SAK – News https://www.sak.fi/ fi SAK:n Eloranta vappupuheessaan: Meistä ei tule Pohjoismaata leikkaamalla ja lannistamalla https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-eloranta-vappupuheessaan-meista-ei-tule-pohjoismaata-leikkaamalla-ja-lannistamalla Eloranta muistutti, että vuosi sitten vappupuheessaan toivoi voivansa luottaa pääministeri Orpon sanaan siitä, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia, kun Suomen taloutta ja työllisyyttä kohennetaan.– Tänään tiedämme, ettei pääministerin sanaan ole voinut luottaa. Monilta on vaadittu kohtuuttomia. Erityisen kohtuuttomia on vaadittu työttömiltä, sosiaaliturvan varassa sinnitteleviltä, työntekijöiltä ja viimeksi opiskelijoilta. Isopalkkaisilta ja omistajilta ei sentään ole vaadittu kohtuuttomia. Heille päinvastoin on annettu kohtuuttomia veronkevennyksiä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta moittii.Maan hallitus on ilmoittanut toimillaan edistävänsä investointeja ja tuottavuuden kasvattamista. Eloranta muistutti puheessaan, ettei onnistunut investointi tarvitse vain pääomaa, vaan työntekijöiden kykyä innovoida ja hyödyntää sitä.– Uusia osaajia tarvitaan niin ulkomailta kuin kotimaasta. Ja hallitus vaikeuttaa molempia osaamispääoman kasvattamisen väyliä. Kiristetään ja vaikeutetaan. Sitä tämä hallitus osaa tehdä. Kannustaminen, edistäminen ja kehittäminen tuntuu olevan tuntematonta Orpon-Purran hallitukselle. Ankeuttamisesta ei innovaatioita synny, lannistamalla ei maailmaa valloiteta.Eloranta heittää pallon yrityksille, jotka ovat saaneet lähes kaiken ikinä toivomansa hallitukselta. Nyt olisi aika osoittaa, miten kaikki kovat puheet muuttuvat myös teoiksi, työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi.– Kun kerran on niin, että valtiovalta ei osaamisesta tunnu välittävän, niin soisi työnantajien pistävän pökköä pesään asiassa. Suomi näyttää kuitenkin pudonneen kelkasta tässäkin asiassa. Työnantajien työpaikoilla tarjoama koulutus on Suomessa Pohjoismaiden vähäisintä. Sekin keskittyy liian harvoille työntekijöille.Pohjoismaata ei Suomesta tule Elorannan mukaan heikentämällä työntekijöiden suojelua ja vaikutusmahdollisuuksia, vaan panostamalla osaamiseen, teknologiaan, yhteistoimintaan ja yhteiseen kehittämiseen.Syksyn työehtosopimuskierroksella olisi hyvä näyttää mallia ja tuoda työehtosopimuksiin palkalliset vuosittaiset koulutuspäivät henkilöstölle.– Tämä on Tanskan malli. Nyt siis olisi syytä toteuttaa edes yksi toimi, joka tosiasiassa vie meitä kohti pohjoismaisia työmarkkinoita. Hallituksen työmarkkinakompassi osoittaa Itä-Eurooppaan, työnantajien toivottavasti länteen. Jarkko Elorannan vappupuhe 2024 Listaus kaikista SAK:laisista vappujuhlista 2024 Pauli Vento 15254 SAK:n Katja Syvärinen: Seuraava sukupolvi joutuu rakentamaan Suomea uudelleen https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-katja-syvarinen-seuraava-sukupolvi-joutuu-rakentamaan-suomea-uudelleen Hallitus sanoo, että sillä on lupa toimia, koska vaaleilla valitun eduskunnan enemmistö on antanut sille luottamuksen ja hyväksynyt hallitusohjelman ja esitetyt toimet. Syvärinen muistuttaa, että juridinen lupa ei ole sama asia kuin lupa viedä tavoitteensa maaliin sivuilleen katsomatta.– Näin voi todellakin aivan laillisesti toimia. Mutta näin ei ole suomalaisessa demokratiassa ollut tapana tehdä. Suomalaista demokratiaa on päinvastoin määrätietoisesti pyritty kehittämään osallistavaan suuntaan, jossa pieniä ja suuria päätöksiä tehtäessä otetaan mukaan ne, joita päätökset koskevat.Suomalaiseen demokratiaan on kuulunut aina myös vahvasti kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori. Syvärinen kritisoi, miten hallitus työväenliikkeen ahdistelun lisäksi leikkaa niin rauhajärjestöjen avustuksista kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuesta.– Hyvinvointivaltiomme toinen pilari, kansalaisyhteiskunta, on hoitanut meillä merkittävän osan palveluista. Järjestelmä on rakentunut vuosikymmenien aikana täydentämään lakisääteisiä julkisia palveluita. Hallitus leikkaa sote-järjestöjen rahoituksesta kolmanneksen samalla, kun sote-palvelut ovat väestön ikääntymisen vuoksi merkittävässä rahoituskriisissä.Syvärisen mielestä seuraava sukupolvi on rakentajasukupolvi. Se joutuu rakentamaan Orpon-Purran hallituksen jäljiltä uudelleen niin sosiaaliturvaa kuin työelämän pelisääntöjä.– Voimme vielä vaikuttaa siihen, millaiselle pohjalle rakentamistyötä tehdään. Onko jäljellä hyvinvointivaltion tukeva kivijalka vai kasa raunioita? Tarvitsemme toivoa, työtä ja turvallisuutta.Lopuksi Syvärinen muistuttaa, että meillä on vielä vaihtoehto ja mahdollisuus toimia. On lupa liittyä ammattiliittoon ja rakentaa parempaa työelämää. On lupa toimia poliittisesti ja äänestää, jo Euroopan parlamentin vaaleissa kesällä paremman ja oikeudenmukaisemman politiikan puolesta. Alustatyön säätely, minimipalkkadirektiivi, palkka-avoimuus, työturvallisuus, muun muassa näistä on päätetty EU:n tasolla työntekijöiden hyväksi.– Meillä on lupa osoittaa mieltä yhdessä. Poliittiset lakotkin ovat vielä mahdollisia, myös sen jälkeen, kun niiden kesto on rajattu 24 tuntiin! Kurjuus ei ole välttämättömyys, mutta toivo on. Ilman toivoa paremmasta ja luottamusta toisiimme me emme selviä. Vastakkainasettelun ja konfliktin tilanteesta on edettävä aitoon yhteistyöhön ja palattava neuvottelun tielle. Katja Syvärisen vappupuhe 2024 Listaus kaikista SAK:laisista vappujuhlista 2024 Pauli Vento 15256 Teollisuuden tuottavuuskehitys on kompastunut digitalisaation käyttöönottoon https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/teollisuuden-tuottavuuskehitys-kompastunut-digitalisaation-kayttoonottoon – Teknologian käytön vähentyminen voi olla yksi syy siihen, että Suomella on tuottavuusongelmia. Teollisuus on lähtenyt hieman etumatkalta muihin aloihin verrattuna, mutta jää nyt jälkeen. Hyvinvointivaltion rahoitus on riippuvaista teollisen työn kilpailukyvystä. Osaava työvoima on tuottavampaa, kun teknologiaa on käytössä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila arvioi.SAK:n tuore Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.Lähes puolet teollisuuden työntekijöistä kertoi työskentelevänsä tietokoneohjattujen koneiden tai laitteiden kanssa. Osuus oli suunnilleen sama viisi vuotta aiemmin. Myös tekoälyn käyttö on ainakin suorittavan työn tekijöiden arjessa vielä harvinaista. Vain neljä prosenttia teollisuustyöntekijöistä tunnisti tekoälyn merkityksen työssään.– Huoli valtion taloudesta on sinänsä aiheellinen, mutta tilanteen korjaaminen kestävällä tavalla tapahtuu muilla keinoilla kuin leikkaamalla hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta. Ratkaisu on työn tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Siinä keskeistä on ihmisen ja teknologian yhteispeli, Juha Antila korostaa. Digitalisuus ei lisäänny pelkillä hankinnoillaTutkimuksesta selvisi myös, että noin 136 000:lla SAK:laisten alojen työssäkäyvällä työntekijällä on digiosaaminen huonolla tasolla. Tämä on merkittävä tuottavuuden kasvun hidaste.– Osaamisen päivittäminen olisi tärkeää, mutta sen sijaan monet työpaikat keskittyvät jatkuvaan tehostamiseen ja olemassa olevan kapasiteetin puristamiseen, Antila sanoo.Digiosaaminen ei ole pelkästään koulutuskysymys. Jos työntekijä voi osallistua omaan työhönsä liittyvien hankintojen päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on viitteitä, että se parantaa digiosaamistuloksia. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Kuva: Jaakko Lukumaa.– Johdon kannattaisi suhtautua avoimesti ja arvostaen työntekijöiden omaa työtä ja työpaikkaa koskeviin kehittämisehdotuksiin. Näin henkilöstöltä syntyy tuote- ja palveluparannuksia, muutoksiin liittyvät epävarmuudet ja pelot vähenevät sekä luottamus ja työn mielekkyys paranevat, Juha Antila toteaa.Viime vuonna Työ2030-ohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa myös duunarit osallistuvat kehittämiseen, innovoivat ja kasvavat muita todennäköisemmin.Työpaikan toimintatavoilla on vaikutusta ikääntyneiden työntekijöiden kykyyn ja haluun hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia työssään. Jos työnteon muutokset valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja uuden oppimiseen kannustetaan ja sille annetaan aikaa, työntekijöiden ikä ei ole tulppa tai ongelma.– Pelkkä teknologian hankkiminen työpaikalle ei takaa tuottavuuden kasvua. Teknologian tuottavuushyödyt ovat usein riippuvaisia siitä, ovatko käyttäjät motivoituneita, osaavia ja valmiita hyödyntämään sitä tehokkaasti, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus Pauli Vento 15252 Ammattiliitot ympäri maailmaa tukevat SAK:ta ja kritisoivat Suomen hallituksen toimintaa https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ammattiliitot-ympari-maailmaa-tukevat-sakta-ja-kritisoivat-suomen-hallituksen-toimintaa SAK on saanut yli 50 tuen osoitusta ammattiliitoilta ja -järjestöiltä sekä eri alojen ammattisihteeristöiltä ympäri maailmaa. Tukea on tullut Euroopan maiden lisäksi niin Afrikasta, Aasiasta kuin Etelä- ja Pohjois-Amerikasta.Kyseessä ovat ns. solidaarisuuskirjeet, joita kansainvälisessä yhteistyössä käytetään tapana osoittaa tukea konfliktitilanteissa.SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo, että tuen saaminen ei tilanteen vakavuus huomioiden yllätä, mutta viestien määrä ja lähettäjien kirjo on ylittänyt odotukset.  Pekka Ristelä. Kuva Jaakko Lukumaa.Yhteydenotot ovat olleet pääosin kirjeitä, mutta lisäksi monet ammattiliittojen ja kansainvälisten ay-järjestöjen johtajat ovat ottaneet kantaa työntekijöiden oikeuksien loukkaamiseen viestipalvelu X:ssä.  – Eniten kritisoidaan sitä, että hallitus tekee muutoksia neuvottelematta aidosti ay-liikkeen kanssa. Se on jyrkässä ristiriidassa siihen, minkälaisena maana Suomi on totuttu tuntemaan.Kritiikkiä ovat esittäneet monet sellaiset ammattiliitot, joiden toimintamahdollisuudet omassa maassaan ovat heikot ja työntekijöiden asema huonolla tolalla. Muun muassa julkisten alojen ammattiliito PIPSEA Filippiineiltä ja Malawilainen elintarvikealan työntekijöitä edustava ammattiliitto ovat lähettäneet tukikirjeen ja protestoivat muutoksia. Kansainvälinen kuljetusalan työntekijöitä edustava  ITF osoittaa myös tukeaan.Turkkilainen merenkulkijoita edustava liitto TDS osoitti kirjeensä Suomen Turkin suurlähettiläälle.  – Muutoksen jyrkkyys järkyttää. Monet ay-aktiivit miettivät, että jos Suomessa voi tapahtua tällaista, työntekijöiden saavutukset voivat olla uhattuna missä tahansa, Pekka Ristelä sanoo.Työjärjestö ILO:n yhteydenotto poikkeuksellinenEurooppalaisten ammattijärjestöjen kattojärjestö ETUC ja maailman vapaita ammattijärjestöjä edustava ITUC ovat molemmat kritisoineet Suomen hallituksen toimintaa työntekijöiden oikeuksien rajoittamisessa. SAK on molempien järjestöjen jäsen.ITUC pitää vakavana työntekijöiden oikeuksien loukkauksena lakko-oikeuden rajoituksia hallituksen esittämässä muodossa. ITUC pyysi myös YK:n alaista kansainvälistä työjärjestöä ILO:a ottamaan kantaa Suomen hallituksen toimintaan. ILO toimii kolmikantaperiaatteella eli järjestössä ovat edustettuina valtioiden lisäksi työnantajat ja työntekijät.Pekka Ristelä pitää ILO:n yhteydenottoa Suomen kaltaisen maan kohdalla hyvin poikkeuksellisena  – Yleisemmin ILO:n puuttumista tarvitaan maissa, joissa työmarkkinajärjestelmiä vasta rakennetaan.  Protestit ovat tähän asti kaikuneet kuuroille korville eikä Orpon-Purran hallitusta näytä hetkauttavan myöskään mahdollinen mainehaitta.SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että Orpon-Purran hallitus osoittaa täydellistä piittaamattomuutta Suomea koskevista kansainvälisistä sitoumuksista.Hallituksen välinpitämättömyys kohdistuu nyt jopa ILO:oon, Ilveskivi ihmettelee ja viittaa siihen, että työjärjestön puuttumisesta huolimatta hallituspuolueiden enemmistö runnoi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa työntekijöiden perus- ja ihmisoikeutena turvattua lakko-oikeutta koskevan lakipaketin valmiiksi.  Pirjo Pajunen 15249 Työsuojeluvaltuutettu Arttu Jokikota oppi kurssilla, että ergonomia on paljon muutakin kuin oikeaoppista nostamista https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyosuojeluvaltuutettu-arttu-jokikota-oppi-kurssilla-etta-ergonomia-paljon-muutakin-kuin-oikeaoppista-nostamista Perinteisen ajattelutavan mukaan ergonomiassa on kyse esimerkiksi siitä, miten taakkoja nostetaan tai että työskentelyasennot eivät ole luonnottomia. Tässä on kyse fyysisestä ergonomiasta, mutta organisatoriseen ergonomiaan ja kognitiiviseen ergonomiaan panostaminen tukevat myös työntekijöiden jaksamista.– Vasta Murikka-opiston ergonomiakurssilla aloin itse tajuta, miten laaja käsite ergonomia on, mitä kaikkea siihen työpaikallakin liittyy ja mihin kaikkeen se vaikuttaa työpaikalla, kertoo Arttu Jokikota, joka toimii kolmatta kautta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna SSAB Hämeenlinnan terästehtaalla.Hän osallistui Teollisuusliiton Murikka-opistossa järjestetylle kurssille muutama vuosi sitten. Kurssin oppeja hän on pyrkinyt soveltamaan käytäntöön muun muassa terästehtaalla käynnistetyssä turvallisuusohjelmassa, jossa on kyse organisatorisesta ergonomiasta, kuten työprosessien suunnittelusta ja henkilöstön yhteistyöstä. – Turvallisuusohjelmassa painotetaan työyhteisössä toimimista ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Työntekohan on meille jatkuvaa sosiaalista kohtaamista.Fiksut valinnat vähentävät kuormitustaFyysinen ergonomia eli ”perinteinen ergonomia” osataan ottaa SSAB:lla huomioon varsin hyvin.– Se on iskostunut ihmisten ammattitaitoon, arvioi Jokikota.Eniten petrattavaa on kognitiivisessa ergonomiassa, joka keskittyy työn tiedolliseen puoleen, kuten havaitsemiseen, muistamiseen ja oppimiseen. Sen merkitys on asteittain kasvanut työn luonteen muuttuessa.– Tehdas on rakennettu 1970-luvun maailmaan, ja työ on ollut silloin yksinkertaisempaa. Nykyään siihen kuuluu paljon tietokoneen käyttöä, materiaalivirtojen hallintaa ja raportoimista. Iso osa raportoinnista on turvallisuushavaintoja, joita yleensä tehdään taukotiloissa sijaitsevilla tietokoneilla. Jokikodan mielestä toimintaa voisi sujuvoittaa.– Voisi tarjota työntekijöille paremmat laitteet, ettei tarvitsisi aina lähteä omalta työpisteeltä pois tekemään turvallisuusraporttia. Niitä tehdään myös omalla puhelimella, mutta sekin on vähän kömpelöä.Tällainen muutos tukisi muuta työntekoa siten, että havaintojen tekoon ja turvallisuusajatteluun jäisi enemmän aikaa, kun itse raportoiminen hoituisi vaivattomasti.Raksalla, kaupassa ja hoiva-alalla omat haasteensaSAK:n aloilla on runsaasti töitä, joissa on laaja kirjo erilaisia ergonomisia haasteita. – Staattisia työasentoja, paljon toistoja, jatkuvaa istumista tai seisomista… luettelee SAK:n työympäristöasiantuntija Anne Mironen.  Anne Mironen. Kuva Jaakko Lukumaa.Hän mainitsee rakennusalan esimerkkinä fyysisesti kuormittavasta työstä. Esimerkiksi kaupan alalla rasitusta aiheuttaa jatkuva tavaroiden siirto ja hyllyttäminen. Hoiva-alalla puolestaan on monia sekä fyysiseen, kognitiiviseen että organisatoriseen ergonomiaan liittyviä kuormitustekijöitä.– Jos ajatellaan vaikka kodinhoitajan työtä, niin siihen kuuluu raskaita nostoja, kun täytyy liikuttaa huonokuntoisia ihmisiä heidän omissa kodeissaan, jotka on suunniteltu tavalliseen asumiseen. Kodinhoitoalalla ilmeneekin huomattavan paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Myös työtapaturmia sattuu hyvin paljon. Organisatorisen ja kognitiivisen ergonomian ongelmia kodinhoitajilla ovat liian täyteen ahdetut päivät, suuri työmäärä ja lukuisat muistettavat asiat, jotka kuormittavat aivoja – ja aivojen kuormitus saattaa aiheuttaa fyysistä oirehdintaa muualla kehossa.– Ei ole aikaa tehdä töitä kunnolla, kun on minuuttiaikataulu ja yhden asiakkaan kanssa voi käyttää vain tietyn ajan.Anne Mironen arvelee, että ergonomia merkitsee ihmisten mielissä ja työpaikkojen arkisessa kielenkäytössä yhä ensisijaisesti fyysistä ergonomiaa. Käsitteen laajentaminen saattaisi kuitenkin tuoda hyötyjä.– Esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä olisi hyvä ottaa sellainen näkökulma, että ajateltaisiin ihmisen ja järjestelmän välisen suhteen kehittämistä. Eli otettaisiin huomioon järjestelmää käyttävien ihmisten toimintaedellytykset.Mikko Nikula  Pirjo Pajunen 15240 SAK:laista vappua vietetään keskiviikkona ympäri Suomea – Jarkko Eloranta puhuu Kotkassa ja Kouvolassa https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/saklaista-vappua-vietetaan-keskiviikkona-ympari-suomea-jarkko-eloranta-puhuu-kotkassa-ja-kouvolassa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää keskiviikkona juhlapuheet Kotkassa Sibeliuksen puistossa noin kello 11 sekä Kouvolassa Inkeroisten torilla noin kello 12 ja Kuusankoski-talolla noin kello 13.SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen suuntaa Länsi-Suomeen. Hän puhuu Uudenkaupungin torilla noin kello 10 ja Porin torilla noin kello 12.45.PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puhuu vappuna Vantaan Tikkurilassa ja AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko Helsingissä. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen pitää vappupuheen Kankaanpäässä, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala Tampereella ja JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström Kajaanissa.Helsingin työväen vappua vietetään KansalaistorillaHelsingin vappukulkueen osallistujat kokoontuvat Hakaniemen torilla kello 11. Kulkue lähtee kello 11.15 kohti Kansalaistoria, jonne se saapuu noin tunnin kuluttua. Tervetuloa mukaan marssimaan!Kansalaistorin vappujuhla käynnistyy kello 12.30. Puheen juhlassa pitää AKT:n Ismo Kokon lisäksi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Musiikista Kansalaistorilla vastaavat Paleface ja Koiton Laulu.Tampereen vappujuhla järjestetään keskustorilla kello 10–14. Paperiliiton Petri Vanhalan lisäksi puhumassa ovat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen. Musiikista juhlassa vastaavat Maustetytöt ja Kiertorata.Turun iloinen perhevappu alkaa Vähätorilla kello 11.30. Puheen pitävät Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja apulaispormestari Piia Elo.Oulussa työväen yhteistä vappujuhlaa vietetään Rotuaarilla kello 12–13. Puhujina juhlassa ovat SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.Tarkemmat tiedot kaikista SAK:laisista vappujuhlista löytyvät alla olevan linkin kautta.Lista SAK:laisista vapputapahtumista 2024 Pauli Vento 15246 “Työskentelen välillä kaupan kassalla voidakseni tehdä ammattiani vastaavaa työtä, johon minulla on koulutus” https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyoskentelen-valilla-kaupan-kassalla-voidakseni-tehda-ammattiani-vastaavaa-tyota-johon-minulla-koulutus Kutsu Linnan juhliin, kansainvälistä huomiota, sirkuksen mainetekopalkinto, haastatteluita mediassa. Vaikka alalla sirkus- ja esitystaiteilija Milla Jarkoa arvostetaan, hänellä on silti olo, että istuvalle hallitukselle hän on näkymätön ja arvomaailmat ristiriidassa.– Koen merkityksettömyyttä, arvottomuutta. Se tuntuu ristiriitaiselta, kun juuri viime vuoden aikana olen ollut niin sanotusti nosteessa omalla alallani, Jarko sanoo.Hallitus suunnittelee leikkauksia esimerkiksi ansiosidonnaiseen päivärahaan.– Se iskee kovaa meitsiin, joka just ja just on päässyt siihen kiinni. Kun uusi hallitus valittiin, tajusin, että nyt tulee vielä kuumemmat paikat. Työskentelen jo valmiiksi niin epävarmalla alalla, Jarko sanoo.Tällä hetkellä ansiopäivärahaa saa, jos on ollut ennen työttömyyttä työttömyyskassan jäsen ja työssä noin puoli vuotta. Hallitus haluaa nyt tuplata ajan vuoteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahalle olisi jatkossa hankalampi päästä. Pätkätöitä tekevän Jarkon oli jo ennestään vaikeaa päästä ansiosidonnaiseen kiinni, ja nyt siitä voi tulla vielä vaikeampaa.– Teen pätkätyötä, joka on lähes ennustamatonta. Tällä hetkellä tälle vuodelle on yksi varma keikka tiedossa. Yksittäisten esitysprojektien harjoitusjaksot vapaalla kentällä voivat kestää parista viikosta pariin kuukauteen, mitä seuraa muutama esitys, sitten saatan olla taas tyhjän päällä. Tai teen yksittäisen keikan, ja hetkeen ei taas ole mitään. Välillä on jaksoja, jolloin töitä taas on todella paljon.– Tuntuu kuin leikkaukset rankaisisivat ammatinvalinnastani ja jopa syvemmin siitä, mihin uskon ja mikä minulle on elämässä tärkeää. Joskus se menee jopa niin syvälle, että ikään kuin se, mitä olen, tulisi kyseenalaistetuksi. Kuin minä ja työni olisimme näkymättömiä. Ikään kuin hallituksella ei olisi minkäänlaista käsitystä siitä, minkä muotoista työskentelyni tai arkeni on. Ja kiinnostaako se edes heitä?Ahdistaa ajatus siitä, että mun tulisi tehdä päivätyökseni ei ammattiani vastaavaa työtä ja iltaisin vähän harrastella taidetta. Se ei toimi niin. Voidakseen tehdä koulutustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa työtään, Jarkon on tehtävä toisia töitä.– Työskentelen välillä kaupan kassalla, voidakseni tehdä sitä työtä, mitä todella haluan. Ahdistaa ajatus siitä, että mun tulisi tehdä päivätyökseni ei ammattiani vastaavaa työtä ja iltaisin vähän harrastella taidetta. Se ei toimi niin. Taide on minulle tapa olla yhteydessä tähän maailmaan ja yhteiskuntaan. Nyt tuntuu, etten saa toteutua tai että tapani toteutua, olisi jotenkin väärä. Välillä tulee olo, että mun oletetaan vaan hyväksyvän, että sitä työtä, mitä mä teen, ei nykyinen hallitus koe tarpeeksi arvokkaaksi. Ja se, että työn arvo on mitattavissa vain rahassa.Jarko muistuttaa, että taiteella on kautta historian ollut suuri merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa ja asioiden muuttamisessa.– Tajuaako ne tyypit, esimerkiksi Riikka Purra, että hän ei välttämättä voisi toimia naisoletettuna ministerinä, jos ei olisi kulttuuria ja taidetta, joka on osallistunut yhteiskunnan kaikenlaisiin murroksiin, nostanut asioita keskusteluun ja muuttanut yhteiskuntaa? Hallituksen leikkauslista on pitkä. Suurin osa leikkausten vaikutuksista osuu pienituloisiin. Jarko uskoo, että tällä on seurauksensa.– Kun katson 5–10 vuoden päähän, niin näen surullisia ihmisiä. Sellaisia harmaita liuskoja. Uskon, että säästöt tulevat vielä kalliiksi. Esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat jo nyt kasvussa.– Olen halunnut olla taiteilija niin kauan kuin muistan. Elän ja hengitän tätä työtä. En tiedä, mitä muuta tekisin. Marginaalissa toimiessani saan osakseni tietynlaista vapautta. Kääntöpuolena on kokemus toiseudesta. Ilman leikkauksiakin suuntaan vastavirtaan. Mietin jos tämän maan valta-asemissa istuvat lähestyisivätkin minua, marginaalin palasta, ja sanoisivat: ”Hei, haluaisin sinua kuunnella.” Mikä muuttuisi? Mulla on oikeus kokea, että kuulun. Jos kokemus omasta merkityksellisyydestä lakkaa, voin vain kuvitella, mitä se tekee ihmiskunnalle. Ei ainakaan voittoa, Jarko sanoo.Lue lisää hallituksen suunnittelemista ja toteuttamista leikkauksista. Maria Virkkula 15245 Työrauhalainsäädäntöä koskeva mietintö on täysin työnantajien halujen mukainen https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyorauhalainsaadantoa-koskeva-mietinto-taysin-tyonantajien-halujen-mukainen – Mietinnön sisältö on pettymys. SAK oli toivonut tasapainottavia muutoksia esitykseen. Tässä muodossa lakiesitys tarkoittaa, että paikallista sopimista koskevaan lainsäädäntöön vaaditaan entistä vahvempaa palkansaajien tavoitteiden huomiointia, jotta neuvottelut työmarkkinamallista voivat alkaa, Eloranta toteaa.Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt työrauhalainsäädännön uudistusesitykseen pieniä muutoksia, mutta mistään suuresta vastaantulosta tai merkittävästä työntekijäpuolen huolten huomioimisesta ei ole kyse. Lakiesitys on valiokunnankin muotoilemassa muodossa poikkeuksellisen raju ja heikentää työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihinsa ja osoittaa mieltään työntekijävastaista politiikkaa kohtaan.Nyt esitettävät rajoitukset voivat johtaa pidemmällä aikavälillä entistä kovempiin työtaisteluihin työehtosopimuskierroksen aikana. Tukityötaisteluoikeuden rajaaminen voi johtaa siihen, että joillakin aloilla tai yrityksissä palkansaajien kyky painostaa työnantaja sopimuksiin heikkenee, jolloin työehtosopimusten kattavuus alenee.Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten ja niiden valvontakäytännön mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus järjestää myös protestilakkoja ja ilmaista mielipiteensä työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin vaikuttavissa kysymyksissä.ILO onkin tällä viikolla lähestynyt työministeri Arto Satosta kirjeellä, jossa se kehottaa hallitusta vielä neuvottelemaan lakko-oikeuden rajoituksista keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Satosen mukaan keskustelut on kuitenkin jo käyty eikä työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakaan ota kirjeeseen lainkaan kantaa.– Työmarkkinasuhteiden mallioppilas Suomi tipahti tarkkailuluokalle heti, kun ensimmäinen laki hallituksen työmarkkinauudistuksista on tulossa voimaan. Talouden tarkkailuluokalle joutumisesta hallituksella on kova pelko, mutta työntekijöiden oikeuksia poljetaan silmää räpäyttämättä välittämättä kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista, puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.Hallituksen esityksen mukaan lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alussa. Valiokunta kuitenkin katsoo mietinnössään, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiseen ole.– Lain voimaantulon aikaistamiselle ei ole mitään perustetta. On myös erittäin poikkeuksellista, että mietinnössä esitetään lain koskevan myös sellaisia käynnissä olevia poliittisia työtaisteluita, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa, Eloranta huomauttaa. Pauli Vento 15237 SAK: Ei päätöksiä poliittisista lakoista https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sak-ei-paatoksia-poliittisista-lakoista – Keskeytimme lakot kymmenen päivää sitten, jotta pääsemme keskustelemaan Orpon-Purran hallituksen kanssa sen suunnittelemista työelämäheikennyksistä. Keskustelut ovat käynnissä ja kesken. Tänään ei tehty päätöksiä poliittisista lakoista puoleen taikka toiseen, SAK:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.Elorannan mukaan työministeri Arto Satosen kanssa on keskusteltu erityisesti paikallisesta sopimisesta sekä edellytyksistä neuvotella vientivetoisesta työmarkkinamallista.– Näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan, mutta keskusteluja on käyty ihan hyvässä hengessä. SAK:n hallitus kävi tänään läpi tämän ajankohtaisen tilanteen. Se ei tehnyt uusia päätöksiä työmarkkinamallineuvotteluiden suhteen.SAK:n hallitus arvioi, että talven ja kevään levottomuudet sekä yksipuoliset lainmuutokset vaikeuttavat syksyllä alkavia työehtosopimusneuvotteluita. Elorannan mukaan tulevaan tes-kierrokseen kasaantuu kovia paineita.Kehysriihessä kylmä kyyti jatkuiJarkko Eloranta muistuttaa, että aikuisten koulutusmahdollisuuksien leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Varsinkin SAK:laisilla aloilla mahdollisuus täydentää osaamista sekä muuttaa sitä uusiin työelämän vaatimuksiin sopivaksi on tärkeää sekä työntekijöiden että yritysten näkökulmasta.– Ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdistaminen aikuisten koulutukseen ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentävät merkittävästi työntekijöiden omaehtoista koulutusta ja ammatinvaihtomahdollisuuksia. Ja samaan aikaan osaavasta työvoimasta on pulaa ympäri Suomea.SAK muistutti hallitusta kehysriihen alla, että suuri joukko pienituloisia suomalaisia on jo osallistunut taakanjakoon enemmän kuin rahkeet riittäisivät.– Leikkauksia ja sopeutustoimia markkinoitiin oikeudenmukaisina, silti verotuksessa ei koskettu pääomiin tai listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen. Vaadimme, että kehysriihen päätöksistä ja muista tehdyistä leikkauksista tehtäisiin puoliväliriiheen vaikutusarviointi. Se jäi kuitenkin uupumaan. Pauli Vento 15235 Pääluottamusmies ideoi keinoja kitkeä harmaata taloutta – ”Vastuullisen tekemisen pitää olla muutakin kuin pelkkää juhlapuhetta” https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/paaluottamusmies-ideoi-keinoja-kitkea-harmaata-taloutta-vastuullisen-tekemisen-pitaa-olla-muutakin-kuin-pelkkaa-juhlapuhetta Viestinvälittäjä, asioiden esille nostaja, epäkohtiin puuttuja. Näin tiivistää Jussi Sakari roolinsa Rakennusliiton pääluottamusmiehenä.Rakennusalalla ratkottavia ongelmia on viime aikoina piisannut. Työllisyys sakkaa, työmarkkinat ovat myllerryksessä, eivätkä talousnäkymät vaikuta hyviltä.Oma lukunsa on rakennusalalle pesiytynyt harmaa talous, jonka torjumiseen Sakari on paneutunut erityisellä tarmolla.– Kaikkien yritysten pitäisi olla tässä mukana, ettei epäreilua kilpailuetua saisi jokin sellainen firma, joka ei ole kiinnostunut näistä asioista. Jos alalle annetaan syntyä harmaat työmarkkinat, ei meistä kenenkään kannata kohta olla alalla.YIT:ssä johto suhtautuu pelisääntöjen noudattamiseen vakavasti. Sakari tekee työnantajan kanssa jatkuvaa yhteistyötä, jotta jo syntyneistä ongelmista päästäisiin eroon ja nurkan takana vaanivia saataisiin ehkäistyä ennalta.– Harmaa talous on niin laaja ilmiö, että sen kitkemiseen pitää olla monia keinoja, ja niitä pitää keksiä jatkuvasti uusia. Rakentamisen todella huono suhdanne myös valitettavasti houkuttaa asiallisiakin yrityksiä ottamaan työmaalle halvimmat tekijät.Luvat kuntoon ja valvontaaYksi tehokkaimmiksi osoittautuneista keinoista on se, että kolmansista maista tulevat työntekijät voivat saada työluvan vain, mikäli heillä on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa.– YIT oli pelinavaaja tässä, ja nyt isot rakennusliikkeet ovat lähteneet tähän mukaan.Toiseksi tärkeäksi konstiksi Jussi Sakari nostaa työnantajan kanssa toteutettavan yrityksen sisäisen valvonnan, joka käytännössä tarkoittaa työmaakäynneillä tehtäviä haastatteluja ja anonyymejä kyselyjä.YIT on Sakarin mukaan ollut edelläkävijä myös suhtautumisessa kevytyrittäjyyteen. Rakennusliike kielsi kevytyrittäjien käytön jo ennen kuin Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus sopivat työehtosopimusneuvotteluissa, että kevytyrittäjien käytöstä luovutaan väärinkäytösten estämiseksi.– Meillä on selkeä linja: kevytyrittäjä ei käy suoraan sopimuskumppanina eikä ketjutettuna.Vääryyksien oikaiseminen motivoiJussi Sakari toimii Rakennusliiton pääluottamusmiehenä jo kolmatta kauttaan. Hänellä on kokemusta myös alueyksikön luottamustehtävistä sekä työsuojeluvaltuutetun pestistä.Vaativassa tehtävässään Sakaria motivoi mahdollisuus putsata rakennusalaa koijareista.– Saan virtaa tunteesta, että minulla on työnantajan tuki tälle hommalle. On myös palkitsevaa, että kun jotain löytyy ja asiat saadaan korjattua, se luo työmahdollisuuksia meidän omalle porukalle.Molemminpuolinen luottamus työnantajan kanssa on Jussi Sakarin mielestä ehdottoman tärkeää.– Voi avoimemmin puhua ongelmista, kun tietää, että jos puutteita on, ne vaaditaan korjattavaksi. Sitähän se viime kädessä vaatii: vastuullisen tekemisen pitää olla muutakin kuin pelkkää juhlapuhetta.Kuka?Nimi: Jussi SakariTehtävä: PääluottamusmiesLiitto: RakennusliittoTyöpaikka: YIT Housing OyNäin sen tein -sarjassa henkilöstön edustajat kertovat, mitä ovat tehneet muuttaakseen työelämää paremmaksi. Pirjo Pajunen 15225