Reilu työ -verkosto: Ulkomaisten työntekijöiden oleskelulupakäytäntöä on joustavoitettava

Ulkomaisten työntekijöiden oleskelulupakäytäntöä pitää joustavoittaa, jotta työntekijöiden hyväksikäyttöä voidaan nykyistä tehokkaammin torjua, esittää Reilu työ -verkosto. Pelko kielteisistä seurauksista työntekijän oleskeluoikeuteen estää ihmiskaupan paljastumista ja pitää uhreja kiinni epäinhimillisissä työoloissa.
06.10. 16:43
SAK
Kuva Patrik Lindström

Hyväksikäytetyt ulkomaalaiset työntekijät pelkäävät sekä oman oleskelulupansa että perheenjäsentensä oleskelulupien menettämistä. Nykytilanteessa molemmat pelot ovat joskus täysin aiheellisia. Jos hyväksikäytetty työntekijä oleskelee Suomessa työntekijän oleskeluluvalla ja ilmoittaa hyväksikäytöstä, hän voi tämän seurauksena menettää työnsä ja toimeentulonsa sekä perusteensa saada jatkoa oleskeluluvalleen. Lisäksi häntä hyväksikäyttänyt työnantaja voi verkostojensa kautta estää uhrin työllistymisen toiseen työpaikkaan.

On hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriön perustama ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn työryhmä on tunnistanut tämän ongelman. Työryhmä ehdottaa, että hyväksikäytetyn ulkomaalaisen oikeusaseman turvaamiseksi lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että hyväksikäytön uhrilla olisi oikeus jatkaa maassa oleskelua, työnhakua ja työn tekemistä. Mahdollisuus saada määräaikainen jatko oleskeluluvalle koskisi niitä hyväksikäytettyjä työntekijöitä, joilla on työntekijän oleskelulupa.

On tärkeää, että hyväksikäyttötapaukset tulevat ilmi, ja lainsäädännön on kannustettava tähän. Työryhmän ehdotus helpottaisi toteutuessaan ulkomaalaisten työntekijöiden tilannetta ja edistäisi osaltaan hyväksikäytön ilmituloa.

Reilu työ -verkosto pitää tärkeänä, että työryhmä kiinnittää jatkotyöskentelyssä huomiota lisäksi työntekijöiden perheenjäsenten tilanteeseen ja siihen, ettei pelko perheen tilanteesta estä ottamasta esiin epäkohtia. Verkosto toivoo lisäksi, että jatkossa kiinnitetään huomiota myös muiden työntekijäryhmien, kuten esimerkiksi kausityöluvalla työskentelevien ja turvapaikanhakijoiden, tilanteeseen, ja kehitetään toimenpiteitä hyväksikäytön ilmitulon edistämiseksi myös heidän osaltaan.

Irtaantumista hyväksikäyttävästä työnantajasta voi hankaloittaa perhesidelupiin sisältyvä toimeentuloedellytys. Moni ulkomaalainen työntekijä ei täytä toimeentuloedellytystä ilman, että tekee useaa työtä. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa työnantaja nostaa palkan “paperilla” riittävän korkeaksi, mutta maksaa tosiasiassa pienempää palkkaa työntekijälle.

Reilu työ -verkosto painottaa, että tulorajoja arvioitaessa tarvitaan nykyistä suurempaa tapauskohtaista harkintaa, jotta voidaan estää tilanteet, joissa hyväksikäytön uhrin perheenyhdistäminen estyy tai perhe karkotetaan, koska toimeentuloedellytys ei täyty.

Jos lainsäädäntöön ei tehdä muutoksia, rikollinen toiminta jatkuu, yritysten välinen kilpailu vääristyy ja riistotyötä teettävät työnantajat valtaavat yhä suurempia markkinaosuuksia.

Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Verkostoon kuuluvat: Rikosuhripäivystys, SAK, Palvelualojen ammattiliitto, Posti ja logistiikka-alan unioni PAU, Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Monika-Naiset liitto ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Pakolaisneuvonta ry, Kotimajoitusverkosto, Pro-tukipiste ry, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Diakonissalaitos.
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.