verkostot on tarkoitus kytkeä tiiviiseen yhteistyöhön palvelukeskuksen kanssa. Myös EU:n elpymisrahaston käyttämisessä painotetaan koulutuksessa aliedustettujen ryhmien siirtymää.

Päätös

SAK edistää edunvalvonnassaan työntekijöiden mahdollisuuksia parantaa osaamistaan vuosittain, huomioiden etenkin matalamman koulutustason omaavat henkilöt ja muut koulutuksessa aliedustetut ryhmät.

5 Osaamisturva takaamaan jatkuvan oppimisen mahdollisuudet

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää osaamistaan työuran aikana ja työurien välissä. Jatkuvan oppimisen kehittämisessä tulee huomioida erityisesti työssäkäyvät aikuiset. Julkisella sektorilla ja hyvinvointialoilla työskentelevät ovat riippuvaisia julkisen koulutusjärjestelmän tarjonnasta (ml. täydennyskoulutus) ja sen julkisesta rahoituksesta, ja edellytetään työtehtäviin kelpoisuutta, jolloin jatkuvalla oppimisella usein tavoitellaan tutkintoja ja työuran jatkumista. Työura-aikaisesta koulutuksesta jäävät usein sivuun erityisesti ne ryhmät, jotka kaikkein eniten koulutusta tarvitsisivat ja siitä hyötyisivät: matalamman pohjakoulutuksen omaavat, työttömät, ikääntyneet, pienituloiset sekä työn murroksen riskiryhmät.

JHL esittää, että SAK yhdessä muiden työmarkkinaosapuolten kanssa kehittää yleistä osaamisturvaa, ja edistää aikuisten työura-aikaista koulutusta ja myös aikuisten uusia kelpoisuuksia tavoittelevia koulutuksia.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

JHL esittää aloitteessa, että SAK kehittää yleistä osaamisturvaa, joka edistää aikuisten työuran aikaista ja työuran välistä koulutusta sekä aikuisten uusia kelpoisuuksia tavoittelevia koulutuksia.

Työn muutos lisää jatkuvasti työntekijöiden tarvetta kehittää osaamistaan. SAK on aktiivisesti pyrkinyt lisäämään erityisesti koulutuksessa aliedustettujen ryhmien mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja saada siihen taloudellista tukea. Aikuiskoulutustuki uudistui syksyllä 2020 työmarkkinajärjestöjen aloitteen mukaisesti. Tuki helpottaa työn ja opiskelun yhdistämistä. Koulutusetuudet ovat esillä myös käynnissä olevassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa, jossa SAK:lla on edustus.

Työllisyysrahaston toimintaa osaamisen kehittämisen osalta selvitetään selvityshenkilöiden toimesta. Selvityshenkilöt jättävät loppuraporttinsa alkukesästä. SAK on pitänyt aktiivisesti yhteyttä selvityshenkilöihin, jotka ovat tavanneet lisäksi liittojen asiantuntijoita.

Päätös

SAK:n tavoitteena on kehittää sosiaaliturvaa niin, että se tukee entistä paremmin työikäisten mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin. Koulutuksia tulee kohdentaa ja räätälöidä erityisesti koulutuksessa aliedustetuille ryhmille.

6 Etätyössä sattuvien työtapaturmien korvausehtojen parantaminen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työtapaturmista johtuvat vahinkotapahtumat korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) perusteella. Laissa on rajattu korvausperusteita sen perusteella, sattuuko työtapaturma työpaikalla, jolloin työtapaturmina korvataan työntekopaikan alueella ja sen ulkopuolella sattuneita vahinkoja, vai onko työtapaturma sattunut etätyössä kotona tai muussa määrittelemättömässä paikassa. Etätyössä työtapaturmana korvataan vain työnteon yhteydessä tapahtunut vahinko, joka liittyy työntekoon. Etätyössä vakuutusturvan ulkopuolelle jää kaikki työntekoon rinnastuva toiminta kuten liikkuminen työnteon lomassa. Kaikki tavanomaiset työssä sattuvat tapaturmat kuten kompastumiset, liukastumiset ja kolhiintumiset jäävät vakuutussuojan ulkopuolelle.

Etätyön määrä on vuonna 2020 lisääntynyt Covid19 -pandemian seurauksena. Etätyöskentelyyn on vahva valtiovallan suositus. Tämä koskee suurta osaa erilaisissa toimisto- ja asiantuntijatehtävissä toimivista palkansaajista. Työtapaturmien määrä on viime vuonna vähentynyt jopa 15 % (lähde: TVK), mikä johtuu isolta osin tapaturmien sattumispaikan vaihtumisesta työtapaturmalain vakuutusturvan ulkopuoliseksi etätyöpaikaksi.

Etätyössä tapahtuvien työtapaturmien korvaamiseksi työnantajien on mahdollista hankkia vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus täydentämään vakuutusturvaa. Kuitenkaan läheskään kaikki etätyöntekijöiden työnantajat eivät ole vapaaehtoista vakuutusta hankkineet, esimerkiksi valtion koko henkilöstö eli 75 000 palkansaajaa ovat tämän mahdollisuuden ulkopuolella.

JHL esittää, että SAK käynnistäisi toimenpiteet, joilla työtapaturma- ja ammattitautilain tulkintaa etätyössä tapahtuvien työtapaturmien korvaamiseksi parannetaan vastaamaan tavanomaisella työntekopaikalla sattuneita työtapaturmia.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry esittää, että SAK käynnistäisi toimenpiteet, joilla työtapaturma- ja ammattitautilain tulkintaa etätyössä sattuvien tapaturmien korvaamiseksi parannetaan vastaamaan tavanomaisella työntekopaikalla sattuneita työtapaturmia.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään olosuhteista, joissa sattuneet tapaturmat voivat tulla korvattaviksi työtapaturmana. Työntekopaikalla korvattaviksi voivat tulla myös tapaturmat, jotka sattuvat työntekopaikalla tavanomaisessa toiminnassa, mikä ei ole varsinaista työn tekemistä.

Etätyön osalta korvaussuoja on suppeampi, ja se on laissa rajattu nimenomaisesti työntekoon. Etätyötä koskevassa ensiasteen soveltamiskäytännössä näyttää vakiintuneen varsin tiukka tulkinta, jonka mukaan vakuutusturvan ulkopuolelle jää kaikki muu työntekoon liittyvä toiminta, kuten työntekopaikalla korvattavaksi tulevat kompastumiset, liukastumiset ja kolhiintumiset.

Covid 19 -pandemian myötä etätyön määrä on lisääntynyt vuoden 2020 aikana. Tämä on ollut vahva valtiovallan suositus. Etätyöhön on siirtynyt suuri toimisto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien työntekijöiden joukko. Korvattavien työtapaturmien määrä on vähentynyt vuonna 2020 jopa 15 %, mikä osaltaan johtuu siitä, että etätyössä vakuutusturva ei ole niin kattava kuin työntekopaikalla tai muissa työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyissä olosuhteissa.

Etätyössä sattuvat tapaturmat voivat tulla korvattavaksi myös lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella työnantajan vapaaehtoisella vapaa-ajan vakuutuksella. Tätä vapaaehtoista vakuutusta kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ole ottaneet työntekijöidensä turvaksi. Esimerkiksi valtion koko henkilöstö eli 75 000 palkansaajaa on vailla työnantajan ottamaa vapaaehtoista vapaa-ajan vakuutusta. Myös turvan laajuus on vapaaehtoisissa vakuuksissa lakisääteistä työtapaturmavakuutusta suppeampi.

Ottaen huomioon, että vuonna 2016 voimaan tulleen työtapaturma- ja ammattitautilain kokonaisuudistuksen tavoitteena oli muun ohella vastata muuttuneen työelämän tarpeisiin, lisääntynyt etätyö Covid 19 -pandemian aikana on osoittanut, että uudistuksessa ei ole onnistuttu etätyön vakuutusturvan osalta, koska etätyötä koskevan säännöksen tulkinta on muodostunut turvan kattavuuden osalta varsin suppeaksi.

Päätös

SAK osallistuu työtapaturma- ja ammattitautilain etätyössä sattuneiden tapaturmien korvattavuuden laajuutta koskevan soveltamiskäytännön keräämiseen ja seuraa lain toimeenpanosta vastaavien vakuutusyhtiöiden korvauskäytännön yhtenäisyyttä sekä lain soveltamisen asianmukaisuutta. SAK seuraa ja pyrkii varmistamaan, että riittävän pitkäksi muodostuneen oikeuskäytännön myötä syntyvä laintulkinta ulottaa vaikutuksensa myös ensiasteen päätöksentekoon vakuutusyhtiöissä. Lisäksi SAK jakaa jäsenjärjestöille tietoa lain tulkinnan kehityksestä ja tukee jäsenjärjestöjen asiantuntijoiden edellytyksiä avustaa jäsenistöään työtapaturmiin liittyvissä korvaus- ja muutoksenhakuasioissa.

7 Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen on vastattava aitoja työelämän osaamistarpeita ja tarvittaessa on luotava pienempiä osaamiskokonaisuuksia

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työmarkkinaosapuolten on yhteistyössä tunnistettava ne alat, joille on tarvetta kehittää uusia ammatillisia tutkintoja ja luotava riittävät pätevöitymismahdollisuudet, sekä tarpeen vaatiessa kyettävä rakentamaan työelämälle sopivia pieniä koulutuskokonaisuuksia (microcredentials), joita on mahdollista opiskella työn ohessa ja työnantajan tukemana eri koulutusasteilla. Työvoimapulaa kohtaaville aloille on rakennettava työelämälle sopivia pieniä koulutuskokonaisuuksia, joita olisi mahdollista suorittaa oppisopimuksena. Lisäksi on tunnistettava erilaisia hiljaisia signaaleita ja muutosvoimia mm. digitalisaatio tai ilmastonmuutos, jotka edellyttävät uutta osaamista tai vähentävät työvoiman tarvetta eri aloilla ja varmistaa työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus myös näissä tilanteissa.

JHL esittää, että SAK:n koulutuspoliittisessa vaikuttamistyössä edesautetaan sellaisten alojen tunnistamista, joille ei ole vielä tarjolla omaa ammatillista tutkintoa tai muuta tunnustettua koulutusta, ja osallistutaan riittävien pätevöitymismahdollisuuksien luomiseen sekä työelämälle sopivien pienten koulutuskokonaisuuksien (microcredentials) rakentamiseen.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kiinnittää huomion ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen ja sen työelämävastaavuuteen. Esityksessään JHL tuo esiin, että ammatillisen koulutuksen tutkintojen tulee vastata aitoja työelämän osaamistarpeita ja tarvittaessa on luotava tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia.

Ammatillisten tutkintojen perusteet ohjaavat koulutuksen järjestämistä sekä opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelua ja toteuttamista. Opetushallitus päättää tutkinnon perusteista ja niiden kehittämisestä. Perusteet valmistellaan ja niitä kehitetään yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Työelämällä on mahdollisuus vaikuttaa tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittämiseen eri tavoin. Työelämätoimikunnat osallistuvat alakohtaisesti tutkintoperusteiden kehitystyöhön opetushallituksen kumppanina. Työelämän edustajat osallistuvat osaamistarpeiden ennakointiin osaamisen ennakointifoorumeissa. Lisäksi työelämän rooli näkyy myös ammatillisen koulutuksen rahoituselementin kautta. Koulutuksen järjestäjällä on velvoite kerätä työelämäpalautetta, joka määrittää osaltaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Saadun palautteen perusteella muokataan tarvittaessa tutkinnon osien sisältöä tai luodaan kokonaan uusia tutkinnon osia. Jos muutostarve on merkittäviä, voidaan niiden pohjalta tehdä muutos tutkintorakenteeseen.

Nykyjärjestelmässä tunnistettuja kehittämiskohteita liittyy tutkintorakenteen riittävään reagointikykyyn työelämän nopeisiinkin osaamistarpeiden muutoksiin sekä työikäisen väestön mahdollisuuksiin osallistua tutkintokoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistaminen on ollut hidasta. Tutkinnon perusteiden uudistaminen ja uusien tutkintojen kehittäminen saattaa kestää vuosia. Prosessia on saatu nopeutettua, kun tutkinnon perustetyössä on siirrytty digitaaliseen ePeruste-työhön.

Osaamistarpeiden lyhyen aikavälin ennakointia ollaan kehittämässä osana käynnissä olevaa hallitusohjelman mukaista jatkuvan oppimisen parlamentaarista uudistusta. Samaisen uudistuksen osana on myös tunnistettu tarve kehittää tutkintoa tai tutkinnon osia lyhyempien osaamiskokonaisuuksia (microcredentials), jotta työelämässä olevien on mahdollista osallistua nykyistä laajemmin oman osaamisensa kehittämiseen, uusintamiseen ja ylläpitämiseen.

Tutkintoa lyhyempien kokonaisuuksien kehittäminen on ollut myös SAK:n pitkäaikainen tavoite. SAK:n ajaman Avoin ammattiopisto -konseptin kehittäminen vastaisi tähän tarpeeseen. Aikuisväestön osaamisen kehittämisessä oppisopimuskoulutus on paljon käytetty koulutusmuoto. Oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä etenkin koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osalta valmistui vuoden 2020 lopulla toimenpidesuosituksia.

Päätös

SAK vaikuttaa, että työelämän tarpeet tunnistetaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittämisessä. Tutkintoa ja tutkinnon osaa pienempiä koulutuskokonaisuuksia tulee kehittää vastaamaan työelämän ja työikäisen väestön osaamistarpeisiin.

8 Osaamisen tunnistamisesta kansalaisoikeus

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Aikuisväestön osaamisen tunnistaminen tulee saada vakiintuneeksi osaksi kansallista järjestelmää. Joissakin Euroopan maissa on jo kansalaisoikeus päästä tunnistuttamaan oma osaamisensa perustaidoista ammatilliseen osaamiseen aina yliopistotasoon saakka. Niin työssä kuin työelämän ulkopuolella oleva, ammatin vaihtoa suunnitteleva tai maahan muuttanut kuin jonkin suuren elämänmuutoksen jälkeen uraohjausta tarvitsevakin pääsee siten ammattitaitoisten asiantuntijoiden ohjauksessa löytämään omat vahvuutensa. Virallisesta osaamisen tunnistamisesta saatava todistus toimii perustana urasuunnitelmille tai tukee palkkaneuvotteluissa.

Suomessa on jo paljon osaamista aikuisväestön osaamisen tunnistamisesta. Ammattiliitot ovat vahvasti mukana osaamisen arvioinnissa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen saralla. Osaamisen tunnistamisen oikeudesta tulisi tehdä pysyvä osa järjestelmäämme myös koulutuksen ulkopuolella oleville niin, että sen hyödyt näkyisivät esimerkiksi työllisyyden ja työssä jaksamisen paranemisella, työurien pitenemisillä, ammatinvaihdon helpottumisella, tai maahanmuuttajien työllistymisen sujuvoittamisella.

JHL esittää, että SAK selvittää mahdollisuuksia osallistua osaamisen tunnistamisen järjestelmän kehittämiseen jokaista aikuista koskevaksi kansalaisoikeudeksi yhteistyössä muiden työmarkkinatahojen ja ministeriöiden kanssa. SAK koordinoi jäsenliittojensa yhteistyötä osana kehittämisprosessia.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kiinnittää huomion osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitykseen yksilön osaamisen kehittämisen, työllisyyden ja urasuunnittelun osana.

Koulutusjärjestelmässä on jo käytänteitä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kansallinen tutkintojen viitekehys määrittää tutkintojen tuottamaa osaamista eri koulutusasteilla. Ammatillisessa koulutuksessa aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutuksenjärjestäjän lakisääteinen velvoite. Opiskelijan aiempi osaaminen kartoitetaan ja kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).

Muualla kuin koulutusjärjestelmässä hankitun osaamisen tunnistamisen käytännöt vaihtelevat ja ovat osin puutteellisia. Tällaista epävirallista osaamista karttuu muun muassa työelämässä ja harrastuksissa. Erilaisia osaamiskartoituksia on käytössä oppilaitoksissa, yrityksissä ja työvoimahallinnossa. Osaamisen tunnistamiseen on luotu erilaisia työkaluja ja prosesseja, kuten osaamismerkkejä. Näiden haasteet liittyvät systemaattisuuden ja yhteismitallisuuden puutteisiin.

Osaamisen tunnistamisen käytänteiden kehittäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi koulutusjärjestelmän parantamiskohteeksi myös hallitusohjelman mukaisen jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen yhteydessä. Valmisteluun on nostettu muun muassa työssä hankitun osaamisen opinnollistaminen sekä sähköisten järjestelmien kehittäminen siten, että ne edesauttavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin liittyy läheisesti ohjauksen ja rahoituksen merkitys. Ilman toimivia ohjauskäytäntöjä ei osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osata hyödyntää. Yleisenä haasteena Suomessa on, etteivät ohjauspalvelut tavoita kaikkia niitä tarvitsevia. Kyseiset palvelut ovat usein hankerahoitteisia ja väliaikaisia. Ohjausta osaamisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen on kaivattu lisää etenkin työelämässä olevien osalta. Vielä laajempi kysymys osaamisen tunnistamisen ohjaukseen liittyy ohjaushenkilöstön osaamiseen ja resurssien riittävyyteen kaikilla koulutusasteilla. Rahoituksen tulee tukea yksilön mahdollisuutta oman osaamisen tunnistamiseen. Erityinen painoarvo on sillä, että osaamisen tunnistamisesta perittävät maksut ovat kohtuullisia ja oikeudenmukaisia, jotta ne tukevat yhdenvertaista mahdollisuutta kehittää omaa osaamista.

Päätös

SAK vaikuttaa, että osaamisen tunnistamisen käytänteet tukevat jatkuvan oppimisen periaatteita oikeudenmukaisella tavalla eri kohderyhmissä ja edistävät työllisyyttä, uralla etenemistä ja työssä jaksamista. SAK vaikuttaa osaamisen tunnistamisen käytänteiden ja ohjauksen kehittämiseen yhdessä jäsenliittojen kanssa jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa valmistelussa sekä OKM ja TEM yhteistyössä.

9 Urheilijat ammatiksi ammattien joukkoon

Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU

Urheilijoiden tulisi saada harjoittaa ammattiaan samojen sääntöjen puitteissa, kuin muidenkin Suomessa työskentelevien työntekijöiden. Näin ei ole ja edelleen urheilijoiden sosiaaliturvassa on merkittäviä puutteita.

  • Urheilijoilla ole oikeutta työttömyyden ajalta ansiopäivärahaan. Korostunut koronan aikana.
  • Urheilijoille ei edelleenkään myönnetä täysimääräistä eläkettä eli urheilijat pidetään ainoana työtekijäryhmänä yhteiskunnassa, jolle täysimääräistä eläketurvaa ei katsota tarpeelliseksi.
  • Urheilijoilla ei ole sairasvakuutuslain päivärahaturvaa ja tapaturmaturvakin on järjestetty erillisellä lailla ja vakuutusturvalla.
  • Ammattiurheilijalla ei oikeutta aikuiskoulutustukeen

Miksi näin? Urheilu on alusta asti toiminut seuratalous edellä. Itse asiassa vakuutetut pelaajat ovat olleet suurimmat maksajat urheilijoiden tapaturma – ja eläkelain järjestelyissä. Tärkeimmät kysymykset ovat: Kuinka paljon urheilijan / työsuhteisen yksilön tapaturmaturvasta voidaan kustannussyihin vedoten karsia yleiseen tapaturmavakuutukseen verrattuna? Miksi yhden työntoimialan työntekijöitä ja työnantajia pitäisi kohdella muihin nähden taloudellisesti eri tavalla myös lainsäädäntötasolla?

Asiaan kiinnitti huomiota myös Valtiovarainvaliokunta mietinnöissään joulukuussa 2020:

Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota myös urheilijoiden sosiaaliturvan haasteisiin ja pitää niin ikään tärkeänä, että lainsäädäntötoimet tukevat urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin yksilö- ja joukkueurheilijoiden kuin sukupuoltenkin välillä. Valiokunnan mielestä urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset vaativat nykyistä laajempaan huomiota ja laaja-alaista arviointia. Sama huoli on tunnistettu myös kulttuuriin alalla työskentelevien henkilöiden osalta (VaVM 30/2020)

Urheilijoiden sosiaaliturvan edistämiseen liittyen eri urheilijoita edustavien tahojen yhteistyö on erittäin tärkeää. Suomen Huippu-urheilijoiden Unionin jäsenten ja heidän urheilijoiden järjestämiseen on keskityttävä. Tällä urheilijat saavat yhteisen äänen ja turvan työelämän muutoksissa.

Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni esittää, että:SAK asettaa tavoitteeksi, että urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät puutteet korjataan ja urheilijat saatetaan ammatiksi ammattien joukkoon. SAK antaa tukensa työskentelyyn, jolla tähdätään Suomen huippu-urheilijoiden unionin jäsenten ja urheilijoiden järjestämiseen.

SAK:n hallituksen lausunto 12.4.2021

Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni esittää, että SAK asettaa tavoitteeksi urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvien puutteiden korjaamisen ja urheilun saattamisen ammatiksi ammattien joukkoon. SHU pyytää tukea työskentelyyn, jolla tähdätään Suomen huippu-urheilijoiden unionin jäsenten ja urheilijoiden järjestämiseen. Eri urheilijoita edustavien tahojen yhteistyö on tärkeää urheilijoiden sosiaaliturvan edistämiseksi.

Ammattiurheilijoille luotiin yleisiä ansioperusteisia sosiaalivakuutuksia rajatumpi tapaturma- ja työeläkejärjestelmä vuonna 1995. Vuonna 2000 turvasta säädettiin tarkemmin erillislailla. Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuuttaminen on pakollista, mikäli urheilemisesta saatu veronalainen palkka pelikaudessa tai vuoden pituisen ajanjakson aikana on vähintään 11 800 euroa (vuonna 2021).

Vakuutettujen ammattiurheilijoiden määrä on vuosittain noin 1000 henkilöä. Yksilöurheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuuttaminen on vapaaehtoista ja heitä on vakuutettuna alle 10. Urheilijalain mukaiset etuudet tapaturman sattuessa tai eläkettä saadessa ovat edelleen yleiseen tapaturmavakuutukseen tai eläketurvaan nähden suppeammat.

Urheilijoista ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja, joten he eivät voi liittyä työttömyyskassoihin, eivätkä kuulu ansiopäivärahan piriin. Ammattiurheilijat eivät voi saada myöskään Työllisyysrahaston maksamaa aikuiskoulutustukea. Työttömäksi jäädessään ammattiurheilijat voivat hakea vain Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Urheilijoilla on oikeus myös muihin Kelan etuuksiin, kuten sairauspäivärahaan.

Ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaan liittyviä epäkohtia selvitettiin viimeksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä vuonna 2013. Työryhmä teki lainsäädäntöön pieniä viilauksia, mutta ei esittänyt vakuuttamiseen suurempaa muutosta kustannussyistä. Työryhmä kuitenkin totesi, että eri työntekijäryhmien aseman turvaamiseksi erityissäännösten ylläpitäminen ei pitkällä aikavälillä ole pelkästään kustannussyiden nojalla perusteltua. Urheilijat ja SAK jättivät eriävän mielipiteen, jonka mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jättämiselle ei ole perusteita. Urheilijoiden osalta pitäisi myös siirtyä yleiseen tapaturmavakuutukseen kohtuullisella siirtymäajalla.

Urheilijoiden erilliseen sosiaaliturvaan liittyvät haasteet ovat korostuneet koronan aikana ja useat eri tahot ovat nyt kiinnittäneet asiaan huomiota. Valtiovarainvaliokunta totesi joulukuussa 2020 antamassaan mietinnössä urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvien kysymysten vaativan nykyistä laajempaan huomiota ja laaja-alaista arviointia. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen puolestaan vastasi ammattiurheilijoiden sosiaaliturvan parantamista koskevaan kirjalliseen kysymykseen, että ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä on mahdollista käsitellä osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, mikäli parlamentaarinen komitea haluaa ottaa asian selvitettävien asioiden joukkoon. Myös Olympiakomitea on asettanut tämän vuoden toimintasuunnitelmassa tavoitteekseen parantaa huippu-urheilijoiden sosioekonomista asemaa (lakisääteinen eläke- ja tapaturmavakuutus ja työttömyysturva) niin, että se on yhdenvertainen muihin ammatteihin verrattuna.

Päätös

SAK vaikuttaa, että urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät puutteet korjataan. Tavoitteena on saada ammattiurheilijat työntekijöiden yleisen tapaturmavakuutuksen, työntekijän eläkelain sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirin. Tämä tarkoittaisi käytännössä myös niihin liittyvien sosiaaliturvamaksujen asettamista. SAK nostaa urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kehittämistarpeet esiin myös sosiaaliturvan uudistamista valmistelevassa komiteatyössä.