Työntekijöiden palkkatietämyksessä on paljon parannettavaa
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan työntekijöiden palkkatietämys on heikentynyt viime vuosina. SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen pitää kehitystä huolestuttavana.
– Työntekijöillä on puutteita palkkauksen perusteiden tuntemisessa ja muun muassa siinä, miten erilaiset lisät määräytyvät. Olisikin hyvä, jos uusien työntekijöiden perehdyttämiseen kuuluisi työpaikan palkkausjärjestelmän läpikäynti.
Keskimääräinen palkkaero sukupuolten välillä syntyy Suomessa siitä, että työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan ja naisvaltaiset alat ovat matalammin palkattuja kuin miesvaltaiset.
Hoivavastuun ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja erityisesti pitkät poissaolot työelämästä vaikuttavat myös haitallisesti naisten työuraan ja ylläpitävät näin osaltaan sukupuolten keskimääräistä palkkaeroa, Anne Mironen huomauttaa.
– Tästä huolimatta työpaikoillakin on tehtävää. Kunnollisella palkkakartoituksella voidaan saada esiin piilossa olevia epätasa-arvoisia palkkoja.
Työkaluina tasa-arvosuunnitelmat, palkkakartoitukset ja suurempi palkka-avoimuus
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän tutkimuksen mukaan työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmissa ja palkkakartoituksissa on parannettavaa. Nykyisin ne eivät välttämättä tuo perusteettomia palkkaeroja esiin.
Palkkakartoituksen tekeminen koetaan monella työpaikalla vaikeaksi ja se johtuu osittain siitä, että tasa-arvolaki ei kerro selkeästi, millainen on hyvä kartoitus, Anne Mironen sanoo.
– Kartoituksen pitää olla riittävän yksityiskohtainen, jotta kyetään arvioimaan, onko palkkaus tasa-arvoista eikä perusteettomia palkkaeroja ole.
Lue millainen on hyvä tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus.
Anne Mirosen mukaan työpaikoilla tarvitaan myös lisää palkka-avoimuutta. Jos työntekijät tai edes luottamushenkilöt eivät tiedä, millä perusteilla palkat määräytyvät ja millaista palkkaa muut työntekijät saavat, mahdolliset perusteettomat palkkaerot eivät tule esiin eikä niihin voida puuttua.
Lain mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa. Selkeältä vaikuttava kirjaus mutkistuu, kun käytännössä ryhdytään miettimään eri töiden vaativuutta. Vaikeus on siinä, millä kriteereillä samanarvoinen määritellään.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä pilottitutkimusta, jossa tavoitteena on kehittää menetelmä työn samanarvoisuuden määrittelemiseksi. Anne Mironen pitää tutkimusta hyvin tervetulleena.
– Töitä pitäisi vertailla myös yli työehtosopimusrajojen eikä vain työehtosopimusten sisällä, kuten nykyään tehdään, hän huomauttaa.
Työntekijöiden kannattaa olla aloitteellisia
Työehdoista kuten palkoista sopivat työnantajia ja työntekijöitä edustavat liitot, mutta yhä useammin ainakin osasta palkkaa sovitaan myös paikallisesti työpaikoilla. Helpottaako vai vaikeuttaako paikallisen sopimisen lisääntyminen palkkatasa-arvon edistämistä?
Anne Mironen sanoo, että vaikutukset voivat olla sekä negatiivisia että positiivisia.
– Jos työpaikoilla tartutaan toimeen, ne voivat tehdä jo nyt paljon tasa-arvoisen palkkauksen takaamiseksi eikä paikallisen sopimisen lisääntyminen ole uhka.
Mironen painottaa, että myös työntekijät voivat olla asiassa aloitteellisia ja vaatia tasa-arvosuunnittelun ja palkkakartoitusten kehittämistä. Työpaikalla voidaan päättää, että meillä kaikkien palkat ovat tiedossa ja palkkakartoituksessa mahdollisesti esiin tulleita perusteettomia palkkaeroja aletaan järjestelmällisesti poistaa.
– Luottamus ja työtyytyväisyys lisääntyvät, jos henkilöstö kokee, että palkkaus on oikeudenmukaista.
Tilanne on toinen, jos työntekijät tai luottamusmies eivät tiedä, millä perusteilla palkat määräytyvät. Silloin paikallinen sopiminen palkoista voi lisätä palkkauksen epätasa-arvoa.
Pirjo Pajunen
Jos kiinnostuit, lue myös nämä
SAK haluaa lisätä palkkatietojen avoimuutta - nykyiset keinot eivät estä palkkasyrjintää.
SAK:n kysely: Yli kaksikolmasosaa luottamushenkilösitä haluaa palkat julkisiksi työpaikoilla.
