SAK:n Hyvän työn mittari: Työelämän laatu ei ole parantunut − Hyvissä töissä sairastetaan vähemmän
Selkein muutos kyselytutkimuksen tuloksissa liittyy työntekijöiden kokemuksiin siitä, miten työ vaikuttaa heidän terveydentilaansa.
− Hälyttävää on tutkimuksessa ilmenevä ihmisten huoli työkuormituksesta ja se, mitä haittaa siitä on terveydelle. Jopa puolet SAK:laisista on viimeisen vuoden aikana ollut huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveyteen, kertoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Tutkimukseen vastanneista 50 prosenttia oli ollut viimeisen vuoden aikana huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveyteen, mikä oli 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Vastaajista 40 prosenttia koki työnsä kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelleen, mikä oli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.
Siihen, miten paljon työntekijä oli pois töistä oman sairauden vuoksi kyselytutkimusta edeltävänä vuonna, vaikutti työpaikan laatu. Kun hyviksi koetuissa työpaikoissa 46 prosenttia työntekijöistä oli vuoden aikana pois töistä sairauden takia, huonoiksi koetuissa työpaikoissa luku lähes tuplaantui (84 prosenttia).
Huonoiksi koetuissa töissä sairastettiin myös pidempään. Kun huonoissa töissä yli kolmasosa oli sairaana yli 20 päivää, hyvissä töissä määrä oli alle kymmenes. Yi puolet hyvissä töissä olleista ei edeltävänä vuonna ollut ollenkaan poissa töistä oman sairauden vuoksi.
− Tutkimustulokset heijastavat sinänsä itsestään selvää asiaa. Jos asiat ovat työpaikalla kunnossa, jaksavat ihmiset olla kauemmin työelämässä, Antila sanoo.
Hyvän työn mittarissa on kaksi ulottuvuutta, joista toinen mittaa työelämän perusasioita ja toinen työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Molempia mitataan pisteillä yhdestä sataan. Työelämän laatua voi kuvata huonoksi, jos se alittaa 51 pistettä. Hyvänä työtä voi pitää, jos se ylittää 81 pistettä. Keskinkertaisena työelämää voi pitää, jos pisteytys jää 66:n ja 80:n välille. Pisteiden alittaessa 66:den työtä voi pitää melko huonona.
− Tänä vuonna kokonaispisteet olivat molemmilla alueilla 66 pistettä, mikä on täysin samat pisteet kuin vuonna 2014. Se tarkoittaa, että työelämän laatu on keskinkertaista ja tuntuu myös pysyvän sellaisena, Antila kertoo.
Positiivisena tutkimuksessa näkyy työpaikoilla koettu turvallisuuden tunne, joka on edelleen pysynyt vahvana.
Suomen työelämästrategian tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä maailman paras vuoteen 2020 mennessä. Antilan mukaan työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen olisi askel oikeaan suuntaan.
− Työn laatua parannetaan lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Jos työhön voi vaikuttaa edes jonkin verran, lisääntyvät tuottavuus, työssä viihtyminen ja työssä jaksaminen, Antila sanoo.
