Miikka Anttilan työpaikalla perheen ja työn yhteensovittaminen on helppoa
– Kun lapsi sairastuu, keskustelemme vaimon kanssa, kumpi jää kotiin. Koetamme jakaa hoitovastuun suunnilleen puoliksi. Toki mietimme myös, kummalla on töissä sellainen tilanne, että voi paremmin jäädä kotiin, ulvilalainen 7-, 10- ja 17-vuotiaiden lasten isä Miikka Anttila kertoo.
Anttila työskentelee Hankkijan Porin toimipisteessä vuorotyössä varaosamyyjänä ja on Hankkijan alueellinen luottamusmies.
Hänen mukaansa perheen ja työn yhteensovittaminen on ollut nykyisessä työpaikassa helppoa. Esimerkiksi työvuorolistaa on saanut hyvin mukautettua niin, että lasten neuvola- ja hammaslääkärikäynnit on saanut hoidettua. Samoin säännöllinen aamuvuoro tiettynä päivänä viikossa lasten harrastuskuljetusten vuoksi on onnistunut.
– Meillä on hyvin ymmärtäväinen esimies, Anttila kiittelee.
Käytännöt räätälöitävä työn mukaan
Anttilan kokemukset viittaavat siihen, että hänen työpaikallaan on mietitty työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, ja työpaikkaa voisi luonnehtia perheystävälliseksi.
SAK:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Tuuli Glantzin mukaan perheystävällisen työpaikan tunnusmerkkejä on hankala yksilöidä kovin tarkasti, sillä työn luonne vaikuttaa siihen, millaiset käytännöt sujuvoittavat perheellisten työntekijöiden arkea. Esimerkiksi kaupan kassatyöntekijän ja it-asiantuntijan työssä mahdollisuudet joustoihin ovat kovin erilaiset.
– Olennaista kuitenkin on, että työpaikalla on ajateltu tätä näkökulmaa. Ymmärretään, että työntekijöillä on erilaisia elämäntilanteita, ja että ne pitää ottaa työpaikalla huomioon.
SAK:laisilla aloilla työ on yleensä sidottu aikaan ja paikkaan. Työ tehdään tiettynä aikana tietyssä paikassa, eikä etätyö ole mahdollista.
Tällaisessa työssä joustoa voi hakea monesti etenkin työvuorosuunnittelulla. Samoin perheystävällinen työpaikka huomioi työntekijöiden perhevapaat sijaisjärjestelyin.
– Ihanne on, että työnantaja miettii hyvissä ajoin ennen perhevapaan alkua, miten työt järjestetään vapaan aikana. Palkataanko sijainen? Pitääkö vapaalle jäävän perehdyttää uusi työntekijä, Glantz kuvailee.
Myös yleinen asenneilmapiiri on merkittävä asia. Ei ole itsestään selvää, että työnantaja onnittelee työntekijää perheenlisäyksestä tai tuo esiin, että perheellistyminen on positiivinen asia.
Perheystävällisyys on kaikkien vastuulla
– Perheystävällisen työpaikan luominen on kaikkien vastuulla. Niin työnantajan, esimiesten kuin kaikkien työntekijöidenkin, Glantz sanoo.
Väestöliiton tutkimusten mukaan työkavereiden tuki on olennainen asia perheystävällisellä työpaikalla. On helpompi jäädä hoitamaan sairasta lasta, jos tietää työkavereiden ymmärtävän.
Glantz myöntää, että on ymmärrettävää, että poissaolot vaikkapa lapsen sairastelun vuoksi, voivat aiheuttaa työkavereiden keskuudessa narinaa, jos poissaolijan työt kaatuvat jatkuvasti muiden harteille.
– Tällaisissa tilanteissa esimiehen merkitys on ratkaiseva. Hän vastaa siitä, miten työt organisoidaan. Jaetaanko työt tasaisesti? Siirretäänkö jotain myöhemmäksi?
Glantz kannustaa miettimään työpaikan perheystävällisiä käytäntöjä yhdessä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken.
– Työntekijöiden edustajalla on hyvä käsitys siitä, millaiset käytännöt on koettu hyviksi ja millaiset uudet tavat helpottaisivat perheen ja työn yhteensovittamista.
Yhdessä mietityt käytännöt voi myös kirjata vaikkapa henkilöstösuunnitelmaan tai tasa-arvo-ohjelmaan. Kun käytännöt on kirjattu ylös, on helppo tarkistaa, mitä oikein sovittiinkaan. Kirjaus edistää myös sitä, että kaikki esimiehet ja osastot noudattavat samanlaisia pelisääntöjä.
– Mikään välttämättömyys käytäntöjen kirjaaminen ei kuitenkaan ole. Myös työpaikka, jossa asioista on sovittu suullisesti, voi olla hyvinkin perheystävällinen, Glantz sanoo.
Miikka Anttilan työpaikalla perheystävällisiä käytäntöjä ei ainakaan hänen tietääkseen ole kirjattu mihinkään.
– Tiedän, että tavat vaihtelevat hieman toimipisteittäin. Jonkinlainen yhteinen kirjaus voisi olla hyvä, mutta se ei saisi olla liian yksityiskohtainen. Liian tarkka sääntely hankaloittaisi joustavien ratkaisujen tekemistä, hän huomauttaa.
Kotiasiat vaikuttavat työhön ja päinvastoin
Glantz tähdentää, että perheystävällinen työpaikka on kaikkien etu. Niin työntekijät kuin työnantaja hyötyvät siitä, että perheen ja työn sovittaminen yhteen sujuu hyvin.
– Me kaikki olemme kokonaisuuksia. Meihin vaikuttaa se, mitä tapahtuu kotona sekä se, mitä tapahtuu töissä. Jos kotiasioita ei saa hoidettua, heijastuvat vaikutukset usein työhön. Keskittyminen voi olla vaikeaa. Myös sitoutuminen työpaikkaan saattaa heiketä, jos perheen ja työn sovittaminen on jatkuvasti vaikeaa. Voi alkaa miettiä työpaikan vaihtoa, Glantz perustelee.
Perheystävällisellä työpaikalla henkilöstö todennäköisesti viihtyy ja voi paremmin kuin työpaikalla, jossa joustoja ei ole.
Anttila puolestaan huomauttaa, että muutkin kuin lapsiperheelliset tarvitsevat joustoja työelämään.
– Myös ikääntyneistä vanhemmistaan huolehtivilla voi olla tarvetta vaikkapa työvuorojärjestelyille. Iäkästä isää tai äitiä täytyy esimerkiksi välillä saatella lääkäriin, hän lisää.
Mitä SAK toivoo perhevapaauudistukselta?
Hallitus työstää parhaillaan perhevapaauudistusta. Tarkoitus on jakaa vapaita tasaisemmin vanhempien kesken.
SAK toivoo uudistuksen ennen kaikkea
- Edistävän tasa-arvoa. Vapaiden käyttöä pitäisi tasata molempien vanhempien kesken ja isien osuutta kasvattaa. Toisaalta SAK tähdentää, että perheiden tilanteet ovat erilaisia. Vapaisiin pitäisi sisältyä myös yhteinen osuus, jonka jaosta vanhemmat voisivat päättää.
- Olevan entistä joustavampi. Nykyinen perhevapaajärjestelmä perustuu ajatukselle, jonka mukaan on joko täysillä töissä tai kokonaan vapaalla. SAK toivoo, että vastaisuudessa perhevapaita voisi pitää myös nykyistä lyhyemmissä jaksoissa. Osa-aikatyön tekeminen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Halutessaan vanhemman pitäisi voida olla perhevapaalla vaikkapa vuoroviikoin tai yksittäisinä päivinä. Tällainen järjestely edellyttäisi sopimista työnantajan kanssa.
Kuuntele podcast työn ja perhe-elämän yhdistämisestä.
Anu Vallinkoski
