SAK – News https://www.sak.fi/ fi Mitä mieltä puolueet ovat työntekijöille tärkeistä kysymyksistä? https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/mita-mielta-puolueet-ovat-tyontekijoille-tarkeista-kysymyksista Kaikkien vastanneiden puolueiden mielestä ulkomaalaisten työntekijöiden on saatava heti työntekomaan lakien ja työehtosopimusten mukaiset palkat, mutta monessa muussa kysymyksessä puolueiden välillä on eroja. Kaikki puolueet eivät esimerkiksi ole samaa mieltä siitä, että EU:n olisi turvattava lakko-oikeus työntekijöille. Kysymyksiin vastasivat kokoomus, sosialidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit. Perussuomalaiset ja LiikeNyt eivät pyynnöstä huolimatta vastanneet kyselyyn.Europarlamenttivaalien äänestyspäivä on Suomessa sunnuntai 9.6.2024. Ennakkoon voi kotimaassa äänestää 29.5.–4.6.2024.Löydät kaikki kahdeksan kysymystä ja puolueiden niihin antamat vastaukset perusteluineen tämän linkin kautta. Pauli Vento 15270 Jarkko Eloranta: Rakennusliitolla on vahva rooli SAK:laisten ammattiliittojen yhteistyön tiivistämisessä https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/jarkko-eloranta-rakennusliitolla-vahva-rooli-saklaisten-ammattiliittojen-yhteistyon-tiivistamisessa – Rakennusliitto on tuonut sisäiseen keskusteluumme perusteltuja ja punnittuja näkemyksiä sekä kokemuksen tuomaa osaamista ja arvovaltaa, Eloranta totesi puheessaan.Jarkko Eloranta kiitti Rakennusliittoa myös aktiivisesta osallistumisesta SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimiin Orpon-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia vastaan. Liitto on ollut mukana kaikissa Painava syy -toimissa, joita SAK ja sen ammattiliitot ovat kuluneen kahdeksan kuukauden aikana toteuttaneet.–SAK on ollut hyvin yhtenäinen vastustaessaan hallituksen suunnitelmia. Orpon hallitus pyrkii merkittävään järjestelmämuutokseen suomalaisilla työmarkkinoille. Ja SAK:n jäsenet ovat se joukko työntekijöitä, jotka kokevat nämä muutokset kovimmin kukkarossaan ja tiukimmin työpaikoillaan, Eloranta sanoi.Jarkko Eloranta korosti, etteivät SAK ja ammattiliitot ole lopettaneet hallituksen toimien vastustusta tai vaihtoehdottomuuden kritisoimista, vaikka poliittiset lakot ovat keskeytyksissä.– Me jatkamme sitä eri foorumeilla niin pitkään kuin vain on tarve. Edessä häämöttävät kesäkuussa EU-vaalit, ja jo niissä vaaleissa on annettava selvä viesti siitä, mitä ajattelemme hallituspuolueiden politiikasta.Euroopan parlamentti on Elorannan mukaan ollut viimeiset kymmenen vuotta duunarin paras ystävä.– Siellä on saatu aikaan lainsäädäntöä, jolla on parannettu niin työturvallisuutta, tasa-arvoa kuin työehtosopimusten roolia työehtojen määrittäjänä. Meidän pitää omalta osaltamme varmistaa, että näin on jatkossakin.Rakennusliiton edeltäjän Suomen Rakennustyöväen Liiton perustava kokous pidettiin Helsingin työväenyhdistyksen talolla 3.–6.5.1924. Rakennusliitto juhlii 100-vuotiasta historiaansa myös 8.6.2024 Tampereella järjestettävien jäsenille suunnattujen kesäpäivien merkeissä. Jarkko Elorannan puhe Rakennusliiton 100-vuotisjuhlassa Pauli Vento 15264 Yli 55-vuotiaiden työllistyminen tarvitsee poliittista tukea ja asennemuutosta https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/yli-55-vuotiaiden-tyollistyminen-tarvitsee-poliittista-tukea-ja-asennemuutosta SAK on pitänyt aiheitta jo pitkään esillä ja tuonut sekä tietoa että ehdotuksia, millaisilla toimilla työuran loppupäässä olevien työllisyysaste saataisiin nousuun.Perjantaina pyöreän pöydän keskustelussa puhuttiin erityisesti ikäsyrjinnästä, ikääntyvien työllisyystilanteesta sekä työkyvyn haasteista.SAK:n mielestä on hyvä, että aihe kiinnostaa hallitusta. Seuraavien askelien ottaminen vaatii konkreettisia toimia. Ikääntyvät työntekijät kohtaavat ikärasismia sekä työelämässä sekä työttömänä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaiden omat ajatukset mahdollisuudesta hankkia uutta työtä romahtavat verrattuna nuorempiin ikäryhmiin.Hallitus pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan tilanteeseen. Esimerkiksi ikääntyville työttömille tarjotaan jo nyt palveluja ja työtä vähemmän kuin nuoremmille. Tähän mennessä hallituksen toimien suunta on ollut väärä: hallitus on leikkaamassa sekä ikääntyvien työttömien toimeentuloa että työllistymispalveluita.Työministeri Arto Satonen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen nimittivät Jari Lindströmin selvittämään yli 55-vuotiaiden työllistymistä. Selvityshenkilö Lindström esittelee lokakuuhun mennessä selvityksensä tulokset ikääntyvien työllisyyden edistämisestä työvoimapalveluiden keinoin.On myytti, että ikääntyneet työntekijät eivät enää halua uutta työtä. SAK:n tutkimuksen mukaan työttömyyden pitkittyminen johtuu useimmiten terveyteen liittyvistä ongelmista, soveltuvan kokoaikatyön puutteesta ja ikärasismista työmarkkinoilla, ei työntekijöiden halusta jäädä pois työmarkkinoilta.SAK:n ehdotukset ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen1. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminenSAK ehdottaa, että työurien pidentämiseksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työhönsä tulee vahvistaa nykyisestä. Se auttaa työntekijää jaksamaan paremmin työssään eläkeikään saakka, mutta myös käyttämään koko potentiaalin ja auttamaan yritystä menestymään esimerkiksi yhdistämällä pitkän uran kautta tulleen tiedon uusien investointien hyödyntämiseen. SAK:n tuoreen tutkimukseen mukaan sellaiset yritykset, joissa myös työntekijät osallistuvat kehittämiseen, vanhemmatkin työntekijät haluavat ja pystyvät hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia työssään.2. Ikäjohtamisen ja -ohjelmien käyttöönotto työpaikoillaJo nyt työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ottamaan työsuojelutyössä yksilöiden ikäsidonnaiset ominaisuudet huomioon. SAK:n kesäkuussa 2023 tekemän luottamushenkilökyselyn mukaan ikäohjelma puuttuu silti 67 prosentilta työntekijäalojen työpaikoista. Ikäohjelma mahdollistaisi työn psyykkisten ja fyysisten kuormitustekijöiden kartoittamisen ja ennaltaehkäiseminen, mikä auttaisi jaksamaan työelämässä pidempään.3. Kansallinen työelämän kehittämisohjelmaEsimerkiksi Työ2030-ohjelma on työntekijöiden ja työnantajien edustajien yhteinen kehittämisohjelma, jolla ratkotaan työelämän tulevia haasteita. Ohjelman resurssit ja mahdollisuudet vaikuttaa on turvattava riittävällä rahoituksella.4. TyöelämäkokeilutYli 55-vuotiaiden työntekijöiden toive työajan lyhentämiseen pitäisi huomioida nykyistä useammin työpaikalla. On todennäköistä, että keventämällä työn fyysistä ja psyykkistä rasitusta työntekijä jaksaa paremmin eläkeikään saakka. SAK on ehdottanut jo aikaisemmin erityisesti pienipalkkaiset huomioivaa osa-aikarahaa. Osa-aikaraha tarkoittaa 60 vuotta täyttäneelle työntekijälle mahdollisuutta siirtyä kokoaikatyöstä 80 prosentin työajalle määräajaksi (1–12 kuukaudeksi). Tästä syntyvä tulonmenetys kompensoidaan 50-prosenttisesti osa-aikarahalla. Pauli Vento 15262 Maksuton Kesäduunari-info on kesätyöntekijöiden tukena koko kesän https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/maksuton-kesaduunari-info-kesatyontekijoiden-tukena-koko-kesan Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan matalan kynnyksen neuvontapalvelua, joka toimii tukena, kun he ottavat ensiaskeliaan työelämässä.– Kesäduunari-infosta voi kysyä neuvoa jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos jokin sopimuksen kohta tuntuu epäselvältä tai jos haluaa varmistua, että kaikki kirjaukset ovat oikein. Apua saa myös palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyviin kysymyksiin, Tirinen painottaa.Tirinen on opiskellut oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Hän on perehtynyt työoikeuteen notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Tämä on hänen toinen kesänsä kesäduunarineuvojana.Matalan kynnyksen tukea luottamuksellisestiViime vuonna kesätyöntekijöiden kysymykset liittyivät erityisesti palkkaan, työaikoihin, työsopimukseen ja työturvallisuuteen. Palkassa mietitytti eniten palkan ja lisien määrä, kun taas työajassa pohditutti, kuuluuko työnantajan maksaa palkkaa perutun työvuoron ajalta.Tirinen korostaa, että avun pyytämiseen on aina matala kynnys, sillä kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.– Nuoren kannattaa perehtyä huolellisesti omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Yksin ei tarvitse tai kannata jäädä, kun kohtaa ongelman, hän lisää.Nuoria työllistävät työnantajat sekä kesätyöntekijöiden läheiset voivat myös kysyä Kesäduunari-infosta neuvoja.Neuvontaa läpi kesänKesäduunari-info palvelee 2.5.–31.8.2024. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai WhatsApp-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Kesätyöntekijä voi ottaa yhteyttä myös sähköisellä yhteydenottolomakkeella.Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi halutessaan ottaa yhteyttä myös nimettömästi.Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymyksien vastauksiin ja kesäduunarin muistilistaan Kesäduunari-infon verkkosivuilla. Pauli Vento 15259 SAK palkitsi vappuna vuoden duunarit https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sak-palkitsi-vappuna-vuoden-duunarit Valinnat vuoden alueellisiksi duunareiksi ovat tehneet SAK:n aluetoimikuntien jäsenet. Valinnan kriteerinä on, että henkilö on luotettava työtoveri, joka omalla toiminnallaan tuo mukanaan uutta ja raikasta asennetta työyhteisöön.Vuoden duunarin ei tarvitse olla aktiivinen kokoustaja, vaan pikemminkin henkilö, joka puhuu työelämäasioista työyhteisössä, mutta myös sen ulkopuolella. Hän on ammatistaan ylpeä ja tuo sen myös esille.Palkinnot jaettiin pääsääntöisesti alueellisissa vapputapahtumissa.Vuoden 2024 vuoden duunarit alueittainAutokorikorjaaja Aleksi Mastosalo (Uusimaa)Tuotantotyöntekijä Ville Virtanen (Varsinais-Suomi)Lihamestari Riikka Salminen (Satakunta)Liikuntapaikkamestari Timo Laine (Pirkanmaa)Työnjärjestelijä Kati Rantasalo (Häme)Alueellinen pääluottamusmies Hanna-Marina Kojo (Kymenlaakso)Työsuojeluvaltuutettu Jouko Immonen (Etelä-Savo)Osastovastaava Minna Ropponen-Korhonen (Pohjois-Savo)Muottihuoltaja Matti Varis (Pohjois-Karjala)Metallityöntekijä Seija Forssell (Keski-Suomi)Myyjä Johanna Harjunpää (Pohjanmaa)Kokki Johannes Djupsjöbacka (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)Laitoshuoltaja Sami Korkiakoski (Lappi) Pauli Vento 15258 SAK:n Eloranta vappupuheessaan: Meistä ei tule Pohjoismaata leikkaamalla ja lannistamalla https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-eloranta-vappupuheessaan-meista-ei-tule-pohjoismaata-leikkaamalla-ja-lannistamalla Eloranta muistutti, että vuosi sitten vappupuheessaan toivoi voivansa luottaa pääministeri Orpon sanaan siitä, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia, kun Suomen taloutta ja työllisyyttä kohennetaan.– Tänään tiedämme, ettei pääministerin sanaan ole voinut luottaa. Monilta on vaadittu kohtuuttomia. Erityisen kohtuuttomia on vaadittu työttömiltä, sosiaaliturvan varassa sinnitteleviltä, työntekijöiltä ja viimeksi opiskelijoilta. Isopalkkaisilta ja omistajilta ei sentään ole vaadittu kohtuuttomia. Heille päinvastoin on annettu kohtuuttomia veronkevennyksiä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta moittii.Maan hallitus on ilmoittanut toimillaan edistävänsä investointeja ja tuottavuuden kasvattamista. Eloranta muistutti puheessaan, ettei onnistunut investointi tarvitse vain pääomaa, vaan työntekijöiden kykyä innovoida ja hyödyntää sitä.– Uusia osaajia tarvitaan niin ulkomailta kuin kotimaasta. Ja hallitus vaikeuttaa molempia osaamispääoman kasvattamisen väyliä. Kiristetään ja vaikeutetaan. Sitä tämä hallitus osaa tehdä. Kannustaminen, edistäminen ja kehittäminen tuntuu olevan tuntematonta Orpon-Purran hallitukselle. Ankeuttamisesta ei innovaatioita synny, lannistamalla ei maailmaa valloiteta.Eloranta heittää pallon yrityksille, jotka ovat saaneet lähes kaiken ikinä toivomansa hallitukselta. Nyt olisi aika osoittaa, miten kaikki kovat puheet muuttuvat myös teoiksi, työllisyydeksi ja hyvinvoinniksi.– Kun kerran on niin, että valtiovalta ei osaamisesta tunnu välittävän, niin soisi työnantajien pistävän pökköä pesään asiassa. Suomi näyttää kuitenkin pudonneen kelkasta tässäkin asiassa. Työnantajien työpaikoilla tarjoama koulutus on Suomessa Pohjoismaiden vähäisintä. Sekin keskittyy liian harvoille työntekijöille.Pohjoismaata ei Suomesta tule Elorannan mukaan heikentämällä työntekijöiden suojelua ja vaikutusmahdollisuuksia, vaan panostamalla osaamiseen, teknologiaan, yhteistoimintaan ja yhteiseen kehittämiseen.Syksyn työehtosopimuskierroksella olisi hyvä näyttää mallia ja tuoda työehtosopimuksiin palkalliset vuosittaiset koulutuspäivät henkilöstölle.– Tämä on Tanskan malli. Nyt siis olisi syytä toteuttaa edes yksi toimi, joka tosiasiassa vie meitä kohti pohjoismaisia työmarkkinoita. Hallituksen työmarkkinakompassi osoittaa Itä-Eurooppaan, työnantajien toivottavasti länteen. Jarkko Elorannan vappupuhe 2024 Listaus kaikista SAK:laisista vappujuhlista 2024 Pauli Vento 15254 SAK:n Katja Syvärinen: Seuraava sukupolvi joutuu rakentamaan Suomea uudelleen https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-katja-syvarinen-seuraava-sukupolvi-joutuu-rakentamaan-suomea-uudelleen Hallitus sanoo, että sillä on lupa toimia, koska vaaleilla valitun eduskunnan enemmistö on antanut sille luottamuksen ja hyväksynyt hallitusohjelman ja esitetyt toimet. Syvärinen muistuttaa, että juridinen lupa ei ole sama asia kuin lupa viedä tavoitteensa maaliin sivuilleen katsomatta.– Näin voi todellakin aivan laillisesti toimia. Mutta näin ei ole suomalaisessa demokratiassa ollut tapana tehdä. Suomalaista demokratiaa on päinvastoin määrätietoisesti pyritty kehittämään osallistavaan suuntaan, jossa pieniä ja suuria päätöksiä tehtäessä otetaan mukaan ne, joita päätökset koskevat.Suomalaiseen demokratiaan on kuulunut aina myös vahvasti kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori. Syvärinen kritisoi, miten hallitus työväenliikkeen ahdistelun lisäksi leikkaa niin rauhajärjestöjen avustuksista kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuesta.– Hyvinvointivaltiomme toinen pilari, kansalaisyhteiskunta, on hoitanut meillä merkittävän osan palveluista. Järjestelmä on rakentunut vuosikymmenien aikana täydentämään lakisääteisiä julkisia palveluita. Hallitus leikkaa sote-järjestöjen rahoituksesta kolmanneksen samalla, kun sote-palvelut ovat väestön ikääntymisen vuoksi merkittävässä rahoituskriisissä.Syvärisen mielestä seuraava sukupolvi on rakentajasukupolvi. Se joutuu rakentamaan Orpon-Purran hallituksen jäljiltä uudelleen niin sosiaaliturvaa kuin työelämän pelisääntöjä.– Voimme vielä vaikuttaa siihen, millaiselle pohjalle rakentamistyötä tehdään. Onko jäljellä hyvinvointivaltion tukeva kivijalka vai kasa raunioita? Tarvitsemme toivoa, työtä ja turvallisuutta.Lopuksi Syvärinen muistuttaa, että meillä on vielä vaihtoehto ja mahdollisuus toimia. On lupa liittyä ammattiliittoon ja rakentaa parempaa työelämää. On lupa toimia poliittisesti ja äänestää, jo Euroopan parlamentin vaaleissa kesällä paremman ja oikeudenmukaisemman politiikan puolesta. Alustatyön säätely, minimipalkkadirektiivi, palkka-avoimuus, työturvallisuus, muun muassa näistä on päätetty EU:n tasolla työntekijöiden hyväksi.– Meillä on lupa osoittaa mieltä yhdessä. Poliittiset lakotkin ovat vielä mahdollisia, myös sen jälkeen, kun niiden kesto on rajattu 24 tuntiin! Kurjuus ei ole välttämättömyys, mutta toivo on. Ilman toivoa paremmasta ja luottamusta toisiimme me emme selviä. Vastakkainasettelun ja konfliktin tilanteesta on edettävä aitoon yhteistyöhön ja palattava neuvottelun tielle. Katja Syvärisen vappupuhe 2024 Listaus kaikista SAK:laisista vappujuhlista 2024 Pauli Vento 15256 Teollisuuden tuottavuuskehitys on kompastunut digitalisaation käyttöönottoon https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/teollisuuden-tuottavuuskehitys-kompastunut-digitalisaation-kayttoonottoon – Teknologian käytön vähentyminen voi olla yksi syy siihen, että Suomella on tuottavuusongelmia. Teollisuus on lähtenyt hieman etumatkalta muihin aloihin verrattuna, mutta jää nyt jälkeen. Hyvinvointivaltion rahoitus on riippuvaista teollisen työn kilpailukyvystä. Osaava työvoima on tuottavampaa, kun teknologiaa on käytössä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila arvioi.SAK:n tuore Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.Lähes puolet teollisuuden työntekijöistä kertoi työskentelevänsä tietokoneohjattujen koneiden tai laitteiden kanssa. Osuus oli suunnilleen sama viisi vuotta aiemmin. Myös tekoälyn käyttö on ainakin suorittavan työn tekijöiden arjessa vielä harvinaista. Vain neljä prosenttia teollisuustyöntekijöistä tunnisti tekoälyn merkityksen työssään.– Huoli valtion taloudesta on sinänsä aiheellinen, mutta tilanteen korjaaminen kestävällä tavalla tapahtuu muilla keinoilla kuin leikkaamalla hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta. Ratkaisu on työn tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Siinä keskeistä on ihmisen ja teknologian yhteispeli, Juha Antila korostaa. Digitalisuus ei lisäänny pelkillä hankinnoillaTutkimuksesta selvisi myös, että noin 136 000:lla SAK:laisten alojen työssäkäyvällä työntekijällä on digiosaaminen huonolla tasolla. Tämä on merkittävä tuottavuuden kasvun hidaste.– Osaamisen päivittäminen olisi tärkeää, mutta sen sijaan monet työpaikat keskittyvät jatkuvaan tehostamiseen ja olemassa olevan kapasiteetin puristamiseen, Antila sanoo.Digiosaaminen ei ole pelkästään koulutuskysymys. Jos työntekijä voi osallistua omaan työhönsä liittyvien hankintojen päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on viitteitä, että se parantaa digiosaamistuloksia. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Kuva: Jaakko Lukumaa.– Johdon kannattaisi suhtautua avoimesti ja arvostaen työntekijöiden omaa työtä ja työpaikkaa koskeviin kehittämisehdotuksiin. Näin henkilöstöltä syntyy tuote- ja palveluparannuksia, muutoksiin liittyvät epävarmuudet ja pelot vähenevät sekä luottamus ja työn mielekkyys paranevat, Juha Antila toteaa.Viime vuonna Työ2030-ohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa myös duunarit osallistuvat kehittämiseen, innovoivat ja kasvavat muita todennäköisemmin.Työpaikan toimintatavoilla on vaikutusta ikääntyneiden työntekijöiden kykyyn ja haluun hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia työssään. Jos työnteon muutokset valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja uuden oppimiseen kannustetaan ja sille annetaan aikaa, työntekijöiden ikä ei ole tulppa tai ongelma.– Pelkkä teknologian hankkiminen työpaikalle ei takaa tuottavuuden kasvua. Teknologian tuottavuushyödyt ovat usein riippuvaisia siitä, ovatko käyttäjät motivoituneita, osaavia ja valmiita hyödyntämään sitä tehokkaasti, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus Pauli Vento 15252 Ammattiliitot ympäri maailmaa tukevat SAK:ta ja kritisoivat Suomen hallituksen toimintaa https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ammattiliitot-ympari-maailmaa-tukevat-sakta-ja-kritisoivat-suomen-hallituksen-toimintaa SAK on saanut yli 50 tuen osoitusta ammattiliitoilta ja -järjestöiltä sekä eri alojen ammattisihteeristöiltä ympäri maailmaa. Tukea on tullut Euroopan maiden lisäksi niin Afrikasta, Aasiasta kuin Etelä- ja Pohjois-Amerikasta.Kyseessä ovat ns. solidaarisuuskirjeet, joita kansainvälisessä yhteistyössä käytetään tapana osoittaa tukea konfliktitilanteissa.SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo, että tuen saaminen ei tilanteen vakavuus huomioiden yllätä, mutta viestien määrä ja lähettäjien kirjo on ylittänyt odotukset.  Pekka Ristelä. Kuva Jaakko Lukumaa.Yhteydenotot ovat olleet pääosin kirjeitä, mutta lisäksi monet ammattiliittojen ja kansainvälisten ay-järjestöjen johtajat ovat ottaneet kantaa työntekijöiden oikeuksien loukkaamiseen viestipalvelu X:ssä.  – Eniten kritisoidaan sitä, että hallitus tekee muutoksia neuvottelematta aidosti ay-liikkeen kanssa. Se on jyrkässä ristiriidassa siihen, minkälaisena maana Suomi on totuttu tuntemaan.Kritiikkiä ovat esittäneet monet sellaiset ammattiliitot, joiden toimintamahdollisuudet omassa maassaan ovat heikot ja työntekijöiden asema huonolla tolalla. Muun muassa julkisten alojen ammattiliito PIPSEA Filippiineiltä ja Malawilainen elintarvikealan työntekijöitä edustava ammattiliitto ovat lähettäneet tukikirjeen ja protestoivat muutoksia. Kansainvälinen kuljetusalan työntekijöitä edustava  ITF osoittaa myös tukeaan.Turkkilainen merenkulkijoita edustava liitto TDS osoitti kirjeensä Suomen Turkin suurlähettiläälle.  – Muutoksen jyrkkyys järkyttää. Monet ay-aktiivit miettivät, että jos Suomessa voi tapahtua tällaista, työntekijöiden saavutukset voivat olla uhattuna missä tahansa, Pekka Ristelä sanoo.Työjärjestö ILO:n yhteydenotto poikkeuksellinenEurooppalaisten ammattijärjestöjen kattojärjestö ETUC ja maailman vapaita ammattijärjestöjä edustava ITUC ovat molemmat kritisoineet Suomen hallituksen toimintaa työntekijöiden oikeuksien rajoittamisessa. SAK on molempien järjestöjen jäsen.ITUC pitää vakavana työntekijöiden oikeuksien loukkauksena lakko-oikeuden rajoituksia hallituksen esittämässä muodossa. ITUC pyysi myös YK:n alaista kansainvälistä työjärjestöä ILO:a ottamaan kantaa Suomen hallituksen toimintaan. ILO toimii kolmikantaperiaatteella eli järjestössä ovat edustettuina valtioiden lisäksi työnantajat ja työntekijät.Pekka Ristelä pitää ILO:n yhteydenottoa Suomen kaltaisen maan kohdalla hyvin poikkeuksellisena  – Yleisemmin ILO:n puuttumista tarvitaan maissa, joissa työmarkkinajärjestelmiä vasta rakennetaan.  Protestit ovat tähän asti kaikuneet kuuroille korville eikä Orpon-Purran hallitusta näytä hetkauttavan myöskään mahdollinen mainehaitta.SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että Orpon-Purran hallitus osoittaa täydellistä piittaamattomuutta Suomea koskevista kansainvälisistä sitoumuksista.Hallituksen välinpitämättömyys kohdistuu nyt jopa ILO:oon, Ilveskivi ihmettelee ja viittaa siihen, että työjärjestön puuttumisesta huolimatta hallituspuolueiden enemmistö runnoi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa työntekijöiden perus- ja ihmisoikeutena turvattua lakko-oikeutta koskevan lakipaketin valmiiksi.  Pirjo Pajunen 15249 Työsuojeluvaltuutettu Arttu Jokikota oppi kurssilla, että ergonomia on paljon muutakin kuin oikeaoppista nostamista https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyosuojeluvaltuutettu-arttu-jokikota-oppi-kurssilla-etta-ergonomia-paljon-muutakin-kuin-oikeaoppista-nostamista Perinteisen ajattelutavan mukaan ergonomiassa on kyse esimerkiksi siitä, miten taakkoja nostetaan tai että työskentelyasennot eivät ole luonnottomia. Tässä on kyse fyysisestä ergonomiasta, mutta organisatoriseen ergonomiaan ja kognitiiviseen ergonomiaan panostaminen tukevat myös työntekijöiden jaksamista.– Vasta Murikka-opiston ergonomiakurssilla aloin itse tajuta, miten laaja käsite ergonomia on, mitä kaikkea siihen työpaikallakin liittyy ja mihin kaikkeen se vaikuttaa työpaikalla, kertoo Arttu Jokikota, joka toimii kolmatta kautta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna SSAB Hämeenlinnan terästehtaalla.Hän osallistui Teollisuusliiton Murikka-opistossa järjestetylle kurssille muutama vuosi sitten. Kurssin oppeja hän on pyrkinyt soveltamaan käytäntöön muun muassa terästehtaalla käynnistetyssä turvallisuusohjelmassa, jossa on kyse organisatorisesta ergonomiasta, kuten työprosessien suunnittelusta ja henkilöstön yhteistyöstä. – Turvallisuusohjelmassa painotetaan työyhteisössä toimimista ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Työntekohan on meille jatkuvaa sosiaalista kohtaamista.Fiksut valinnat vähentävät kuormitustaFyysinen ergonomia eli ”perinteinen ergonomia” osataan ottaa SSAB:lla huomioon varsin hyvin.– Se on iskostunut ihmisten ammattitaitoon, arvioi Jokikota.Eniten petrattavaa on kognitiivisessa ergonomiassa, joka keskittyy työn tiedolliseen puoleen, kuten havaitsemiseen, muistamiseen ja oppimiseen. Sen merkitys on asteittain kasvanut työn luonteen muuttuessa.– Tehdas on rakennettu 1970-luvun maailmaan, ja työ on ollut silloin yksinkertaisempaa. Nykyään siihen kuuluu paljon tietokoneen käyttöä, materiaalivirtojen hallintaa ja raportoimista. Iso osa raportoinnista on turvallisuushavaintoja, joita yleensä tehdään taukotiloissa sijaitsevilla tietokoneilla. Jokikodan mielestä toimintaa voisi sujuvoittaa.– Voisi tarjota työntekijöille paremmat laitteet, ettei tarvitsisi aina lähteä omalta työpisteeltä pois tekemään turvallisuusraporttia. Niitä tehdään myös omalla puhelimella, mutta sekin on vähän kömpelöä.Tällainen muutos tukisi muuta työntekoa siten, että havaintojen tekoon ja turvallisuusajatteluun jäisi enemmän aikaa, kun itse raportoiminen hoituisi vaivattomasti.Raksalla, kaupassa ja hoiva-alalla omat haasteensaSAK:n aloilla on runsaasti töitä, joissa on laaja kirjo erilaisia ergonomisia haasteita. – Staattisia työasentoja, paljon toistoja, jatkuvaa istumista tai seisomista… luettelee SAK:n työympäristöasiantuntija Anne Mironen.  Anne Mironen. Kuva Jaakko Lukumaa.Hän mainitsee rakennusalan esimerkkinä fyysisesti kuormittavasta työstä. Esimerkiksi kaupan alalla rasitusta aiheuttaa jatkuva tavaroiden siirto ja hyllyttäminen. Hoiva-alalla puolestaan on monia sekä fyysiseen, kognitiiviseen että organisatoriseen ergonomiaan liittyviä kuormitustekijöitä.– Jos ajatellaan vaikka kodinhoitajan työtä, niin siihen kuuluu raskaita nostoja, kun täytyy liikuttaa huonokuntoisia ihmisiä heidän omissa kodeissaan, jotka on suunniteltu tavalliseen asumiseen. Kodinhoitoalalla ilmeneekin huomattavan paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Myös työtapaturmia sattuu hyvin paljon. Organisatorisen ja kognitiivisen ergonomian ongelmia kodinhoitajilla ovat liian täyteen ahdetut päivät, suuri työmäärä ja lukuisat muistettavat asiat, jotka kuormittavat aivoja – ja aivojen kuormitus saattaa aiheuttaa fyysistä oirehdintaa muualla kehossa.– Ei ole aikaa tehdä töitä kunnolla, kun on minuuttiaikataulu ja yhden asiakkaan kanssa voi käyttää vain tietyn ajan.Anne Mironen arvelee, että ergonomia merkitsee ihmisten mielissä ja työpaikkojen arkisessa kielenkäytössä yhä ensisijaisesti fyysistä ergonomiaa. Käsitteen laajentaminen saattaisi kuitenkin tuoda hyötyjä.– Esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisessä olisi hyvä ottaa sellainen näkökulma, että ajateltaisiin ihmisen ja järjestelmän välisen suhteen kehittämistä. Eli otettaisiin huomioon järjestelmää käyttävien ihmisten toimintaedellytykset.Mikko Nikula  Pirjo Pajunen 15240