Työssäoloehdon euroistaminen on perusteltua, mutta sillä ei pidä hakea säästöjä työttömyysturvasta 

Hallitus päätti osana työllisyyspakettiaan työttömyyspäivärahaan liittyvän työssäoloehdon euroistamisesta eli muuttamisesta tuloperusteiseksi. SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen pitää uudistusta lähtökohtaisesti hyvänä, mutta harmittelee, että hallitus hakee sillä säästöjä työttömyysetuusmenoista.
18.02. 09:22
SAK
Kuva: Mario.A.P. Creative Commons.

Euroistaminen tarkoittaa sitä, että työssäoloehdossa luovutaan työajan tarkastelusta ja siirrytään kuukausitulojen tarkasteluun. Muutoksen myötä aiempaa useampi työntekijä voi päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työntekijät, jotka työskentelevät alle 18 tuntia viikossa, työntekijät, joilla ei ole työajan seurantaa ja provisiopalkkaa saavat.

Uudistuksella pyritään vastaamaan työelämän muutokseen, jossa entistä useampi palkansaaja tekee työtä erilaisissa työaikamuodoissa. SAK osallistui uudistuksen aiempaan valmisteluun kolmikantaisessa työryhmässä.

– Useilla epäsäännöllistä työaikaa tekevillä työssäoloehto voi jatkossa kertyä nykyistä nopeammin. Osa työntekijöistä voi päästä työttömäksi jäädessään ensimmäistä kertaa ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle, Pirjo Väänänen sanoo. 

Pirjo Väänänen.

Plussaa on myös se, että työssäoloehdon kertymisestä tulee selkeämpää ja työttömyyskassojen työ yksinkertaistuu. 

Ansiosidonnaista päivärahaa ei saa ilman työssäoloehdon täyttämistä. Nykyään edellytyksenä on vähintään 18 tuntia työnantajan valvomaa työtä viikossa ja pääsääntöisesti työehtosopimuksen mukainen palkka. Lisäksi työtä pitää tehdä 26 viikkoa eli noin kuusi kuukautta 28 kuukauden (noin 2 vuotta ja 4 kuukautta) tarkastelujaksolla.

Jatkossa työaikaa ei enää seurata. Työssäoloehtoa kerryttävä tuloraja olisi noin 844 euroa kuukaudessa, jolloin työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi. 422–843 euron tuloilla kuukaudessa kertyy puoli kuukautta työssäoloehtoa. Jos tulot jäävät kuukaudessa alle näiden tulorajojen, työssäoloehtoa ei kerry. Kun ansioita on kertynyt yhteensä kuusi kuukautta 28 kuukauden aikana, työssäoloehto täyttyy ja työntekijä on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Suurimmalle osalle työttömistä ei vaikutuksia päivärahaan

Työssäoloehto vaikuttaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrään, sillä päiväraha lasketaan työssäoloehdon aikaisista tuloista. Pirjo Väänänen painottaa, että suurimmalle osalle työttömistä muutos ei muuta ansiopäivärahan määrää. Näin on esimerkiksi niiden kohdalla, jotka ovat olleet ennen työttömyyttä kokoaikaisessa työsuhteessa.  

Työssäoloehdon muuttuminen tuloperusteiseksi voi joissakin tapauksissa nostaa tai laskea työttömyyspäivärahan määrää nykyisestä. Päivärahan taso voi heikentyä esimerkiksi osalla vaihtelevaa työaikaa tekevistä työntekijöistä. Tarkkaa arviota siitä, kuinka monen päiväraha heikentyisi, ei ole kuitenkaan pystytty tekemään. 

Hallitus haki työllisyyspaketillaan 110 miljoonan euron säästöjä. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 54 miljoonaa tästä potista saadaan työssäoloehdon muuttamisesta tuloperusteiseksi. 

– Tätä kritisoimme heti tuoreeltaan. Meidän mielestämme euroistaminen ei saa olla säästötoimi, joka leikkaa ansiopäivärahaa kaikkein pienituloisimmilta palkansaajilta, Pirjo Väänänen sanoo.

Hän toivoo, että uudistuksen jatkovalmistelu tehdään kolmikantaisesti ja päivärahan laskentaan on mahdollista tehdä vielä muutoksia. 

– Valmistelussa on tärkeää varmistaa, ettei uusi malli johda kohtuuttomiin päivärahan heikennyksiin matalammilla tulotasoilla tai esimerkiksi luovien alojen työntekijöillä, jotka nykyään ovat poikkeussäännösten piirissä. 

Tuloperusteiseen työssäoloehtoon on tarkoitus siirtyä vuoden 2023 alusta.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.