SAK – Uutiset https://www.sak.fi/ fi Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet – Suomen mainetta tahraa metsäyhtiö UPM https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyontekijoiden-oikeuksien-loukkaukset-ovat-lisaantyneet-suomen-mainetta-tahraa-metsayhtio-upm ITUC on julkaissut raporttia vuodesta 2014 ja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Näin on käynyt myös monissa sellaisissa maissa, jotka ovat kansainvälisen työjärjestön ILO:n jäsenvaltioita ja sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään työntekijöiden oikeuksia. Raportti (Global Rights Index 2022) listaa muun muassa ammattiyhdistysaktiivien murhia, sanan- ja kokoontumisvapauden rajoituksia ja työntekijöiden mielivaltaisia pidätyksiä ja vangitsemisia. ITUC:n keräämien tietojen mukaan ammattiyhdistysaktiiveja tapettiin 13 maassa, 69 maassa työntekijöitä pidätettiin ja vangittiin mielivaltaisesti ja peräti 41 prosenttia raportissa mukana olevista maista kielsi tai rajoitti sanan- ja kokoontumisvapautta vuoden aikana.  Työntekijöiden oikeuksien kannalta pahimpia alueita ovat Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka. Vuoden 2022 raportin mukaan 10 huonointa maata ovat Bangladesh, Valko-Venäjä, Brasilia, Kolumbia, Egypti, Eswatini (entinen Swazimaa), Guatemala, Myanmar, Filippiinit ja Turkki. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi huomauttaa, että työntekijät kärsivät ensimmäisinä riistävistä työnantajista, autoritaarisista hallituksista, konfliktien ja sotien seurauksista, ja ilmastomuutoksen aiheuttamasta hädästä. – Voimme nähdä valtavan eriarvoisuuden lisääntymisen. Koronaviruspandemia on aiheuttanut kuolemia ja toimeentulon menetyksiä. Sotien ja muiden konfliktien seuraukset ovat aina tuhoisia työntekijöille. ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow peräänkuulutti raportin julkistamisen yhteydessä uutta maailmanlaajuista yhteiskuntasopimusta, jolla huono kehitys saataisiin katkaistua. Päätöksiä tehtäessä työntekijät ja heidän oikeutensa pitäisi Burrowin mukaan aina huomioida. Suomalainen yritys nousi listalle Suomi pärjää maailmanlaajuisessa vertailussa hyvin, mutta meilläkään ei ole aihetta tyytyväisyyteen, Paula Ilveskivi sanoo. UPM mainitaan ITUC:n raportissa työntekijöiden oikeuksien loukkausten yhteydessä. – Yhtiö on pyrkinyt murtamaan ammattiyhdistysliikettä ja työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta, joka kuuluu ILO:ssa yhdessä työnantajien kanssa sovittuihin työntekijöiden perusoikeuksiin. Raportissa mainitaan UPM:n osalta muun muassa luottamusmiehen irtisanominen ja ilmoitus, jonka mukaan yhtiö ei enää neuvottele kollektiivisista työehtosopimuksista. – Yhtiö ilmoitti määrittävänsä työehdot lainsäädännön, UPM:n aiempien käytäntöjen ja henkilökohtaisten työsopimusten perusteella eli käytännössä työnantaja olisi sanellut työehdot.  UPM:n esittämän laskelman mukaan työntekijöiden palkka olisi laskenut kolmanneksella tämän vuoden alusta ja monet työehtosopimuksessa sovitut edut olisivat kadonneet. Tämä ei lopulta toteutunut, sillä pitkän lakon jälkeen yhtiöön saatiin neuvoteltua liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset.  – Luottamus neuvotteluun ja sopimiseen perustuvaan työehtosopimusjärjestelmäämme sai kuitenkin UPM:n toiminnan vuoksi kovan kolauksen, Paula Ilveskivi sanoo.   Thu, 30 Jun 2022 08:30:00 +0300 Pirjo Pajunen 14115 Helsinki Pride -viikon työelämäkeskustelu: Johdolla on iso merkitys työpaikan yhdenvertaisuuden edistämisessä https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/helsinki-pride-viikon-tyoelamakeskustelu-johdolla-iso-merkitys-tyopaikan-yhdenvertaisuuden-edistamisessa Vain kahdeksan prosenttia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista työntekijöistä on työpaikallaan täysin avoin HLBTI-identiteetistään, ilmenee EU:n perusoikeusviraston FRA:n laajasta Suomea koskevasta selvityksestä. Palkansaajajärjestöjen Oikeus olla oma itsensä työpaikalla -keskustelussa pohdittiin, miten työkulttuuria voitaisiin muuttaa yhdenvertaisemmaksi ja turvallisemmaksi. DNA:n henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Marko Rissanen korosti monen muun panelistin tapaan johdon merkitystä työpaikan yhdenvertaisuuden edistämisessä. – Työelämä ei muutu yhdenvertaisemmaksi, jos johto ei puhu siitä. Minä vähän pelkään, että monessa yrityksessä nämä asiat piilotetaan. Rissanen kertoi, että DNA:n uusi työnantajalupaus on inhimillinen ja omanlainen DNA. Se muodostuu viidestä peruspilarista, joita ovat mutkattomuus, omanlaisuus ja diversiteetti, perheystävällisyys, jatkuva kehittyminen ja aikaan saaminen. – Se on lupaus. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus nostaa käsi pystyyn, jos nämä eivät meillä toteudu. Yhdenvertaisuus ja moninaisuus esille työhaastatteluissa Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamon mukaan työnantaja voi luoda tilaa monimuotoisuudelle kertomalla rekrytointitilanteessa, että se arvostaa ihmisten moninaisuutta. – Työnantajan kannattaa kertoa työhaastattelussa, että se arvostaa yhdenvertaisuutta ja edellyttää, että kaikki työntekijät noudattavat näitä periaatteita. Kun tulevilta työntekijöiltä kysytään, pystytkö sitoutumaan tähän, ei sateenkaari-ihmisten tai muiden vähemmistöihin kuuluvien tarvitse olla ensimmäisenä kysymässä, uskaltaako tänne tulla töihin. Tarjamo korosti vuonna 2015 voimaan astuneiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien uudistusten vaikutuksia suomalaisille organisaatioille. Monissa erityyppisissä organisaatioissa on lakiuudistusten myötä havahduttu siihen, että yhdenvertaisuus ja moninaisuus ovat myönteisiä asioita myös työntekijöiden kannalta ja pelkkä lakien velvoitteiden täyttäminen ei riitä. Myös yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimo korosti työnantajan vastuuta yhdenvertaisen ilmapiirin luomisessa. Hän otti esille suurimpien työnantajien mahdollisuuden perustaa sateenkaarihenkilöstöryhmiä. – Ne voivat olla vertaistukiryhmiä, mutta viisas työnantaja resurssoi niitä myös reflektoijiksi ja suunnittelun osatekijöiksi. Sosiaalisesti vastuullisen markkinoinnin asiantuntija Wanda Holopainen kaipasi työyhteisöihin johtamista, joka antaa tilaa tunteille. – Monesti työpaikat ovat hyvin rationaalisia. Niissä pitäisi kuitenkin olla tilaa myös arkisille keskusteluille ja mahdollisuus puhua esimerkiksi peloista kohdata maailma tai omasta häpeästään. Keskustelun juontajana toiminut SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen muistutti työnantajan velvollisuudesta järjestää työntekijälle turvallinen työskentelytila. – Se ei tarkoita pelkästään sitä, että koneet ja laitteet ovat turvallisia, vaan että myös henkisesti turvallisen oloinen tila on mahdollinen, Syvärinen huomautti. Palkansaajajärjestöt mukana myös lauantain Pride-kulkueessa SAK osallistuu Helsinki Pride -viikon kulkueeseen lauantaina 2.7.2022 yhdessä Akavan ja STTK:n kanssa. Kulkue lähtee liikkeelle Senaatintorilta kello 12. Se päättyy Kaivopuistoon, jossa vietetään puistojuhlaa kello 13 alkaen. SAK:lla, Akavalla ja STTK:lla on kulkueessa oma paikka blokissa numero 6. Kaikki ovat tervetulleita mukaan kulkueeseen marssimaan yhdenvertaisen ja reilun työelämän puolesta! Katso tallenne tiistain keskustelusta Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön. Siirry markkinointievästeiden hyväksyntään ruudun vasemmassa alalaidassa olevasta rattaan kuvasta. Katso tallenne Youtubessa Tänäkin vuonna SAK:lla on ilo olla Helsinki Priden virallinen kumppani. Olemme ylpeitä, että voimme edistää yhdenvertaisuutta Suomen suurimmassa ihmisoikeustapahtumassa. Wed, 29 Jun 2022 16:15:37 +0300 Pauli Vento 14116 Kysely: Paikallinen sopiminen työajoista on tavallista, mutta osa-aikatyö puuttuu usein keinovalikoimasta https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kysely-paikallinen-sopiminen-tyoajoista-tavallista-mutta-osa-aikatyo-puuttuu-usein-keinovalikoimasta Toiveesta huolimatta työntekijät eivät välttämättä pääse osa-aikatyöhön. SAK:n kyselyssä 67 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että työntekijöiden toiveesta huolimatta osa-aikatyöhön siirtyminen ei ole ollut mahdollista tai se on ollut vain tapauskohtaista.  –Työn laadun parantaminen auttaa muun muassa työvoimapulaan, joten työnantajien vastahakoisuus on valitettavaa. Kokemuksemme mukaan työntekijöillä on huoli siitä, miten he jaksavat työuransa loppuun asti, sanoo SAK:n työmarkkinapäällikkö Karoliina Huovila. Karoliina HuovilaYleisintä halu siirtyä osa-aikaiseksi työntekijäksi on julkisella sektorilla, jonka luottamushenkilöistä 78 prosenttia arvioi työpaikalla olevan työntekijöitä, jotka haluaisivat siirtyä osa-aika työhön. Vastaava luku teollisuudessa on 59 prosenttia, yksityisellä palvelualalla 66 prosenttia ja kuljetusalalla 67 prosenttia. SAK:n Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan 69 prosenttia työntekijöistä haluaa lyhentää työaikaansa, jos lyhentynyttä työaikaa kompensoidaan edes osin. Myös niitä, jotka olisivat valmiita lyhentämään työaikaansa täysin ilman kompensaatiota, kuten palkkaa tai muuta yhteiskunnallista vastaantuloa, on useampi kuin joka kymmenes. – Työpaikoilla on ilmeinen tarve työntekijöiden jaksamista parantaviin toimintamalleihin. Tällaista mallia kehittelemme parhaillaan myös SAK:ssa. Työajoista sopiminen on yksi tavallisimmista paikallisen sopimisen muodoista. SAK:laisten alojen luottamushenkilöistä 45 prosenttia on tehnyt paikallisia sopimuksia työajoista.  Työnantajat, jotka eivät salli työntekijöiden osa-aikatyötä heidän toiveestaan huolimatta, tekevät muita useammin paikallisia sopimuksia työaikoihin liittyen. Toisin sanoen kovin halu paikalliseen sopimiseen on työnantajilla, jotka eivät halua ottaa huomioon työntekijöiden työaikatoiveita.  – Vaikka työajoista sovitaan työpaikoilla paikallisesti, samalla ei juurikaan sovita työntekijöiden mahdollisuudesta halutessaan lyhentää työaikaansa. Tätä mahdollisuutta ei ehkä edes pohdita, Karoliina Huovila toteaa.  Moderniin työelämään kuuluu mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa Paikallisia työaikasopimuksia tehneistä luottamushenkilöistä yli puolet (51 %) ilmoittaa, että neuvottelut ovat sujuneet vaihtelevasti tai yleensä huonosti. Kuljetusalalla näin kertoo 60 prosenttia luottamushenkilöistä. Vastaava luku teollisuudessa on 57 prosenttia. Jos työnantaja suhtautuu työntekijöiden osa-aikatyötä koskeviin toiveisiin sallivasti, paikalliset neuvottelut sujuvat useimmiten hyvin. Jos työnantaja ei salli osa-aikatyötä työntekijöiden toiveista huolimatta, neuvottelut sujuvat yleensä huonosti tai vaihtelevasti. – Usein erityisesti yli 55-vuotiaat työntekijät kertovat halustaan lyhentää työaikaansa jaksamisen varmistamiseksi. Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on kuitenkin tärkeää myös nuorille ja perheellisille, Karoliina Huovila sanoo. Hän tähdentää, että moderniin työelämään kuuluu mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, niiden pituuteen ja sijoitteluun. Ihmiset haluavat joustoja voidakseen yhdistää nykyistä sujuvammin elämän eri osa-alueet. Työnantajan hyötynä ovat sitoutuneet ja paremmin jaksavat työntekijät. SAK:n kyselyyn työaikojen paikallisesta sopimisesta vastasi 1060 luottamushenkilöä touko-kesäkuun vaihteessa. Embedded listing Wed, 29 Jun 2022 06:30:00 +0300 Pirjo Pajunen 14109 SAK, Akava ja STTK: Työpaikoille tarvitaan lisää keinoja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sak-akava-ja-sttk-tyopaikoille-tarvitaan-lisaa-keinoja-yhdenvertaisuuden-vahvistamiseksi Työnantajan on lain mukaan edistettävä työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että ketään ei syrjitä työpaikalla, ja puututtava syrjintään. Yhdenvertaisuussuunnitelma on hyvä keino edistää työpaikan syrjimättömyyttä. Suunnitelmat on tehtävä kaikilla vähintään 30 henkeä työllistävillä työpaikoilla, mikä rajaa ison osan työpaikoista pois velvollisuuden piiristä. Palkansaajien keskusjärjestöt ovat yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen valmistelussa vaatineet velvoitteen ulottamista myös pienemmille työpaikoille. On myös tärkeää, että yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. SAK, Akava ja STTK korostavat, että yhdenvertaisuussuunnitelma toimii tehokkaimmin, kun sen tekemiseen otetaan mukaan koko henkilöstö. Suunnitelma ei saa jäädä pelkäksi julistukseksi, vaan siihen pitäisi kirjata mahdollisimman konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat asiat kannattaa ottaa esimerkiksi osaksi työntekijöiden perehdytyssuunnitelmia ja kehityskeskusteluja. Työnantajien on kiinnitettävä erityistä huomiota syrjinnän ehkäisemiseen työpaikalla. Syrjinnästä aiheutunutta vahinkoa, esimerkiksi henkistä kuormaa, ei aina voi korjata ennalleen. Sen sijaan mahdollisuus olla oma itsensä työpaikalla ilman pelkoa syrjinnästä lisää koko työpaikan työhyvinvointia, työntekijöiden motivaatiota, työssä jaksamista ja tuottavuutta. Paneelikeskustelu: Jokaisella on oikeus olla oma itsensä työpaikalla SAK, Akava ja STTK järjestävät tiistaina 28.6. kello 10.30–12 kaikille avoimen työelämäkeskustelun Kiasman seminaaritilassa. Keskustelua voi seurata myös verkossa. Tilaisuus on osa Helsinki Pride -viikon ohjelmaa. Seminaarissa pohditaan muun muassa sitä, miksi Suomessa edelleen niin moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustaja ei halua avoimesti kertoa omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään työpaikalla. Aiheesta keskustelevat Seta ry:n pääsihteeri Kerttu Tarjamo yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimo sosiaalisesti vastuullisen markkinoinnin asiantuntija Wanda Holopainen DNA:n henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Marko Rissanen. Paneelikeskustelun juontaa SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Lisätiedot keskustelusta ja verkkolähetys.Keskustelun voi katsoa myös Youtubessa. Katso suora lähetys kello 10.30 alkaen Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön. Siirry markkinointievästeiden hyväksyntään ruudun vasemmassa alalaidassa olevasta rattaan kuvasta. Tue, 28 Jun 2022 06:29:00 +0300 Pauli Vento 14110 Työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat syrjimättömän työelämän puolesta https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyomarkkinakeskusjarjestot-vetoavat-syrjimattoman-tyoelaman-puolesta Haluamme herätellä kaikkia suomalaisia pohtimaan omia asenteitaan, ennakkokäsityksiään ja laajentamaan ajatteluaan. Jokainen voi omalla käytöksellään olla vaikuttamassa työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen. Monimuotoinen työympäristö on rikkaus ja tuo suomalaisille työyhteisöille valtavasti hyötyjä. Koko työyhteisöllä on vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisestä työpaikalla ja jokainen voi sanoin ja teoin edesauttaa syrjimättömän ja yhdenvertaisen kulttuurin luomista omassa työyhteisössään. Työnantajalla on lisäksi velvollisuus ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta. Saamme avoimella työkulttuurilla houkuteltua osaajia vastaamaan kasvavaan työvoimapulaan ja samalla edistämme innovaatio- ja uudistumiskyvykkyyttä sekä luomme työympäristöjä, joissa jokainen saa vapaasti olla oma itsensä. Näitä hyötyjä ei kuitenkaan saa valjastettua, ellei työyhteisö arvosta ja ymmärrä erilaisuutta. Syrjintä on Suomessa kielletty. Syrjintä ei saa estää kenenkään työllistymistä tai onnistumista omassa työssään. Rakennetaan tasa-arvoista ja yhdenvertaista, kaikille avointa työkulttuuria yhdessä. toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK toimitusjohtaja Markku Jalonen, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava puheenjohtaja Antti Palola, STTK työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen, Kirkon työmarkkinalaitos neuvottelujohtaja Sari Ojanen, valtion työmarkkinalaitos Mon, 27 Jun 2022 09:00:00 +0300 Pauli Vento 14105 Työsopimuslain täsmentäminen vesittymässä – SAK: Hallituksen korjattava esitystään https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyosopimuslain-tasmentaminen-vesittymassa-sak-hallituksen-korjattava-esitystaan Tarve työsopimuksen käsitteen täsmentämiseen kumpuaa yritysten lisääntyneistä pyrkimyksistä murtaa työntekijöiden suojaa ja väistää työnantajavelvoitteita. Työtä halutaan teettää työsuhteen sijaan erilaisiin toimeksianto- ja kumppanuussopimuksiin perustuvin järjestelyin.  SAK ei ole tyytyväinen lausuntokierroksella olleeseen hallituksen esitysluonnokseen. – Esitys ei vastaa hallitusohjelman tavoitetta. Sen sijaan, että olisi täsmennetty työsopimuksen käsitettä vastaamaan muuttunutta työelämää ja työn teettämisen muotoja, esitys painottuu yrittäjyyttä perustelevien tunnusmerkistöjen käsittelyyn. Nykymuodossaan esitys voi jopa heikentää työn tekijöiden asemaa, Paula Ilveskivi sanoo.  Paula Ilveskivi.SAK:n mielestä lainvalmistelua on jatkettava ja ehdotettu säännös on muotoiltava vastaamaan paremmin hallitusohjelman toimeksiantoa. Myös lakimuutoksen perustelutekstien tulee vastata työryhmän toimeksiantoa.  – Työsuhteen perustunnusmerkistön ja kokonaisharkinnan välinen suhde tulee täsmentää siten, että säännöksestä ilmenee kokonaisharkinnan toissijaisuus suhteessa työsopimuksen perustunnusmerkistöön. Lisäksi tulee korostaa työn tekemisen ehtoja ja työn tekijän tosiasiallisia työn tekemisen olosuhteita ja asemaa suhteessa työn teettäjään.  Ilveskivi tähdentää, että lakimuutoksen perusteluissa tulee painottaa työsopimuksen ja siten työsuhteen kannalta merkittäviä seikkoja yrittäjyyden kriteerien sijaan.  – Olisi myös suotavaa, että perusteluissa huomioitaisiin työntekijöiden suojelun periaate.   Tutustu SAK:n ja STTK:n yhteiseen lausuntoon.    Tue, 21 Jun 2022 10:27:57 +0300 Pirjo Pajunen 14101 Ulkonäkö on vaiettu valintaperuste työelämässä – ei ole olemassa ammattia, jossa ulkonäöllä ei olisi mitään merkitystä, sanoo tutkija https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ulkonako-vaiettu-valintaperuste-tyoelamassa-ei-ole-olemassa-ammattia-jossa-ulkonaolla-ei-olisi-mitaan-merkitysta-sanoo-tutkija Osaaminen ja kyvyt ratkaisevat – ei se, miten pukeutuu ja miltä näyttää. Työelämässä ulkonäkö on merkityksetön asia. Suomessa tällaista ajattelua on paljon, sanoo taloussosiologian dosentti Outi Sarpila Turun yliopistosta. Hän on paneutunut tutkimuksissaan juuri ulkonäön ja työn suhteeseen. – Meillä ulkonäön merkitys työmarkkinoilla tunnistetaan huonosti. Itse ajattelen, että ei ole olemassa ammattia, jossa ulkonäöllä ei olisi mitään merkitystä. Jos ulkonäön vaikutusta ei tiedosteta, vaarana on, että se voi päästä vaikuttamaan kuin varkain rekrytointiin, palkkaukseen ja uralla etenemiseen. Harva tahallaan syrjii ulkonäön perusteella, Outi Sarpila sanoo. Tutkimusten mukaan ihmiset yhdistävät miellyttävän näköisiin ihmisiin myönteisiä mielikuvia. Pidämme viehättävältä näyttäviä ihmisiä helposti yhteistyökykyisinä ja mukavina pelkän ulkonäön perusteella. Toisaalta esimerkiksi lihavuuteen liittyy paljon negatiivisia käsityksiä. Moni liittää ylipainon laiskuuteen tai tyhmyyteen. Ennakkoluulot vaikuttavat myös työelämässä. – Suomalaistutkimukset osoittavat, että painoindeksillä ja palkalla on yhteys. Erään tutkimuksen mukaan paino vaikuttaa vain naisten palkkatasoon, toisen mukaan vaikutus näkyy sekä miehillä että naisilla.  Outi Sarpilan mukaan näyttöä on myös siitä, että uutta työntekijää palkattaessa kahdesta tasavertaisesta hakijasta paikan saa todennäköisesti miellyttävämmän näköinen. Ikääntyneet taas voivat kokea syrjintää paitsi ikänsä myös ulkonäkönsä vuoksi. SAK:n vastikään teettämässä työllistymisen esteisiin keskittyneessä haastattelututkimuksessa ulkonäön merkitys nousi myös esiin. Eräs tutkimukseen osallistunut työnhakija kertoi kuulleensa, ettei ollut hakemaansa tehtävään riittävän edustavan näköinen. Ulkonäkö voikin olla työntekijää palkattaessa niin sanottu vaiettu valintaperuste. Kullakin alalla on omat ulkonäkönorminsa Viehättävä ulkonäkö ei kuitenkaan ole välttämättä vain etu. Miehet näyttävät hyötyvän hyvästä ulkomuodosta aina, mutta naisille viehättävyys voi olla myös rasite. – Miesvaltaisilla aloilla feminiinisyys voi vaikeuttaa työnhakua. Rekrytoija voi ajatella, että viehättävällä naishakijalla ei ole niitä ominaisuuksia ja kykyjä, joita miesvaltaisella alalla tarvitaan. Hän voi siis tehdä hakijan ulkonäön perusteella johtopäätöksiä, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa, Outi Sarpila huomauttaa. Monella alalla, työpaikalla tai ammatissa on kirjoittamattomia sääntöjä siitä, miltä työntekijän pitäisi näyttää. Normista poikkeava olemus on aina riski. Tavaratalon kosmetiikkaosastolta myyjän paikkaa hakevan ei kannata mennä työhaastatteluun verkkareihin pukeutuneena ja ehostamattomana, sen sijaan vaikkapa hitsaajan työtä tavoittelevalle asu voi olla hyvinkin sopiva. – Joissakin töissä myös huolittelemattomuus voi olla normi, Sarpila sanoo. Yleensä ihmiset mukautuvat tällaisiin sanattomiin sääntöihin ja normeihin, sillä sopeutuminen helpottaa arkea. Aina säännöt eivät kuitenkaan ole sanattomia. Etenkin palvelualoilla työnantaja voi jopa suoraan velvoittaa työntekijää pukeutumaan ja laittautumaan tietyllä tavalla. Lävistykset ja tatuoinnit eivät saa näkyä, sukkahousuja pitää käyttää. Ehostusta pitää olla. – Tämä on niin sanottua esteettistä työtä, josta työnantaja ei kuitenkaan maksa palkkaa. Työntekijä joutuu tekemään valmistautumisen omalla ajallaan. Naisille tällaisia velvoittavia sääntöjä on tavallisesti enemmän kuin miehille. Suuret tuloerot lisäävät ulkonäön merkitystä Erityisen paljon ulkonäön merkitystä työelämään on tukittu Yhdysvalloissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimus on yleistynyt myös Euroopassa. Suomessa aihetta on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Eniten tutkimustietoa ulkonäön merkityksestä on naisvaltaisilta palvelualoilta ja keskiluokkaisista valkokaulusammateista. Miesvaltaisia duunarialoja ja ulkonäköä sen sijaan ei ole juurikaan tutkittu. Yhdysvaltalaistutkimusten mukaan ympäröivällä yhteiskunnalla ja kulttuurilla on suuri merkitys siihen, millaisen painoarvon ulkonäkö työelämässä saa. Hyvänä pidetty ulkonäkö tuo työmarkkinoilla etulyöntiasemaa etenkin Yhdysvaltain kaltaisissa yhteiskunnissa, joissa on paljon statukseen perustuvaa kilpailua ja suuret tuloerot. – Suomessa hyvää ulkonäköä ei painoteta niin näkyvästi ja avoimesti. Taustalla vaikuttavat muun muassa historia ja ihanne sukupuolten tasa-arvosta. Suomi oli pitkään maatalousvaltainen maa. Pellolla työtahti oli merkittävämpi asia kuin ulkonäkö. Elinkeinorakenteemme on palveluvaltaistunut vasta vähän aikaa sitten verrattuna vaikkapa Keski-Eurooppaan. Ulkonäön korostaminen ei ole kenenkään etu Outi Sarpilan mukaan ulkonäköä ei voi sulkea pois työelämästä sillä se on iso osa ihmistä.  – Sen me näemme ensimmäisenä uudesta ihmisestä. Ongelmallista kuitenkin on, jos alamme arvottaa ihmisiä heidän ulkonäkönsä perusteella. Ei ole kenenkään etu, jos ulkonäön takia ohitetaan todellisia ansioita ja kykyjä. Arvottaminen ei palvele työntekijää eikä työnantajaa. Jotta ulkonäön painoarvoa rekrytoinnissa ja urakehityksessä voisi vähentää, pitäisi rekrytoijien ja esimiesten tietoisesti pohtia ulkonäön vaikutusta ja omia asenteitaan. Ulkonäön painoa rekrytoinnissa voi koettaa vähentää myös hyvin konkreettisella keinolla: työnhakijoita voi kieltää liittämästä omaa kuvaansa työhakemukseen. – Tämä ei yksinään ratkaise ongelmaa. Käytäntö voi kuitenkin antaa mahdollisuuden edetä haastatteluun sellaisille taitaville ammattilaisille, jotka olisivat saattaneet kuvan perusteella karsiutua hausta varhaisessa vaiheessa, Outi Sarpila huomauttaa. Anu Vallinkoski   Thu, 16 Jun 2022 08:30:00 +0300 Pirjo Pajunen 14088 Ukrainasta Suomeen saapuneille suunnatussa infotilaisuudessa suomalainen työelämä ja ay-liike tutuksi https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ukrainasta-suomeen-saapuneille-suunnatussa-infotilaisuudessa-suomalainen-tyoelama-ja-ay-liike-tutuksi SAK järjesti maanantaina jäsenliittojensa kanssa ukrainaksi tulkatun infotilaisuuden Rakennusliiton Helsingin palvelupisteessä. – Suomalaiset ammattiliitot ovat riippumattomia, vapaita ja itsenäisiä. Me olemme oikeasti ja ihan aidosti työntekijän puolella, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen alusti tervetulopuheessaan ammattiyhdistysliikkeen roolista Suomessa. Tarve ukrainankieliselle työelämätiedolle on nyt kasvava. Infotilaisuuden sisällöstä vastasi SAK:n maahanmuuttopoliittinen asiantuntijaryhmä ja tilaisuudessa kuultiin niin suomalaisen työelämän rakenteista, työlainsäädännöstä kuin eri toimialojen työehdoista sekä ammattiliittojen palveluista. Toimialakohtainen työelämätieto kiinnostaa Infotilaisuudessa tutustuttiin eri toimialojen kautta työelämätietoon. Vuosittain Suomessa on työskennellyt paljon ukrainalaisia kausityöntekijöitä etenkin maatalousaloilla. – Voisin väittää, että ilman ukrainalaisia työntekijöitä meillä ei olisi suomalaista maataloustuotantoa, korosti Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kausityöntekijöiden merkitystä. Teollisuusliitto neuvottelee esimerkiksi marjatiloilla, puutarhoilla ja eläintiloilla työskentelevien kausityöntekijöiden työehtosopimuksen, joka on saatavilla myös ukrainaksi. Kausitöissä urakkasopimukset ovat tyypillisiä, mutta aiheesta on paljon epätietoisuutta niin työntekijöiden kuin työnantajien keskuudessa – joten viime neuvottelukierroksella Teollisuusliitto uudisti urakkapalkkamääräykset.  – Maatalousalalla tehdään töitä säiden, eläinten ja kasvien armoilla, joten alan uudessa kausityöoppaassa on paljon tärkeää infoa alalla työskenteleville. Ja koska työehtosopimusteksti on vaikeaa millä tahansa kielellä, olemme laatineet keskeisistä työehdoista myös lyhyemmän oppaan ukrainaksi, vinkkasi Vasama infotilaisuuden osallistujille. Teollisuusliitto myös kehittää parhaillaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa uutta maa- ja metsätalouden kausityöntekijöille suunnattua Hermes-mobiilisovellusta. Ukrainankielinen pilottiversio onkin tulossa testattavaksi vielä tämän satokauden aikana. Infotilaisuudessa kuultiin katsaus Palvelualojen ammattiliitto PAM:n sopimusaloista. Eniten vieraskielisiä jäseniä PAM:ssa on kiinteistöpalvelualoilla. Toimitsija Jari Järn avasi eri työtehtäviin liittyvää palkkausta ja tarjoili käytännön vinkkejä palvelualoilla töitä aloitteleville. – Haluaisin nostaa esille PAM:n jäseneduista myös koulutuksen, meillähän on ollut jo vuosia tarjolla suosittuja suomenkielen kursseja täällä pääkaupunkiseudulla, kertoi Järn kuulijoille. Vinkkejä työsuhteen alkumetreilleEtenkin monikielinen tieto Suomen työmarkkinoista sekä työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista ennaltaehkäisee työperäistä hyväksikäyttöä toimialasta riippumatta. Rakennusliiton jäsenistöstä on pääkaupunkiseudulla noin kolmasosa ulkomaalaisia työntekijöitä ja koko maassa noin viidennes. Kaikille kahdeksalle sopimusalalle työllistyy myös maahan muuttaneita, totesi sopimusalavastaava Toni Malmström Rakennusliitosta. – Meidän toimitsijat vierailevat vuosittain yli 5000 työmaalla, käykää rohkeasti kysymässä ja jututtamassa, kannusti Malmström kuulijoita. Auto- ja kuljetusalaa edustavalla AKT:lla on kaikkiaan 15 sopimusalaa, joista suurimmat ovat linja- ja kuorma-autojen kuljettajat. Näihin ammatteihin tarvitaan ajokortti kyseisiin ajoneuvoluokkiin sekä ammattipätevyyskoulutus. Linja- ja kuorma-autojen kuljettajista on pulaa, joten palkkasihteeri Juha Ollas Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT:sta vinkkasi neuvottelemaan kouluttautumismahdollisuudesta työvoimaviranomaisen kanssa. Nopeimmillaan koulutuksen kesto on 140 tuntia, kun tavanomainen perustason ammattipätevyys on yleensä saavutettavissa 280 koulutuksella. Infotilaisuudessa tutustuttiin myös kaikille avoimeen SAK:n työsuhdeneuvontaan sekä uuteen ukrainankieliseen Työelämän pelisäännöt -oppaaseen. SAK:n Työelämän pelisäännöt ukrainaksi SAK:n monikielinen Työelämän pelisäännöt -verkkosivusto on käännetty kokonaisuudessaan myös ukrainan kielelle. Nyt saatavilla on lisäksi painettu Työelämän pelisäännöt -opas myös ukrainan kielellä aiemmin tänä vuonna ilmestyneiden suomen, englannin ja ruotsinkielisen oppaan rinnalla. SAK:n loppuvuodesta 2021 lanseeraaman Työelämän pelisäännöt -palvelun tavoite on ennaltaehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä esimerkiksi tutustuttamalla työntekijöiden oikeuksiin sekä tarjoamalla myös maksutonta henkilökohtaista työsuhdeneuvontaa. Yhteydenotto SAK:n työsuhdeneuvontaan ei edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Tietoa uudesta palvelusta ja materiaaleista on välitetty myös vastaanottokeskuksiin ja muihin ukrainalaisten palvelukeskuksiin sekä esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöille ja erilaisille neuvontaa antaville tahoille. Työelämän pelisäännöt -palvelukokonaisuutta kehitetään edelleen yhdessä SAK:n jäsenjärjestöjen sekä monialaisen yhteistyöverkoston kanssa. Katso tallenne: Infopäivä Ukrainan sotapakolaisille Suomen työelämästä ja ammattiyhdistysliikkeestä Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön. Siirry markkinointievästeiden hyväksyntään ruudun vasemmassa alalaidassa olevasta rattaan kuvasta. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa myös YouTube-kanavalla SAKtuubi. Infotilaisuuden moderaattorina toimi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n maahanmuutto- ja työllisyyspolitikan asiantuntija Eve Kyntäjä ja tulkkina Gennadij Naumov. Ohjelma Tilaisuuden avaus ja Rakennusliiton terveisetKimmo Palonen, Rakennusliiton varapuheenjohtaja   Suomen työelämä ja ammattiyhdistysliike – järjestäytymisvapaus ja järjestäytymisen tärkeysSaana Siekkinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n johtaja   Työntekijöiden oikeudet, työlainsäädäntö ja työehtosopimuksetJulia Rintamo, Teollisuusliitto   Maatalouden kausityöntekijöiden työehdotRiikka Vasama, Teollisuusliitto   Työt ja työehdot palvelualoillaJari Järn, Palvelualojen ammattiliitto PAM   Ulkomaalaiset työntekijät rakennusalallaToni Malmström, Rakennusliitto   Työt ja työehdot kuljetusaloillaJohanna Tuomaala, Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT   Mistä saa tietoa ja neuvojaMaaret Pulliainen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työsuhdeneuvonta Tue, 14 Jun 2022 10:09:00 +0300 Marika Mantere 14079 SAK:n Eloranta: Suomi ei kaipaa ostovoimaa kurjistavaa kikyä https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sakn-eloranta-suomi-ei-kaipaa-ostovoimaa-kurjistavaa-kikya – Emme tarvitse uutta kikyä. Nykyiset palkankorotukset eivät uhkaa Suomen kilpailukykyä, sillä palkat nousevat kilpailijamaissakin. Suurempi riski on, että suomalaisten ostovoima heikkenee, kotimarkkinat hyytyvät ja sitä kautta Suomen työllisyysaste laskee, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. Hänen mukaansa ostovoiman ja työllisyyden turvaaminen vaativat palkankorotuksia sekä muita keinoja.  – Palkkainflaatio ei ole kenenkään etu. Tähän tilanteeseen sopisivat euromääräiset yleiskorotukset. Ne auttaisivat kaikkia, mutta suhteellisesti eniten pienituloisia ja kaventaisivat palkkaeroja. Lisäksi vuonna 2016 työnantajilta työntekijöille siirretty kaksi prosenttiyksikköä sosiaalivakuutusmaksuja pitää siirtää takaisin. Työnantajien on osallistuttava suomalaisten ostovoiman ja työllisyyden tukemiseen.  Eloranta muistuttaa, että mikäli työntekijöiden ostovoimaa kuritetaan työehtoja heikentämällä, niin sitä kalliimpia keinoja poliitikoille jää ostovoiman turvaamiseksi.  – Ostovoiman kurjistaminen yhtäältä ja tukeminen toisaalla olisi hölmöläisten hommaa. Ylipäätään työmarkkinoille ulkopuolelta operoidut tai pakottamalla tai yksipuolisesti sanelemalla saadut tulokset eivät ole olleet pitkäikäisiä. Ne ovat aiheuttaneet enemmän ongelmia kuin ratkaisseet niitä, Eloranta päättää. Embedded listing Mon, 13 Jun 2022 15:12:00 +0300 Pirjo Pajunen 14081 Puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Mitä kokoomuksen hyvinvointisopimus tarkoittaisi? https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/puheenjohtaja-jarkko-eloranta-mita-kokoomuksen-hyvinvointisopimus-tarkoittaisi – Miljardin veronkevennys pitää rahoittaa jollain. Se ei voi olla työntekijöiden selkänahka, josta tämä rahoitetaan. Puheet ansioturvaleikkauksista eivät kuulosta miellyttäviltä vieläkään. Mielestäni tulevat vaalit ovat hyvinkin talous- ja hyvinvointivaalit, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi. Eloranta pyytää kokoomukselta ja Petteri Orpolta tarkennuksia esittämiinsä asioihin. – Puheet uudesta hyvinvointisopimuksesta tuovat valitettavan hyvin mieleen puheet Sipilän hallituksen yhteiskuntasopimuksesta ja sadan tunnin ilmaisesta lisätyöstä. Tätä emme halua. Sen sijaan tarvitsemme työntekijöille työehtosopimusten turvaa ja esimerkiksi työmarkkinarikollisuuden kitkemistä. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta kutsuukin gallupien kärjessä olevan puolueen puheenjohtajan keskustelemaani SAK:n ja palkansaajaliikkeen kanssa Suomen suunnasta. – Meidän ovemme on auki ja kutsun puheenjohtaja Orpon keskustelemaan maamme suunnasta. Muistutan jo nyt, ettei Sipilän hallituksen virheitä pidä missään tapauksessa toistaa. Pakot ja yksipuoliset päätökset eivät menesty. Ne eivät kuulu suomalaiseen sopimusyhteiskuntaan eikä niillä saada kestäviä tuloksia tai hyvinvointisopimusta. Sat, 11 Jun 2022 16:27:49 +0300 Pauli Vento 14077